äiti ja melukylän lapset - Banneri
Voitte varmasti kuvitella kuinka meidän Aino hyppi ja kirkui onnesta, kun hän viikko sitten pääsi kerhoon ihka ensimmäistä kertaa. Tätä ennen hän on aina ollut vain mukana kun sinne on viety sisaruksia. Ja nyt vihdoin hän pääsi aloittamaan oman kerhotaipaleensa, voi sitä onnen määrää.
Kerho on täällä meidän pienessä kunnassa vain kerran viikossa ja se kestää 2,5 tuntia. Ei kovin pitkä aika ja olisi kiva jos sitä olisi vaikka kaksi kertaa viikossa. Mutta toisaalta olen kiitollinen tuosta lyhyestäkin ajasta sillä se on erittäin tärkeä sellainen. Kerhossa lapsi pääsee leikkimään, askartelemaan, ulkoilemaan ja luomaan niitä omia kaverisuhteita. Varsinkin näin kotona olevalle lapselle tuo kerho on aivan huippu juttu. Aino on löytänyt jo yhden ystävän josta puhuu jatkuvasti. Harmi että hän on Ainoa vuoden vanhempi, eikä näin tule aikoinaan samalle luokalla. Ryhmässä on kuitenkin ainakin kolme samanikäistä Ainon kanssa ja luulen että hän leikkii aikanaan myös heidän kanssa.
Aino on jäänyt kerhoon todella reippaasti. Ensimmäisellä kerralla ajattelin että haluaakohan hän että jään hetkeksi katsomaan, mutta sinne hän meni heti muiden joukkoon.  Sinne äidin pieni vie reippaasti oman kerhoreppunsa ja siirtyy leikkeihin. Lempileluksi onkin tainnut muodostua nukkekoti. Äidille heilutetaan heipat reippaasti. Aino on kyllä sen verran rohkea, etten odottanut kerhon alkamisen olevan hänelle vaikea paikka.
Kerholainen tarvitsi teitenkin itselleen tossut. Kaikille vanhemmille lapsilleni olen hommannut ne Tohvelisankarilta ja koska ne on todettu hyviksi ja kestäviksi jo kolmella edellisellä, niin oli selvää että myös Aino saa sellaiset. Yhdessä tutkittiin valikoimaa ja sekä tytär että äiti tykästyi muffinssin kuvalla oleviin tossuihin. Ne sitten ostettiin ja kerhoon päästyä niitä esiteltiin niin kovin ylpeänä kerhotädille. Onhan ne nyt ihanat.
Hyvin alkoi meidän kolmevuotiaan kerhoilu. Yksi taideteoskin tuotiin jo kotiin ja innolla odotan mitä kaikkea kivaa äidin rakas kerhossa vielä tekeekään. Niin iso tyttö jo.
Ps. maanantaisin äidillä onkin kotona hiljaista kun olemme kahdestaan Hugon kanssa. Kivaa kahdenkeskeistä pienimmän kanssa. Tänään tosin vietettiin rauhallinen päivä kun olen vielä sen verran kipeä. Eilen kuume nousi 39.4 tänään onneksi vain 37. Kiva tämä rintatulehdus.

Kommentit (22)

Ihana ja reipas kerholainen. Nätit tossutkin! 🙂

Kumpa tiedän pieni vauvarokkopotilas voisi jo paremmin. Ja kumpa kurja rintatulehdus olisi myös pian tiessään!

Voih, toivottavasti kuume laskee pian.
Tuosta taideteoksesta tulikin mieleeni, että oletko säilyttänyt kaikkien lasten kaikki taideteokset joita he ovat tehneet. Tulee meinaan aika iso kokoelma viideltä, kun yksikin kantaa kotia jo paljon taidetta. 🙂

Kuume on onneksi poissa. 🙂 Vielä pikkuisen vetämätön olo mutta parempaan päin mennään. 🙂
En ole kaikkea säilyttänyt mutta suurimman osan kyllä. Ja monesta ottanut valokuvan niin jää edes jokin muisto. Kaikkea kun ei pysty säilyttämään. 🙂

Ihana kerholainen. 🙂 Ja niin iso tyttö jo! Miten nämä kasvavatkaan vauhdilla…

Aino on.♥
Ja sanoppa muuta, juurihan nuo kaksi olivat meidän pikkuisia ja nyt jo näin isoja.♥

Onpa teillä ihanan reipas kerholainen♥ Meillä varmasti ainakin kerhoon jäämistä on helpottanut se, että paikka ja kerhotädit ovat tuttuja jo isoveljen ajoilta 🙂

Ainoi kyllä on niin reipas tyttö.♥
Se on varmasti helpottanut täälläkin, tosin nyt kerhotilat vaihtuivat ihan uusiin. 🙂

Oiij ihanaa miten reipas hän on! Saa nähdä miten meillä lähtee sujumaan kerho joulukuun alussa 🙂

Aino on kyllä niin reipas tyttö. Hän on luonteeltaa sellainen että lähtee mielellään mukaan uusiin juttuihin.♥
Oi, tsemppiä sitten kun se hetki koittaa. 🙂

Ihanan reipas kerholainen! <3 🙂 Pikaista paranemista sinulle!

Aino on kyllä ihanan reipas.♥
Ja kiitos, alkaa olo olla jo normaali. 🙂

Onpas mukava, että Ainolla on kerhotaival alkanut noin reippaasti! Varmasti tuntuu oudolta nuo hetket kun saa olla pienimmän kans kaksin.

Alkoi kyllä niin hienosti ja toinen on niin innoissaan.♥
No on kyllä hieman outoa, mutta ihana viettää aikaa pienimmän kanssa.♥

Meidän Mandiki aloitti viime viikolla kerhon. Meillä se on 3h ja kaks kertaa viikossa. On kyllä niin ihanaa kuunnella,kun toinen selittää ihan onnessa kerhopäivästään♡

Oi kiva juttu.♥ Teillähän on kiva määrä kerhoilua viikossa, voi kumpa täälläkin olisi.
On ne pienten kertomiset kerhopäivästä niin suloista kuultavaa.♥

Hauskaa että Ainokin sai nyt aloittaa kerhon ja kiva että aloitus sujui noin reippaasti 🙂 Ihanat nuo tossut!

On kyllä ihanaa että nyt ikää sen verran että pääsi aloittamaan. 🙂
Tuolla Tohvelisankarilla on ihania tossuja. 🙂

Oih, ihana pieni kerholainen! 🙂 Meilläkin on ollut käytössä noita tohvelisankarin tossuja <3

Eikös olekin.♥
Noi on kyllä kestäviä ja hyviä tossuja. 🙂

Postaustoive teidän lasten harrastuksista. Mitä harrastavat, kuinka useasti, mitä itse haluaisit, että lapsesi harrastaisivat jos olisi mahdollista, mikä on sopiva määrä harrastuksia yhdelle lapselle ym 🙂 -kiitos

Kiitos postaustoiveesta, laitetaan ylös. 🙂

Aino on kyllä superreippas.♡♡ ja noihin tossuihin ollaan kyllä molemmat tykästytty.

Hugo on kovin kiukkuinen mutta muuten voi hyvin. 🙂 Myös rintatulehduspotilas voi jo paremmin. 🙂

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X