äiti ja melukylän lapset - Banneri

 MunPoika

Omassa sängyssä vanhempien huoneessa, omassa sängyssä omassa huoneessa/sisaruksen kanssa vai perhepedissä. Miten teillä nukutaan? Meillä Hugo nukkuu meidän kanssa samassa huoneessa, mutta omassa sängyssä. Hugon ollessa vauva hän nukkui paljon meidän välissä, mutta nyt unet ovat maistuneet pidemmän aikaa paremmin omassa sängyssä. Napanuorani ei veny vielä sen vertaa, että siirtäisin pojan toiseen huoneeseen nukkumaan. Nukun itse levollisemmin, kun pieni on vielä siinä lähellä. Ehkä pojan lähennellessä parin vuoden ikää tai mennessä sen yli, voin vihdoin siirtää hänet toiseen huoneeseen.

Hugo täyttää muutaman päivän kuluttua 1v 5kk ja vihdoin meillä on nukuttu ensimmäinen kokonainen yö ja hyviä öitä on ollut jo useampi peräkkäin. En osannut ajatellakaan, kuinka hyvältä tuntuu parin vuoden valvottujen öiden jälkeen yksi kokonainen yö. Monta tuntia unta putkeen, ilman, että välissä pitää nousta minkään syyn vuoksi. Vaikutus on aivan uskomaton ja tuntuu kuin virtaa olisi ollut vaikka muille jakaa.

Hugo on lapsistamme ensimmäinen, joka alkoi nukkumaan kokonaisia öitä vasta vuoden iän jälkeen. Jotenkin kuitenkin jo odottaessa häntä ja valvoskellessa öitä osasin varautua siihen, että tämän kanssa valvotaan. Ja niin me valvottiin, kun odotusaikana tullut rytmi jatkui vauvan synnyttyä. Jäi jopa niin hyvin päälle tälle äidille, että kun poika viimein nukahti illalla aikaisemmin, valvoin minä ainakin puoli kahteen. Siihen päälle useat nousemiset öisin ja aikaiset aamut. Onnekseni väsymys iski vasta, kun imetys alkoi vähentyä ja en elänyt ihan täysin siinä vaaleansinisessä kuplassa.

Meillä oli hetki sitten pitkä vaihe, jolloin poika ei meinannut suostua nukahtamaan ja istuin sängyn vierellä välillä lähemmäs pari tuntia. Pojalla oli eroahdistusta, sillä heti kun huomasi minun poistuvan huoneesta alkoi järkyttävä huuto. Ja minusta ei ole toista huudattamaan. Samoin kävi, kun isi koitti laittaa nukkumaan. Onneksi se vaihe on helpottanut ja poika nukahtaa ihan hyvin, mutta edelleen pitää olla huoneessa. Olenkin nyt pohtinut, pitäisikö ensin luopua tutista ja vasta sen jälkeen koittaa nukahtamista yksin? Tämä kun on meille hieman uusi tilanne, kun edelliset kolme ovat nukkuneet vauvasta yöt läpi ja nukahtaneet ilman nukuttamista. Lisäksi esikoisen vastaavasta ajasta on jo kymmenen vuotta.

Äidin väsymys on selätetty kokonaisten öiden ansiosta. Vielä kun oppisi ottamaan kaiken pitkistä yöunista irti ja menisi paljon aikaisemmin nukkumaan. Niin, kertokaas nyt miten teillä nukutaan?

Kommentit (28)

Jee paremmille yöunille!

Meillä Ellu on nukkunut puolivuotiaasta omassa huoneessaan, hän kun ei enää syönyt öisin ja olimme molemmat niin herkkäunisia, että pidimme toisiamme hereillä. Veenu nukkuu alkuyön pinnasängyssä meidän sängyn vieressä ja loppuyön kainalossa. Hän herää syömään vielä kahdesti yössä joten taitaa mennä aikamoinen tovi, ennen kuin alan edes miettiä hänen siirtämistään yhtään mihinkään. 😀

Aivan mahtavaa, että Hugo nukkuu viimeinkin paremmin. Täällä vielä odotetaan, että nukuttaisi kokonainen yö. Yöt huononi, kun 9,5kk Pätkä oppi nousemaan istumaan ja saan kääntää monta kertaa yössä mitä ihmeellisemmässä asennossa huutavaa. Tutin poika sentään osaa välillä laittaa itse suuhun, vinkin sain yhden sun aikaisemman postauksen kommentista. 🙂

On kyllä mahtavaa kun nukkuu ja meilläkin muuten tutti löytyy nykyään itse. 🙂 Olikohan meillä sama vinkki käytössä? Se että laitetaan tutti lapsen käteen ja ohjataan suuhun, lopulta osaa itse etsiä sitä tuttia. 🙂 Tämä meillä toiminut.
Toivotaan teillekin parempia ja kokonaisia öitä.♥

Meillä nukkuu pienin kainalossa (ja tissis )kiinni. Muut nukkuu omissa huoneissa illasta aamuun. Meillä on siirrytty siinä puolentoista vuoden kieppeillä omaan huoneeseen,mutta saa nähdä koska maltan tästä viimeisestä kainolakaverista luopua,ehkä eskari-iässä? !?!:)

Hih, teillä on mennyt samalla kaavalla kuin meillä, mutta tämän nuorimmaisen kanssa napanuora ei ihan vielä veny niin paljon, että siirtäisin nyt omaan huoneeseen. 😀

Me nähtiin aikoinaan vähän vaivaa, että saatiin esikoinen nukkumaan pinnasänkyyn. Mua väsytti yöheräämiset ja se, ettei sängystä sitten päässyt pois herättämättä tyyppiä.

Nyt meitä nukkuu 160 senttiä leveässä sängyssä neljä, viimeistään aamuyön tunteina, jolloin taapero hipsii huoneestaan ja kömpii meidän sänkyyn. On ihan hyvä näin ❤

Onhan se pienten vieressä nukkuminen aika ihanaa.♥
Mulla nyt ikävä sitä, mutta eiköhän tuo pienin edes joskus vielä viereen kömmi nukkumaan.

Joo, täälläkään tuo henkinen napanuora ei kyllä riitä toisessa huoneessa nukkumiseen 😀 Täällä ollaan menossa yösyömisen vähentämisvaiheessa 🙂 1v4kk on ikää nyt. Eli juu, yöt eivät ole mitenkään yhtenäisiä, mutta ei meillä onneksi ole koskaan kummempia yökukkumisia harratettu, herää pieneksi hetkeksi vain.

Täällä vielä niin tuoreessa muistissa tuo vaihe. Tsemppiä sinne yösyömisten vähentämiseen. 🙂
Ja hyvä, että siellä ei kukuta öisin. Muistan kun meillä Hugo heräili keskellä yötä ja saatoimme valvoa helposti reilut pari tuntia.

Meillä on nukuttu viimeiset kolme-neljä kuukautta aika huonosti. Poika (nyt 1,5v) osasi kyllä jo nukkua kokonaisia öitä, mutta päivähoidon alettua alkoi meillä myös korvatulehduskierre… Ja kukapa sitä nyt kipeänä osaisi nukkua. Samaan saumaan taisi osua myös lievää eroahdistusta. Tällä hetkellä meillä poika nukkuu alkuyön omassa sängyssään omassa huoneessaan, mutta tepastelee jossain vaiheessa yötä hakemaan lohtua ja unta meidän vanhempien sängystä..
Toivotaan, että ensi viikolla tehtävä toimenpide helpottaa tätäkin asiaa, isi ja äiti on aika väsyjä..

Voi ei, tuo korvatulehduskierre on niin inhottava. :/ Ja varmasti olette väsyneitä. Toivotaan että helpotusta on luvassa korvatulehdus kierteeseen sekä öihin, ja saatte kaikki nukuttua. Tsemppiä sinne.♥

Meillä on nyt lapset 2,5 vuotta ja 5 vuotta siirtyneet juuri nukkumaan omaan huoneeseen. Minusta on ollut niin kätevä, kun yöllä on voinut äänellä rauhoittaa, jos toinen on herännyt. Kuopus nukkui perhepedissä – siis minun kainalossa – noin 9-10 kk:n ikäiseksi. Iskä oli joutunut patjalle kun ei kaikki mahduttu sänkyyn :). Mietin, ettei eläinmaailmassakaan äidit nukuta lapsiaan yksin, vieressä on turvallista olla. Sitten siirtyi omaan sänkyyn viereen, koska liikkui niin paljon että pelkäsin hänen tipahtavan yöllä sängystä. Samassa huoneessa nukkumista on jatkunut pitkään mutta se on ollut minulle ihan ok. Nyt on mennyt ensimmäiset yöt ihan hyvin, välissä oli pari huonompaa sairastamisen vuoksi. Kuopus alkoi nukkua ok vajaat kaksivuotiaana, sitä ennen herätys oli viiden jälkeen. Tsemppiä öihin!

Samassa huoneessa nukkumisessa on juuri tuo etu, että voi äänellä rauhoittaa. Olen huomannut muutamana yönä, kun Hugo on herännyt, että hän nousee seisomaan ja kun näkee minut nukkumassa sängyssä, hän menee rauhassa takaisin jatkamaan uniaan. Hän vain varmistaa, että äiti on lähellä. 🙂
Kiva kuulla, että ensimmäiset yöt omassa huoneessa ovat nyt sujuneet siellä hyvin, toivotaan että näin on jatkossakin. 🙂

Meidän pojat nukahtavat omaan yhteiseen huoneeseen ihan ilman meitä vanhempia. Se tuntuu luksukselta <3 Meidän nuorempi pian 3-vuotias herää usein 6-aikoihin ja tulee silloin meidän viereen. Onneksi hän nukahtaa vielä tunniksi.. Näin ollaan nyt menty jo melkein vuoden. Lukemattoman valvotun yön jälkeen voin vihdoin sanoa olevani tyytyväinen meidän nukkumistilanteeseen.. t. vaikeiden uniongelmien kanssa taistellut

Kuulostaa kyllä oikein ihanalta. 🙂 Varmasti helpottava tunne, kun vihdoin nukutaan ja nukahtaminenkin sujuu noin hienosti. 🙂

Meillä nukutaan kaikki samassa huoneessa. Urho omassa pinnasängyssään ja Nella mun vieressä. Tämä on tällä hetkellä ihan käytönnön syistä, Isi tekee paljon reissua ja en usko että musta olisi ravaamaan lastenhuoneen ja oman huoneen väliä öiseen aikaan. Vaikkakin lapset nukkuu kokonaisia öitä niin siltikin.

Sitten tulee näitä ylilyöntejä kun lapset päättää ennen viittä että on aamu. Urholle on helppo sanoa että tutti suuhun, panda kainaloon ja pää tyynyyn nyt on yö.. Nella nukahtaa silittämällä vielä useammaksi tunniksi.

Ehkä joskus ne muuttaa pois meidän huoneesta ja välistä muttei ainakaan vielä..

Tärkeintä on minusta se, että kaikki nukkuvat hyvin. 🙂
Nuo aikaiset heräämiset on inhottavia, mutta onneksi lapset ovat suostuneet vielä nukahtamaan takaisin. 🙂

Kokonaisia öitä odotellessa! Meillä 11kk kaveri nukkuu isin ja äitin vieressä ja sängyn vieressä jököttävä pinnasänky on jäänyt turhakkeeksi. Mutta eiköhän sekin aika koita kun poika nukkuu omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Nyt vielä kuitenkin näin ja järjestely tuntuu hyvältä.

Juuri näin, kyllä sitä kerkiää omassa sängyssä nukkumaan. 🙂 Pääasia, että kaikki nukkuvat hyvin.♥ Tsemppiä heräilyyn. Kyllä ne kokonaiset yöt sieltä jossakin välissä tulevat. 🙂

Ihana muru, n. 2 vuotiaana alkoi helpottaa.. T.äiskä

Hiljalleen parempaan suuntaan yöt menossa. 🙂

Meillä 2v3kk poika nukkuu omassa huoneessaan. Tai ainakin hänet sinne aina laitamme nukkumaan, lähes joka yö hän sieltä kömpii viereemme jossain vaiheessa yötä 😀 Yleensä hän tulee sänkyymme joskus 2-5 aikaan ja jatkaa unia siellä.

Kun poika syntyi, nukuimme 2vkoa perhepedissä, kunnes olin niin jumissa että oli pakko keksiä toinen ratkaisu. Sen jälkeen poika nukkui omassa pinniksessä, joka oli sängyn jatkona vieressäni. Eli käytännössä ihan vieressäni, mutta niin että kaikilla oli enemmän tilaa. Siirsin hänet aina sinne imetettyäni. Viisikuisena laitoimme esikoisen omaan huoneeseen, ja se menikin kivuttomasti. Aloin nukkua itse vähän paremmin, kun en säpsynyt jokaista inahdusta. 11kk iässä lopetinkin yöimetyksen, minkä jälkeen pikkuhiljaa aloimme nukkua kaikki paremmin 🙂

Poika kiipesi pinniksestä pois kerran, 1v 10kk iässä, jolloin siirryttiin heti lasten sänkyyn. En halunnut ottaa riskiä että tipahtaa huonosti niskoilleen pinniksestä… Tämän jälkeen yöt menivät taas vähän levottomammiksi, kun poika pääsi itse liikkumaan pois huoneestaan.

Tuo pinnasängyn sivuvaunuksi laittaminen on kyllä kätevä ratkaisu, jää heti enemmän tilaa kaikille ja silti pieni on siinä ihan lähellä. 🙂
Mua myös jännittää, koska Hugo alkaa kiipeilemään pinniksestä pois. Vielä siitä ei ole merkkejä, mutta heti kun sellainen tilanne tulee, niin on pakko poistaa laita. Ettei vain pääse sattumaan mitään.
Niin tuoreessa muistissa vielä tuo vaihe, kun Aino siirtyi isompien sänkyyn nukkumaan ja tajusi pääsevänsä itse pois. Oli se aikamoista rallia. 😀

Meillä poika (1v 10kk) nukkuu omassa huoneessa. Vasta otimme pinnasängystä yhden laidan pois, joten opettelu isojen poikien sänkyyn on alkanut.

Meillä tämä omassa huoneessa nukkuminen on toiminut, ja olemme kaikki nukkuneet paremmin näin kuin alussa, jolloin poika nukkui meidän huoneessa. Aika aikaisessa vaiheessa siirsimme hänet omaan huoneeseen, jotta minäkin sain nukuttua. Poika on levoton nukkuja, ja minä en saanut nukuttua, kun kuuntelin hänen hulinoitaan koko yön.
Niin, että siis hyvin meillä nukutaan pääsääntöisesti 🙂

Oi kuinka kiva kuulla, että siellä nukutaan hyvin. 🙂
Joskus se on vain kaikkien kannalta parempi nukkua eri huoneissa, varsinkin jos herää itse melki jokaiseen ääneen ja kyljen kääntämiseen.
Meilläkin tuo laidan poistaminen jossain vaiheessa edessä. Saa nähdä milloin tehdään se Hugon kohdalla. 🙂

Meillä nukutaan huonosti!, viimeaikoina todella huonosti. Vielä sitä kokonaista yötä odotellessa. Viime yönä 1v10kk heräsi 1:30 ja päätti, että on aamu. Sitten lopulta simahti 5:30 sohvalle, sänkyyn ei suostunut edes harkitsevansa menemistä. Olen siis kävelevä zombieäiti. Onnea kuitenkin teille paremmista öistä!

Voi ei. 🙁 Tuo on niin inhottavaa, kun heräillää keskellä yötä ja valvoskellaan monta tuntia. Kovasti tsemppiä sinne. Toivotaan että kokonaiset yöunet löytävät tiensä sinne pian.♥

On kyllä outoa nukkua kokonaisia öitä. Aamulla on ihanan virkeä olo. Täällä kyllä hieman ikävä sitä aikaa, kun tuo pienin nukkui vielä yöt kainalossa, mutta toisaalta olen nyt kiitollinen näistä hyvin sujumaan alkaneista öistä. 🙂
Silloin on kyllä paras siirtää lapsi toiseen huoneeseen nukkumaan, jos öisin vain häiritään toinen toistensa unia. 🙂

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X