Jokaisen vauvan synnyttyä on J:n hommat hetkellisesti lisääntyneet, kun pienen vauvan kanssa menee yllättävän paljon aikaa. Kun muu perhe syö, saatan itse syöttää juuri vauvaa ja syön sitten myöhemmin. Tai sitten syön ja imetän samalla, sitäkin on harrastettu. Oma nukkumaanmeno luultavasti venyy ja yöllä heräilen vauvan kanssa tai sitten ihan omiani tarkistamaan että kaikki on hyvin. Hetken aikaa asunto voi muistuttaa ”kaatopaikkaa” kunnes aikaa siivoamiseen taas löytyy. Kauppaan lähteminen ei onnistu enää niin hetkessä ja J varmasti hoitaa jonkin verran enemmän ostoksia.
Nyt kun laskettuun on jäljellä se parisen kuukautta on mieleen hiljalleen alkaneet hiipiä ajatuksia siitä kuinka arki mahtaa muuttua kun vauva syntyy elokuun lopulla. Ajattelin kirjoittaa tämän postauksen ja katsotaan sitten vauvan saavuttua kuinka arki todella muuttui.
Arkemme on tällä hetkellä aika tasaista ja rytmit toistaa toisiaan päivästä toiseen. Herätään, syödään, ulkoillaan ja nukutaan aina suunnilleen samoihin aikoihin. Ruoka valmistuu lasten leikkiessä leikkejään ja ruoka syödään aina yhdessä. Nukkumaan meno sujuu aika vaivatta tällä hetkellä, paitsi Ainolla joskus iltaisin vaikeuksia saada unen päästä kiinni.. Toista voi olla Minin synnyttyä. Pitää varmaan tehdä jonkin verran ruokaa pakkaseen josta on sitten ottaa ja lämmittää lapsille kun on aika syödä. Näin toimin Ainonkin aikana, tosin tyttö nukkui miltei koko ajan ja olisin helposi kerennyt myös kokkailemaan. J yleensä hoitaa Lumin ja Matiaksen hampaiden pesun ja nukkumaan menon ja minä puolestani Ainon. Iida on jo niin omatoiminen että tekee kyllä kaiken ihan itse. Tähän tulee varmasti muutosta kun pikkuinen syntyy. Voi olla että juuri tuohon aikaan hän viihtyy rinnalla tai itkee masukipuja (toivotaan ettei ainakaan tuota jälkimmäistä). Varmasti J hoitaa silloin kaikkien kolmen hammaspesun ja nukkumaan menon.
Olen jo hieman alkanut valmistella itseäni siihen että koko arki heittää päälaelleen ainakin ensimmäiseksi pariksi viikoksi vauvan synnyttyä. Rytmit menee sekaisin, omat hormonit heittää, taapero on varmasti mustasukkainen, vauvaa pitää varmaan kuljettaa paljon mukana ettei Aino vain koita itse hieman hoitaa vauvaa, imetys vie paljon aikaa ja aamuisin pitää saada Iida ajoissa kouluun ja Lumi esikouluun. Aikamoista härdelliä voi olla tiedossa ja asiaa ei helpota ainakaan se että J ei työnsä puolesta kerkeä pitämään isyyslomaa. Kesällä kun töitä piisaa ja talvella on hiljaisempaa, joten lomailee vasta talvella.
Mulle on kolmen lapsen kohdalla iskenyt rintatulehdus ja pahoin pelkään että se on edessä tälläkin kertaa. Jos siihen on taipumusta niin yleensä se vaan iskee vaikka kuinka sitä olen joka kerta koittanut estää iskemästä. Silloin tämä äiti on pelistä pois pari päivää ja yleensä J on silloin koittanut olla kotosalla. Makaamista raatona sohvalla neljänkymmenen asteen kuumeessa vauva kainalossa, mahdollisimman paljon vettä juoden ja antibioottia ja särkylääkettä napsien olen ollut yleensä parin päivän päästä ihan kunnossa. Kumpa tällä kertaa tuolta säästyisin.
Nyt noiden neljän kanssa on tällä hetkellä niin ihanan sujuvaa ja varmasti uusi arki hieman pistää kaiken uusiksi, mutta uskon (tai ainakin toivon) että parin viikon jälkeen se tasoittuu ja rytmit alkaa palaamaan. Jos ei ihan samanlaisina niin ainakin jotenkin sinne päin. 🙂 Toiveena olisi että Aino nukkuisi vielä elokuussa päiväunia ja saisin edes osittain Minin nukkumaan samaan aikaan, jolloin voisi vaikka laittaa pyykkiä tai juoda kupposen teetä rauhassa.
Saa nähdä millaista arki sitten todellisuudessa tulee olemaan. 🙂
Kommentit (12)
Kyllä kaikki sulta sujuu, oot niin pro! Toivon todella, ettet joudu sairastamaan, se on ihan viimeinen asia mitä vauvan synnyttyä kaipaa. :/
Voi niin tutun kuuloisia ajatuksia <3 Koita olla turhaan huolehtimatta <3
Vaikka hyvähän se on jotain olla suunniteltuna juurikin että isä autttaa isompien kanssa tms. mutta varmasti lähtee hyvin arki rullaamaan teillä <3
Hih.♥
Isälle tulee aluksi hieman enemmän kaikkea, mutta kunhan tietää suunnilleen miten vauva syö jne. pystyy rytmittämään helpommin arkea. 🙂
Varmasti mietityttää, mutta eiköhän se arki siitä taas ala suttaantumaan ajan kanssa 🙂
Kyllä varmasti, alun kaaoksen jälkeen. 😀
tsemppiä <3 sulla on kuitenki jo kokemusta 4.n lapsen verran,silti aina uusi vauva on myös uusi elämän tilanne…mulla ei rinta-tulehduksia oo koskaan ollu vauva-aikaan,ensimmäisen sain viime syksynä kylmissä keleissä.(Mikä lie hormoni-juttu,ku en ees oota eikä oo vauvaakaan) onneksi meni ihan koti-konstein ohi.
Kiitos.♥
juu niin on ja sillä suunnilleen tiesinkin että se pari viikkoa tulee olemaan aika sekavaa. 😀 Omat hormonit heittää hykkyrää ja jokainen lapsi haluaa huomiota samaan aikaan jne.
Rintatulehdus on kyllä niin kipee..itkien oon imettäny ja pumpannu..mutta silti lisäks on tarvittu ab-kuuri, lämmintä suihkua, särkylääkettä ja paljon unta.
Ei oo elokuuhun enää pitkä aika. Itse mietin usein myös, että miten elämä muuttuu. Yhden lapsen kanssa on ollut jotenkin niin helppoa ja asiat on sujuneet sutjakkaasti. Jännityksellä odotan, miten sopeutuminen tapahtuu, kun perheessä asustelee sit uhmaikäinen poju ja vauveli 🙂 Toivotaan, että hyvin kuitenkin.
Itsellä ei ole rintatulehduksesta kokemusta, mutta varmasti erittäin ikävä riesa. Toivotaan, että tällä kertaa säästyisit siltä vaivalta. 🙂
Ei ole ei, enää muutama hassu viikko.♥
Kyllä se vauvan tulo aina hieman sitä pakkaa sekoittaa. 🙂 Meillä on mennyt suunnilleen se parisen viikkoa että arki muistuttaa taas normaalia. 🙂
Rintatulehdus on kyllä ikävä kaveri. En muista mikä se prosentti oli kuinka monelle iskee (tosi pieni kuitenkin) ja jos se iskee kerran niin usein iskee helposti uudestaan. Yhden lapsen kohdalla säästyin kun hän oli pullolla kun ei kireän kielijänteen vuoksi (todettiin 5kk iässä) saanut kunnon otetta.
Toivottavasti ei iske rintatulehdusta tällä kertaa! 🙂
Mua pelotti hirveästi mitä rytmeille käy vauvan synnyttyä, mutta onneksi aika nopeasti ollaan päästy samoihin rutiineihin. Toivottavasti teilläkin rytmit ja arki löytyy sitten nopsasti takaisin oikeat paikkansa vauvan tultua! Hurjaa miten aika on mennyt niin nopeasti, kohta teilläkin on pieni tuhisija <3
Joo toivon todella että tällä kertaa ei tulehdus iske, sillon oon kyllä niin kipee..
Eka pariviikkoa on varmasti aika härdelliä (niin kuin oli muidenkin kohdalla), mutta uskon että sitten lähtee arki rullaamaan. 🙂
Ja aika on kyllä mennyt yhdessä hujauksessa, ei enää kauaa.♥
Heh. 😀
Alun jälkeen varmasti kaikki sujuu hyvin. Se kun J ei pysty olla apuna alkuun ja yksin pyörittää arkea niin se aiheuttaa sitä hetkellistä "kaaosta".
Toivon että ei iske tällä kertaa, kaikkeni koitan ainakin tehdä sen estääkseni. 🙂