äiti ja melukylän lapset - Banneri
Äitiiiiiii, kai mä tänään saan pelata, kun en oo pelannu eilen, enkä toisena eilisenä, enkä sitä ennen eilisenä. en siis pitkään aikaan, kyselee meidän nelivuotias (todellisuudessa on saattanut pelata pari päivää sitten). Äiti mä niin tahtoisin, joooookooo? Anelu jatkuu ja jos jonkinmoisia lupauksia satelee, mutta mitä vastaa äiti? Ei tänään, katsotaan vaikka joku toinen päivä. Ja sen seurauksena itketään krokotiilinkyyneleitä, tömistellään ja karjutaan kuinka tyhmää kaikki on. Kun toisen kiukku saadaan taantumaan tulee eskarilainen koulusta ja kertoo ensin päivästä ja kysyy heti perään, onko Matias pelannu tänään? Vastaan että ei ja tulee uusi kysymys…voisinko mä sitten pelata, kun en oo pitkään aikaan pelannu? Vastaus on sama että ei tänään, mutta eskarilainen reagoi siihen vain sanomalla, no joku muu päivä sitten.
Meillä lapsilla ei ole varsinaisia pelipäiviä, vaan tabletilla, tietsikalla tai äidin puhelimella saa pelailla silloin tällöin. Jos nyt heitetään joku arvio niin yleensä kerran viikossa ja ei pitkiä aikoja kerrallaan. Välillä saattaa mennä pari viikkoa ettei pelata mitään ja välillä taas pelaavat pari kertaa viikossa. Pelailla saa sitten puolesta tunnista tuntiin. Suosikki taitaa olla pelata tietsikalla Hertan maailmaa ja muita pikku kakkosen netistä löytyviä pelejä. Olen aika tarkka siitä mitä pelejä he saavat pelata ja tuolla on ainakin todella kivoja pelejä. 
Meidän Matias on luonteeltaan sellainen että tuntuu koukuttuvan todella nopeasti erilaisiin peleihin, siinä on tullut kyllä isäänsä. Mä kun en oikein tykkää pelaamisesta ja puhelimessakin on vain lapsia varten yksi autopeli. Lisäksi Matias kuten Lumikin tulee pelaamisen jälkeen niin kiukkuiseksi, jossa taas ovat selvästi tulleet äitiinsä, siksi en itse tykkää pelailla. Tämän vuoksi pelaaminen on rajoitettu ja minusta lautapelit on paljon kivempia. Niitä on lasten kanssa kiva pelailla eikä kukaan ole ainakaan niin kiukkuinen sen pelin loputtua. Löysin kirpparilta kivan autopelin, jossa on neljä samanlaista palikkaa, auton alusta ja kirja jossa on kuvia minkä mukaan pitää noista palikoista muodostaa erilaisia autoja ja se on ihan meidän kaikkien lemppari.
Toisaalta mielestäni on myös hyvä että lapset käyttävät tietokonetta sun muita ”vempaimia”, sillä onhan niitä nykyään ihan kaikkialla ja niitä käytetään todella paljon. Siinä samalla lapsi sitten myös oppii miten niitä käytetään ja kuinka netissä voi käyttäytyä ja mitkä sivut ovat turvallisia. Välillä tuntuu että kuinka Matias osaa käyttää mun puhelinta niin hyvin, melkein paremmin kuin mä itse vaikka käytän sitä ihan päivittäin, heh.
Meillä tämä systeemi on toiminut toistaiseksi hyvin. Joka päivä kysytään saako pelata ja voi sitten sitä riemun määrää kun sanon että huomenna saat. 

Kommentit (8)

Hauskan näköinen autopeli. 🙂
Mun lapsuudessa ei paljoa koneella tai puhelimella pelattu. 😀

Minäkin olen huomannut että kiukkua riittää kun peli pitääkin lopettaa.
Meillä esikoinen pelasi puhelimellaan jotain peliä ja kun pyysin lopettamaan, hän itkien raivosi että "aina sää tuut keskeyttään tän, en koskaan pääse tätä rataa, oon niin huono jne." Silloin istutin pojan alas ja juttelin että nyt ollaan ehkä vähän väärillä urilla :/ no hän ymmärsi kyllä itsekin sitten tilanteen kun rauhottui, mutta puhelin lähti kyllä hyllylle taas joksikin aikaa!

Onhan nuo pelit ihan hirveän koukuttavia. Saa tarkkana olla vanhempana!

Kuulostaa tutulta. Meillä vielä sanoo monesti että mä lopetan kun pelaan tän eka loppuun.
Kyllä nuo niin helposti tuntuu koukuttuvan.

Mä en jaksa kinumista ja kiukuttelua aiheen tiimoilta, joten meillä on ihan selkeät kaksi pelipäivää viikossa. Perjantain pelipäivään sisältyy ehto, että oma huone on siivottu ennen peliaikaa. 4v:n kanssa siivotaan vähän yhdessä, mutta eskarilainen osaa jo ihan itse. Jos pojat sitten kysyy, että saako pelata, on helppo vastata, että "kato kalenterista, onko pelipäivä?". Joskus juoksevat kalenterille ja laskevat siitä, montako päivää vielä menee, että se pelipäivä koittaa. Meillä myös tabletti, tietokone ja nintendo pidetään olkkarissa peliaikana, jotta pystytään koko ajan seuraamaan, mitä ne muksut oikein sitten pelaavat. Meillä sekä minä, että mies pelaillaan erilaisia pelejä aika paljon.

Hyvä että siellä pelipäivä toimii. 🙂 Katotaan jos meillekkin tulee joskus tulevaisuudessa sellainen. 🙂

Sama täällä. 🙂
Tuo on kyllä hauska peli.

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X