äiti ja melukylän lapset - Banneri

En voi kuin hehkuttaa nyt sitä, että vihdoin meidän Hugo viihtyy lattialla. Jatkuvasti vain pidempiä aikoja. Alkuunhan oli täysin mahdotonta laskea poikaa alas sylistä, myöhemmin siinä viihdyttiin vain ihan hetki. Mutta nyt, ihan mahtavaa. Eräs päivä huomasin että oltiin oltu koko porukalla tunti lattialla. Se on iso muutos siitä maks kahdesta minuutista.

Meillähän ei pahemmin vielä liikuta, joten lattialla oleminen menee suunnilleen näin. Laitan Hugon selälleen ja annan lelun käteen. Jonkin ajan kuluttua Hugo kiepahtaa masulleen ja katselee ympärillä olevia leluja. Sitten saattaa kiepahtaa takaisin selälleen ja juttella samalla kovaan ääneen. Ja humps vaan ja taas ollaan takaisin masullaan leluja tutkimassa. Tällä tyylillä sitä pääsee muuten myös pikkuisen liikkumaan, hih. Joskus täytyy päästä myös äidin syliin tutkailemaan ympäristöä ja sen jälkeen taas viihdytään lattialla.

Hugo on niin suloinen kun yrittää kovasti eteenpäin, mahallaan sätkien ja kädet sivuille tai taaksepäin suoristettuna koko ajan vispaten. Näyttää siltä kuin pian nousisi koko poika lentoon, hih.  Kovasti olisi kiire päästä liikkeelle, mutta ensin pitäisi keksiä se keino, että miten. Luulen kuitenkin, ettei mene enää pitkää tovia kun hän sen tyylin hoksaa.

Nyt kun Hugo viihtyy hyvin lattialla, niin tykkäävät siitä myös isommat sisarukset. On mukavaa kun päivällä ollaan kaikki siinä olohuoneen lattialla ja jokaisella on vähän eri leikit menossa. Hugo yrittää tavoitella kovasti isompien leluja ja onkin ollut nyt muistuttaminen, mitä ei saa antaa Hugolle ja mitä leluja ei ehdottomasti saa tuoda edes lähelle. Ainolla tuntuu olevan hieman vaikeuksia tässä, sillä olisi niin kiva leikkiä pikkuveljen kanssa jo Muumeilla.

Kun Hugo viihtyy lattialla, niin saan myös esimerkiksi laitettua pyykit kuivumaan, ilman että hän on sylissäni. Vinkkinä sellainen, että laita pyykkiteline lapsen lähelle ja siihen reunalle roikkumaan ripustettava kuivausteline. Siihen sitten ripustelee sukkia, niin meillä ainakin Hugon mielestä se toimittaa hyvin mobilen virkaa. Sukista on kiva koittaa ottaa kiinni. Myös astianpesukoneen tyhjäys ja täyttö sujuu nyt mukavasti, kun poika touhuaa sen aikaa keittiön lattialla.

Meillä siis vietetään nyt sitten porukalla aikaa lattialla. Sohva onkin ihan yliarvostettu kapistus, hih. Mikäs sen mukavampaa kuin köllötellä lattialla omien murusten kanssa. Sekä huomata kuinka Hugokin vihdoin nauttii tästä, eikä joka kerta puklaa ja kilju kuin syötävä, kun sinne lasketaan.

Kommentit (30)

Kiitos paljon vastauksesta ja vinkeistä! Kuulostaa kyllä hämmästyttävän samalta tilanteelta kuin meillä. Gaviscon ollut käytössä jo 4 kk, ja ummetusta on myös, johon puolestaan Levolac aloitettu. Patja on korotettu ja samoin vaunujen pohja, näiden ansiosta unet pidentyneet (harmi ettei lattiaa voi laittaa myös vinoon ;)…) Noita takaisinvirtausääniä kuuluu ja joutuu myös jatkuvasti nieleskelemään, usein silti tulee ulos asti. Sydän sanoo ettei voi olla "normaalia", kun toisella on niin hankala olla, vaikka lääkäri nyt onkin sitä mieltä. Ihana että teillä lääkäri on ymmärtänyt tilanteen, vaikka paino noussut normaalisti, ja että on muutenkin jo helpottamaan päin! Äitinä minuakin helpottaisi saada diagnoosi vauvalle, vaikkei siitä käytännön apua olisikaan. On ollut mukava seurata Hugoa täällä kun oma on niin samanikäinen ja -oloinen! Mukavia lattiahetkiä teille ja perästä tullaan toivottavasti 🙂

Hei! Haluaisitko kertoa enemmän Hugon puklailusta ja miten siitä selvisitte vai helpottiko itsestään? Oliko ihan refluksitauti kyseessä vai vain "normaalia" puklailua? Meillä pari viikkoa Hugoa vanhempi vauva puklailee todella runsaasti, mutta lääkärin mukaan ei ole kyse refluksitaudista, koska paino noussut. Lattialla olo kelpaa alle pari minuuttia ja sitten itkee ja puklailee. Käytännössä hän on aina sylissä tai syöttötuolissa jotta saan itse syötyä. Kuulosti siis yllättävän tutulta tuo kertomasi lattialla olosta. Samoin aiemmin kerroit puolen tunnin pätkäunista, joita meilläkin oli juuri samaan aikaan. Yhdistin nämäkin refluksivaivaan, vaikka nyt ovat onneksi korjaantuneet. Ihana että teillä nyt viihdytään lattialla ja liikkuminenkin edistyy! Antaa toivoa että täälläkin vielä asia helpottaa 🙂

Hugo oli vauvasta asti herkkä puklailemaan. Meillä on muutkin olleet, mutta Hugo puklaili vielä tunninkin jälkeen syömisestä. Alussa lääkäri oli vain sitä mieltä että tämä on täysin normaalia. Mutta Hugolla oli selvät refluksi vauvan oireet. Pulauttelu, söi nopeasti rinnalla ja aika usein, makuuasento jotain ihan kamalaa, ei viihtynyt vatsallaan tai selällään, viihtyi pystyssä ja hänellä oli nieleskelyä (ruuan virtausta). Meillä oli apuna gaviscon, joka auttoi hyvin, mutta aiheutti pidemmän ajan jälkeen ummetusta, jota Hugolla oli muutenkin. Myöhemmin lääkäri totesi että kyseessä on refluksi. Koska Hugon kohdalla tilanne on jo helpottanut paljon, on syynä ollut mitä ilmeisemmin se että mahaportti on ollut vielä löysä tai jotakin sellaista ja nyt kun se on kehittynyt, helpotti oireet. Hugo pulauttelee vielä vähän ja edelleen välillä tuntikin syömisen jälkeen, eikä lattialle voi laskea heti syömisen jälkeen. Mutta tilanne onneksi jo todella hyvä. 🙂 Kyllä minusta kuulostaa että teillä olisi kyse myös refluksista. Koita toisiko gaviscon helpotusta.♡ Meilläkin muuten Hugon paino nousi normaalisti pulauttelusta huolimatta. Itse kävin myös lukemassa refluksista netissä ja oireet täsmäsi heti Hugoon. Ai niin ja meillä on vaunuissa vähän korotettu patjaa pään kohdalta..jos teillä pieni nukkuu esim. pinniksessä tai vaunuissa, niin kannattaa korottaa päätyä. 🙂

Tuo on kyllä mahtavaa kun pikkuinen rupeaa viihtymään lattialla. Ja vähänkö hienoa,että Hugo osaa kääntyä itse sitten selälleen.Meillähän Nuutti aikoinaan oppi kääntymään vattalle,mutta ei osannut kääntyä siitä selälleen. Voi sitä huutoa kun niska väsyi ja ei päässyt toiseen asentoon.Sitten kun käänti selälleen,niin kaks sekuntia ja taas oltiin masullaan. Hiemanko turhauttavaa!!
En kestä miten suloinen tuo teidän pikku mies on<3 Täälä hormoni huuruis tuli ihan tippa linssiin,kun noita kuvia kattoin…

Kyllä ja ihana huomata se, kun hän nauttii siellä olemisesta. 🙂 Hugo kun on inhonnut aina masulla oloa, niin jo vauvana oli vaikea koittaa ottaa kuvaa jossa on masullaan. Sillä Hugo oppi että kun päätä nostaa tarpeeksi, niin kellahtaa takaisin selälleen (pää kun painoi sen verran). Piti olla nopea kuvaamaan, jos halusi kuvan jossa poika on masullaan.
Ja tuo tilanne kuulostaa tutulta, sillä noin meillä on mennyt muiden kohdalla. 😀
Hih, ihana sinä.♥ Hugo on kyllä niin suloinen pikku poika, etten kestä.♥

Voi miten suloinen hän on! ♥ Meillä viihdyttiin myös niin kovasti sylissä, että oli kyllä hienoinen helpotus, kun tyttö sitten alkoi innostua lattialla olosta. 🙂

Hugo kyllä on.♥
Sielläkin ollut sylivauva. 🙂 Kyllä on mukavaa kun välillä viihtyy tuolla lattialla, tekee nimittäin ihan hyvää omille hartioillekin. 😀

Meillä kans tuijotetaan silmät pyöreenä tätä ripustinta mihin saa pyykit! 😀 ja päiväpäivältä viihdytään entistä enemmän vatsalleen ja lattialla ilman huomiota. 🙂

Hihii, se on ihan huippu. 😀
Ihana huomata kun viihtyvät vaan pisempiä aikoja touhuten jo vähän omiaan ja tutkaillen ympäristöä. 🙂

Oi mikä söpöliini<3 Lattialta on hyvä tutkia maailmaa:)

Hän on kyllä mahdottoman suloinen tutkailija.♥

Kiva, että nyt on Hugokin alkanut viihtymään lattialla 🙂 Tuskin menee enään kauaa kun pikkuinen lähtee liikkelle 🙂

Meillä noustaan aikalailla ja konttaus asentoon, mutta vielä ei osata muuta kun nytkyttää paikallaan 😀

Joo kieriminen oli meilläkin IN sillon kun ei vielä ryömitty 😀 Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti 🙂

Jep, odotan jo 😀

On kyllä mukavaa, kun toinen jo oikein nauttii siitä ja varsinkin kun kierimällä liikkuu kätevästi. 😀
Oi, kohta siellä jo kontataan kovaa.♥

Ihana lattialla touhuaja♥ On kyllä aika mahtava tunne, kun tajuaa refluksivauvan viimein viihtyvän lattialla 🙂

No niin on.♥ Yhdessä vaiheessa se masulleenkin laittaminen oli yhtä huutoa ja siinä oli paha olla. :/ Onneksi tilanne nyt vihdoin näin loistava. 🙂 Pääsee pieni opettelemaan liikkumista ja nyt jo kieritään niin hienosti. 😀

Lattialla on kyllä kivaa! Kiva että Hugokin on alkanut viihtyä! 🙂 meillä on toi sama helistin! On ihan hitti, sekä toi punainen hymy että keltainen paapu kissahelistin!:D

On kyllä mahtava juttu. 🙂 Sitä kun kerkesi jo miettimään, että näinköhän tuo viihtyy vaan vallan sylissä.
Tuo hymynaama helistin on kyllä ihana. 🙂

Kiva, että siellä viihdytään lattialla jo noin paljon paremmin! 🙂 Mäkin usein ripustelin pyykkiä samalla kun vauva pötkötteli vieressä. Nykyään mulla on innokas pyykkäysapulainen, joka tykkää tyhjentää puhtaat pyykit koneesta lattialle 😀

On tämä kyllä mukavaa, kun jossain vaiheessa jo mietin että tapahtuuko tätä ikinä. 🙂
Hih, ihana apulainen siellä.♥

Jee kiva että teillä viihdytään jo lattialla leikkien ♡ Saat säkin molemmat kädet välillä vapaaksi 🙂

Hih, kyllä. 🙂 Ihana pieni tutkailija, joka liikkuu kierimällä paikasta toiseen. ♥

Aah – sylivauva syntyi tänne meillekin…

Mukava kuulla, että kädet ovat vähän vapautuneet 🙂

Kyllähän niitä mielellään sylissä pitää, mutta välillä olisi kiva kun hetken viihtyisi lattiallakin. Tsemppiä sinne, kävin lukemassa postauksesi.♥

Siellä siis samat konstit jo käytössä mitkä meilläkin oli, kun tilanne oli paha. Todella ikävää että lääkäri ei ymmärrä tilannetta, sillä ihan selvältä refluksilta vaikuttaa. :/ Ehkä lääkärillä ei ole kokemusta refluksista ja siksi ei anna diaknoosia? Toivon todella että siellä tilanne helpottaa hiljalleen.♥ Toivottavasti tekin tulette hiljalleen perässä. 🙂 On niin kurjaa kun näkee että pienellä on kurja olla.
Oletko käynyt näillä sivuilla?
http://www.refluksilapset.fi/oireetvauvalla.html

Vastaa käyttäjälle Såfin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X