äiti ja melukylän lapset - Banneri

Sunnuntaina (15.1.) oli käytä hääpukuasi -päivä. Siinä pukiessani mekkoa päälleni, menin pikakelauksella ajassa taaksepäin ja siihen hetkeen, kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa. Voi sitä kutkutuksen tunnetta, joka vatsanpohjassa silloin oli. Ajatella, että siitä on jo kohta kuusitoista vuotta aikaa. Aloimme seurustella vakavissamme vuonna 2002. Sitä ennen oli ollut muutama ollaan vaiko ei olla vaihe, jolloin katsottiin, mitä muuta maailmalla on tarjota. Lopulta löysimme toisemme uudestaan ja nyt seurustelu vuosia on takana jo huimat neljätoista. Olimme teinejä, kun tapasimme ja aloimme seurustella. Saimme moneen otteeseen kuulla, että teinirakkaus ei kestä.

Äiti ja Melukylän lapset-teinirakkaus

Vuonna 2002 itselläni oli kuitenkin vahva usko siihen, että olen löytänyt sen, kenen kanssa haluan olla vielä vanhanakin. Jokin vain loksahti niin kohdilleen ja me ymmärsimme toisiamme. Hyvä jos toinen kerkisi edes sanoa mitään ääneen, kun tiesimme mistä on kyse. Suhteemme ei kuitenkaan aina saanut kannatusta, varsinkaan ihan alussa, kavereilta kyllä, mutta muuten oli nihkeää ja sitä kesti kauan. Se saattoi johtua siitä, että olen miestäni vuoden vanhempi. Kun menimme kihloihin, oli tilanne osittain niin tulehtunut tiettyihin ihmisiin, ettei kihloista edes kerrottu heille, ennen kuin vasta jälkikäteen monen kuukauden kuluttua. Me sen sijaan rakastimme toisiamme ja meillä meni hyvin. Emme jaksaneet vaivata ajatusta niille, keidän mielestä suhteemme kuitenkin kohta kariutuu. Olimme kuulemma vielä aivan liian nuoria menemään kihloihin ja varsinkin, kun ei nämä teinisuhteet vain kestä.

Teinirakkaus ei kestä vai? – Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan edelleen yhdessä

Kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen tanssittiin häitä ja nyt naimisissa on oltu jo reilut kuusi vuotta. Moni suhdettamme epäröinyt on saanut niellä sanansa viimeistään kun menimme naimisiin. Yhdessä ollaan ja yhdessä jatketaan. Näihin vuosiin on mahtunut niin paljon kaikkea, niin onnea kuin niitä ei niin kivojakin hetkiä. Niin kuin kuuluu jokaiseen suhteeseen. Tulee hetkiä kun kaikki toisen tekeminen tai tekemättä jättäminen ärsyttää todella paljon ja olisi valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut, mutta on myös niitä hetkiä, kun toinen on suurin tuki ja turva, se kumppani jota rakastaa. Mutta näinhän se kuuluukin olla, ei kaikki voi aina sujua täydellisesti. Erimielisyydet kuuluu asiaan ja ne pitää osata vain ratkoa.

 Äiti ja Melukylän lapset-parisuhde

Tiedän monta paria, joiden teinisuhde ei kestänyt, mutta varmasti saman verran niitä, ketkä elävät edelleen onnellisesti suhteessa saman ihmisen kanssa, jonka kanssa ovat olleet teinistä asti. Kun joskus omat lapset teineinä tuovat poika- ja tyttöystäviä näytille, niin aion olla heidän suhteessaan 100% tuki. Kävi sen suhteen kanssa sitten miten vain. Mistä sitä tietää, vaikka oma lapsi löytäisi jo nuorena sen tosirakkauden. Kävihän minullekin niin.

Kuinka pitkään sinä olet seurustellut puolisosi kanssa? Onko täällä muita, joiden teinirakkaus on kestänyt??

Kommentit (86)

Itse olin 16v kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan. Silloiset kaverit eivät uskoneet meidän seurustelun kestävän.
Noh, kaverisuhteet eivät kestäneet. Saman miehen kanssa seurustelu kyllä kesti.
Nyt kaks poikaa ja kesällä 14vuotta yhdessäoloa takana 🙂

Muutin uudelle paikkakunnalle opiskelemaan, olin 15v, en tuntenut ketään sieltä. Vajaan vuoden päästä iskin silmäni 4v vanhempaan poikaan, hän oli tuolloin 20 ja minä 16, vajaan puolen vuoden päästä hän lämpeni iskuyrityksilleni ja aloimme seurustella ja siitä asti olemme yhdessä olleet. Kihloja vaihdoimme täytettyäni 18v, 3,5v päästä syntyi tytär ja tammikuussa oli meidän 4s hääpäivä. Minä täytän 26 ja mies 30, yhdessä 9v, ylä- ja alamäkiä on ollut mutta kaikki on kestetty, yhdessä.
Monet kauhisteli aluksi ikäeroa ja paria ystävää lukuunottamatta kukaan ei uskonut että suhde kestää, miehen perhe ei usko vieläkään…

Hieno yhteinen aika teilläkin jo takana.♥
Todella ikävää kyllä, ettei miehen perhe vieläkään tunnu uskovan..tuollainen asenne on vaan niin väärin. :/ Koittakaa olla välittämättä.

Ihana lukea välillä näitäkin <3
Me ollaan ekan kerran seurusteltu 15veenä ja nyt tuosta pienen tauon jälkeen 3vuotta uudestaan. Ollaan pian 20v. Naimisiin meno ois suunnitelmissa jonkun vuoden päästä. Ollaan oltu kaukosuhteessa kokoaika lukuunottamatta viime kesää. Meijän juttua ei aluksi uskottu kestävän koska oltiin niin nuoria ja ollaan vieläkin mutta itse oon nähny myös paljon pitkiä suhteita joten ainakin itsellä on kova tahto yrittää panostaa tähän. Vanhempanikim ovat olleet yli 30vuotta naimisissa, mummo ja pappa pian jo 60v. Arvostan.


Toivotan teille oikein pitkää parisuhdetta. Toivotaan että te siellä ja me täällä yltämme noihin mummosi ja pappsi huimiin lukuihin. Ihan huikeeta.♥

Me oltiin melkein 15-vuotiaita kun alettiin seurustella. Nyt yhdessä oltu 4 vuotta ja 3kk sitten mentiin naimisiin:) Melko teinejä siis edelleen, mutta toivottavasti loppuelämä ollaan yhdessä:)

Oi onnea paljon naimisiin menon johdosta ja pitkää yhteistä taivalta teille.♥

Vuonna 1991 tavattiin. Minä olin 15 ja mies 18. 1992 mentiin kihloihin ja 2004 naimisiin esikoisen ristiäisissä. Nyt takana 26 yhteistä vuotta ja en vaihtaisi pois ❤️

Ihan mielettömän hienot vuodet teillä takana.♥

Löysin nyt blogisi ja aivan pakko tulla kommentoimaan! ? Minä olin 15 ja mies 18 kun aloimme seurustelemaan. Kihloja vaihdettiin siitä 3 vuoden jälkeen ja täytyy sanoa, että olihan se silloin vähän sellaista teinikihlautumista. No, nyt meillä on kuitenkin oma talo, Mersu pihassa(?) ja 4kk ikäinen poika. ❤ Vuoden päähän kesälle olisi nyt sitten kirkko varattu, kun tulee 8v yhdessä oloa. ❤ Meillä oli alkuun myös paljon epäilijöitä, yhtenä oma äitini. Toki meillä on ikäeroa 3v, mikä on ollut suurin tekijä silloin, kun itse olin 15 ja mies 18. Mutta me ollaan päätetty olla välittämättä muiden mielipiteistä. Ja itseasiassa miehen vanhemmat sekä isoveli ja hänen vaimonsa ovat olleet yhdessä teinistä asti. Kyllä ne kestää, jos niin haluaa ja on tarkoitettu. ❤

Kiva, että löysit blogini ja jätit kommenttia. 😀
Oi että, kuulostaapa ihanalta teidän tarina ja nykytilanne. Ihanaa vauva-arkea sinne ja kuinka kiva siellä on päästä suunnittelemaan häitä.♥
Luulen että nuorten suhteille niitä epäilijöitä riittää, mutta on hienoa olla välittämättä niistä. Sitä kuitenkin itse tietää millainen se suhde on toiseen ihmiseen. Tokihan monen nuoren suhde kaatuu, mutta joukossa on niitäkin, joiden suhde kestää loppuun asti.♥

^Mä oon taas sitä mieltä et monet menee naimisiin, sitten kun suhde alkaa vähän niinku kuolemaan ja ajattelee et siitä sais uutta potkua. Ja sit tulee nopee ero ku ei se naimisiinmeno mitään auttanutkaan. Me oltiin 17v. ja 20v. 7 vuotta yhessä. Vajaa 6 naimisissa.
Kolme lasta. Tärkeintä on anteeksiantaminen. <3

Se voi kyllä mennä joskus noinkin.
Ihania tulevia yhteisiä vuosia sinne.♥

Itsellä ei ole kestävästä teinirakkaudesta kokemusta, omalla kohdalla se loppui seitsemän vuoden jälkeen. Mutta omat vanhempani ovat nyt olleet 50 vuotta naimisissa ja vajaa pari vuotta enemmän yksissä. 🙂 Äitini oli 16-vuotias mennessään naimisiin, isäni 19. Kekkosen allekirjoittama lupalappu roikkuu vieläkin seinällä. Ihailen ja kunnioitan, ja olen onnellinen että olen saanut heiltä mahtavan esimerkin siitä, mitä on olla yhdessä ylä- ja alamäissä.

Vau kuinka upean pitkä yhteinen taival vanhemmillasi on.♥ Siinä on kyllä todella hieno esimerkki, miten se suhde voi kestää.

Oltiin 18 kun alettiin seurustelemaan, molemmille ensimmäinen vakava juttu. Moni epäili suhteen kestävyyttä, alussa itsekin. Nyt 17 vuotta yhdessä, kaksi lasta ja naimisissa 3 vuotta. Niin se vaan kestää.

Hienot vuodet teilläkin takana. Paljon onnea ja rakkautta tuleviin vuosiin.♥

Täällä 17- ja 18-vuotiaina aloitettu. Tänä vuonna 15v yhdessä ja 20v naimisissa. Ihana postaus!

Kiitos Hanna.♥
Ihanat yhteiset vuodet teillä takana, onnea myös tuleviin.♥

Me ei oltu ihan teinejä, mutta ollaan oltu yhdessä vuodesta 2002, tänä syksynä siis jo 15 vuotta. Naimisissa ollaan kahdeksatta vuotta 🙂

Todella hienot vuodet teillä takana.♥ Meillä täyttyy loppu vuodesta myöskin se 15 vuotta. 🙂

Mies oli 18 itse 19, kun alettiin seurustella. Nyt 23 yhdessä, joista 19 naimisissa.

Aloimme seurustella, kun mies oli 18 ja minä 19. Yhteisiä vuosia takana nyt 23, joista naimisissa 19.

Todella upeat vuodet teillä takana. Onnellisia vuosia tästä eteenpäinkin.♥

Itse olin 15v. ja mieheni 18v. Maaliskuussa tulee yhteiselämää 10 vuotta. Omakotitalo rakennettu ja 1-vuotias tyttö ilonamme. Suunnitelmissa mennä naimisiiin kun 10 vuotta tulee täyteen. Kyllä ne teinisuhteet vaan voi kestää. Mitä tuota hyvää miestä vaihtamaan!

Onnitteluja täyttyvästä kympistä.♥ Hienot yhteiset vuodet teillä takana ja ihana suunnitelma mennä naimisiin kun se kymppi täynnä. 🙂

Me oltiin molemmat 14-vuotiaita (täyttämässä 15 samana vuonna) ja nyt ollaan oltu yhdessä lähes 12 vuotta. Ja yksi pieni poikakin ollaan onneksemme saatu aikaiseksi. <3 jonkin verran mekin saatiin kuulla että ei tule kestämään, mutta niin se vaan on kestänyt nämä ylä- ja alamäet. 🙂 Kuitenkin omakohtainen kokemukseni teinirakkaudesta on se, että harvemmin se kestää. Voi kestää ja omassa lähipiirissä on myös muita nuorena tavanneita pareja, mutta suurin osa niistä ketä itse tiedän, ovat (viimeistään) muutaman vuoden jälkeen kuitenkin eronneet.

Näinhän se menee. 🙂 Itse tiedän monta paria jotka olleet teineistä yhdessä, mutta varmaan yhtä monta joilla se suhde ei kestänyt.
Hienot yhteiset vuodet teilläkin takana. Ihania tulevia vuosia teille.♥

Me ei oltu mitenkään nuoria, mutta edettiin tosi nopeasti. Kun tavattiin, mä olin 24 ja mies 29. Tutustuttiin nettideitissä, kirjoiteltiin ja soiteltiin viikon verran, minkä jälkeen matkustin Suomen toiselle puolelle miehen luokse. Tapaamisesta viikon päästä mentiin kihloihin ja muutettiin mun tavarat miehen luo. Monet sanoi, että ettehän te tunne toisianne vielä ollenkaan. Mutta meillä oli kova halu oppia tuntemaan toisemme läpikotaisin. Mistä sen tietää, milloin tuntee toisen niin hyvin, että voi sitoutua? Nyt vuosia takana reilu 7, joista naimisissa 6. Kolme lastakin meillä on, ja edelleen opetellaan tuntemaan toisiamme paremmin. <3

Hei aivan mahtava tarina teidän suhteella.♥ Paljon rakkaudentäyteisiä vuosia sinne.♥

Jep, tutulta kuulostaa tuo arvostelu. Olin 16- ja mieheni oli 17-vuotias, kun alettiin seurustella. ”Ei ensirakkaus kestä”, oli aika tuttu lausahdus tuolloin. Nyt 10 vuotta myöhemmin osa on onneksi jo myöntänyt olleensa väärässä. Kuudetta hääpäiväämme vietämme tänä vuonna. Aika menee hirveän nopeasti, mutta rakkaus säilyy 🙂 Kaikkea hyvää teillekin jatkoon.

Kiitos Katri ja sitä samaa sinne.♥
On kyllä inhottavaa, kun kuulee noita ”ettei se kuitenkaan kestä”. Mutta sitten on ollut kiva, kun ovat joutuneet ottamaan sanansa takaisin. 🙂

Olin 15 ja mies 14 kun aloimme seurustella reilu 16 vuotta sitten, epäilijöitä on matkan varrella riittänyt, erityisesti anoppi on aina lohkaissut parhaat kommentit. Kihlakakkua 3vuoden seurustelun jälkeen ei halunnut syödä, hääuutiseen totes miksi nyt jo. Ja ensimmäiseen lapseen ei vielä ois kannattanut. Lapsia nyt 3 ja naimisissa kesällä 10v. Ja ihanalta tuntuu edelleen!

Voi ei mikä anoppi. :/ Inhottavaa, kun ei ole tukenut noin hienoissa vaiheissa.
Hieno yhteinen taival teillä takana ja toivotan sinne upeita vuosia rutkasti lisää.♥

Onnea teille! Ihana tarina! Me olimme 20- vuotiaita tavatessamme. Tänä vuonna tapaamisesta tulee 18 vuotta. Naimisissa on oltu 12 vuotta.

Kiitos Minna ja sitä samaa sinne.♥ Todella hieno yhteinen taival teillä takana.

Mieheni oli 13v (reilu kuukauden päästä 14v), kun aloimme seurustella. Itse olin 14v. Viikon kuluttua täytän 30 ja edelleen tuo mies saa sukat pyörimään jaloissa näin yli 15v jälkeen. Naimisissa olemme olleet melkein 8,5v ja lapsia on siunaantunut kolme. Ei se elämä aina ruusuilla tanssimista ole, mutta monin verroin mukavampaa kun on vierellä ihminen jonka kanssa voi kaikki ilot ja surut sekä huolet ja naurut jakaa.

Aivan ihana yhteinen matka teillä takana.♥ Kyllä se juuri on parasta, kun rinnalla on pitkän aikaa sellainen kumppani jonka kanssa on saanut jakaa kaiken mahdollisen. Onnea teille tuleviin vuosiin.♥

Itse tapasin mieheni 10 ja puoli vuotta sitten nelosen ilotulituksissa 16 vuotiana. Oi niitä aikoja 🙂 kun päätettiin seurustella sanoin miehelle ”meidän olisi pitänyt tavata 10 myöhemmin ”. Tiesin jo silloin että tässä se on. Helppoa ei ole ollut, mutta se kuuluu elämään. Olisi outoa jos ei olisi ollut alamäkiä ylämäkien lisäksi. Onnea teille ☺

Kiitos.♥
Kyllä ne ylä -ja alamäet vaan kuuluu parisuhteeseen. 🙂

Ihanat te ♡♡
Me tavattiin Mikon kans ku mä olin 19 ja Mikko oli 26. Vähän nihkeä oli monella meidänkin tutulla suhtautuminen,lähinnä ikäeron takia. Jätettiin ne arvostelut heti omaan arvoonsa. Kukaan ulkopuolinen kun ei voi tietää sitä mitä kahden ihmisen välillä on!

Kiitos Ulla.♥
Ikäeroon puututaan kyllä herkästi. :/ Onneksi tekään ette ole kommenteista välittäneet. Ei se rakkaus ikää katso.♥

Ihana teksti <3 Onnea on löytää tuollainen ihminen rinnalleen. Me alettiin mieheni kanssa seurustella kun olin 21 ja mies 22. Nyt ollaan kohta 6 vuotta oltu yhdessä, joista pian 2 naimisissa. Ei siis mitään teinejä oltu, mutta mies oli kuitenkin ensimmäinen oikea poikaystäväni (olin elellyt vähän villiä elämää ennen sitä :D) ja siispä myös ensirakkauteni.

Kiitos Nelli.♥
Ihana yhteinen matka teillä jo takana, olette kyllä niin upea pari. Paljon ihania ja yhteisiä vuosia teille.♥

Olin 18v, kun tapasin mieheni. Hän on minua 2 vuotta vanhempi. Vajaan viikon päästä tulee 10 vuotta yhteiseloa täyteen, kun yhteiselo alkoi jo ensimmäisestä illasta. 😀 virallisesti muutimme yhteen 3kk suhteen alkamisesta. 🙂 naimisiin mentiin, kun yhteiseloa oli kestänyt 5,5v. Nyt lapsia on kaksi ja edelleen ollaan vahvasti yhdessä.

Onnea täyttyvästä kympistä teille.♥ Hieno yhteinen taival teillä jo takana. Onnea tuleviin vuosiin.♥

Minä olin 13 ja mies 16,nyt oltu kohta 25 vuotta yhdessä : )

Hei todella hienot yhteiset vuodet siellä takana. Onnea tuleviin yhteisiin vuosiin.♥

Äitini oli 13 kun aloittivat seurustelun isäni kanssa, isä siinä vaiheessa 25.. Kukaan ei uskonut että suhde kestää, mutta on se kestänyt ja jatkuu. Tänä vuonna tulee 38 vuotta täyteen naimisissa oloa 🙂

No siellä on oltu kauan yhdessä, vau!♥
Kovin nuorena äitisi on löytänyt sen oikean. 🙂

Oho…miten vältti tuomion lapseen sekaantumisesta?

Jos nuorena alkanut suhde saa vankan ja terveen pohjan (tämä tärkeää) ja kestää aikuisikään saakka, on tällaiset parit yleensä vahvoilla tulevaisuudessa. On helppo olla ja elää toisen kanssa, kun on tuntunut jo kauan ja suurimmat ”kulmien hiomiset” on tehty nuoruudessa.

Juurikin näin. 🙂 Meilläkin ne rankimmat ajat oli silloin nuorena, mutta niistäkin selvittiin.♥

Meillä tulee 15 vuotta täyteen yhdessä ja neljä lasta yhdesaä saatu.Alettiin seurustelee kun minä olin 16 ja mieheni 17v.Kyllä suhteet onnistuu kun niistä alamäistäkin selviää yhdessä.Sielunkumppanini olen löytänyt ja rakastan häntä joka päivä yhä enemmän. 🙂

Upeat yhteiset vuodet teillä takana ja kiva kuulla, että muillakin lapsia enemmän.♥
Alamäkiä tulee välillä vastaan, mutta yhdessä niistäkin selviää. Onnellisia tulevia vuosia teille.♥

minä olin 18 kun alettiin seurustella ja mies 21. nyt ollaan oltu 6 vuotta yhdessä ja niistä neljä naimisissa <3

Hienot vuodet teilläkin takana. Onnea tuleviin vuosiin.♥

Aihan ihana kirjoitus!<3 Mielestäni pitkissä suhteissa on ihanaa että toisen oikeesti tuntee jo läpikotoisin ja toisen kanssa voi olla itsekin täysin oma itsensä. Ja kaikki ratkotut erimielisyydet ja haasteet vaan vahvistavat suhdetta. 🙂 Me olemme seurustelleet 16 vuotiaista eli pian kahdeksan vuotta. Uskon, että minäkin olen löytänyt rinnalleni "sen oikean", ainakin jo kohta kahdeksan vuotta on tuntunut siltä :)<3

Kiitos Meri.♥
Kyllä näinä vuosina sitä tuntee toisen jo melkein kuin omat taskunsa. 🙂 Ei sitä enää osaisi kuvitella olevansa keneenkään muun kanssa. Hieno yhteinen taival teilläkin takana. Toivon niitä teille rutkasti lisää.♥

mun vanhemmat alko seurustella kun ne oli 15- ja 17-vuotiaita. kesällä tulee 21-vuotta niitten häistä, ja meitä on kymmenen lastakin ehtinyt syntyä. samaa mieltä sun kans siis että teinirakkaus voi olla se elämän mittainen rakkaus. 🙂

Hieno ja pitkä yhteinen taival heillä takana. Ja joskus ne teininä alkaneet suhteet kestää hyvin.♥ Ihana vielä huomata, että aika monellakin. 🙂

Hep, täällä yksi teinipariskunta 😀 Olin 15 ja mies 17 kun aloimme seurustelemaan. Tänä vuonna tulee 5v naimissa. Ihanaa kun muillakin on teini-iästä saakka kestäneitä suhteita! <3

On kyllä ihana huomata, että muillakin teininä suhteen aloittaneilla se suhde on kestänyt. 🙂 Ihania tulevia vuosia teille.♥

Mie olin 18 ja mies 17 kun alettiin seurustella. Kihloihin mentiin kun mies oli 19 ja mie 20, ja siitä vuoden päästä sitten naimisiin. Meidän seurustelua ei lähipiiri kai ottanut ihan vakavasti ja vaikka oltiin asuttu yhdessä jo tovi ennen kihlautumista, tuli siitä kommenttia muutamalta kaverilta ja sukulaiselta: ei pitäis liian nuorena, ei ne nuoruuden rakkaudet kestä jne.

Mutta kestää ne joskus. 🙂 Onneksi ollaan kasvettu samaan eikä eri suuntaan!

On kyllä ikävää kun suhdetta ei oteta vakavasti, niin meilläkin kävi. Mutta niin vain se on kestänyt ja moni on saanut vetää sanansa takaisin. 🙂
Ihanaa, että te kasvoitte samaan suuntaan. Onnellisia tulevia vuosia teille.♥

Aloimme seurustelemaan kun olin 15, mies 20. Edelleen yhdessä viiden vuoden jälkeen, minä nyt 20v ja mies täyttää keväällä 26. Kritiikkiä saatiin alkuun mut kaikki lopulta hyväksyi.

Hienoa, että lopulta suhde hyväksyttiin ja onnea yhteisistä vuosista.♥

Me oltiin 17 ja 20 nyt 32 ja 35 ☺tänä kesänä naimisissa 10 vuotta ?

Onnea täyttyvästä kympistä ja hienosta yhteisestä taipaleesta.♥

Alettiin seurustella, kun minä olin 19 ja mies 21. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen muutimme jo yhteen, vaikka se monia kauhistuttikin. Nyt on 8 vuotta yhteistä taivalta takana ja siitä naimisissa reilu 4 vuotta. Molemmille suhde oli ensimmäinen vakavampi parisuhde ja heti kerralla natsasi yhteen oikean ihmisen kanssa.

Minusta parisuhde ja sen kestävyys ei ole kiinni iästä, vaan enemmänkin ihmisen elämänarvoista. Usein ajatellaan, että teinisuhteet eivät voi kestää, mutta yhtä lailla saattaa olla esim. joku kolmekymppinen, jolla ei suhteet ota onnistuakseen. 🙂

Onnea ja aurinkoa teidän suloiselle perheelle! <3

Kiitos ja sitä samaa teille.♥
Hieno yhteinen taival teillä takana.♥ Jos oikeasti klikkaa heti jonkun kanssa, niin turhaan sitä jää moneksi vuodeksi katsomaan että mihin tämä voi johtaa. Mekin aika nopsaa muutettiin saman katon alle asumaan. 🙂
Ja ihan totta tuo, ikä on vain numero. 🙂 Ei se suhde välttämättä vanhemmalla iällä kestä yhtään sen paremmin kuin nuoremmilla.

Teininä aloitettiin mekin seurustelemaan. Eilen tuli 21 vuotta ekoista treffeistä 🙂 Naimisissa 18 vuotta, vanhin lapsemme 18 🙂

Hei onnea tuosta ja aivan mahtavat vuodet siellä jo takana.♥

Kyllä teineinä olotettiib 14v ja vieläkin ollaan kimpassa meille ib siunaantunut 1 poika joka on nyt kolme . Ollaan oltu kimpassa jo 10 vuotta vaikka tilanne olisi mikä jos tulee joku tilanne ekana sen kerron miehelleni koska se on mun tuki lämpö ja turva 🙂

Hieno yhteinen taival teillä takana.♥ Kyllä sitä sille puolisolle tulee yleensä kaikki ihan ensimmäisenä kerrottua. 🙂

Olin 14v ja mies 17 kun aloimme seurustelemaan, vuosi on off-meiningillä ennekuin kaikki sitten naksahti paikoilleen. Naimisissa jo 15 vuotta, yhteiseloa kaikkinensa 20 vuotta.

Hienot vuodet siellä takana, vau.♥ Meillä oli myös tuota on off juttua, ennen kuin sitä sitten tiesi että tässä se nyt taitaa olla. 🙂

Alettin seurustella kun olin 16, mies 19v. Yhdessä oltu nyt 22v.

Vau, hienot yhteiset vuodet siellä takana.♥

Me alettiin seurustella 16-vuotiaina ja kohta kymmenen vuotta oltu yhdessä ?

Onnea täyttyvästä kymmenestä vuodesta.♥

Ihanaa, että teidän suhde on kestänyt. Liian usein kuulee nykyään, että eroja tulee viimeistään naimisiin menon jälkeen. Ehkä johtunee siitäkin, että annetaan liian nopeasti periksi. Tiedä sitä sitten.

Meillä tulee tämän vuoden puolella 6-vuotta täyteen, joista 3-vuotta ollaan oltu kihloissa. Ja tosiaan niitä alamäkiäkin on ollut ja paljon, mutta ollaan tähän mennessä kaikesta selvitty 🙂

Teini-aikaisen poikaystävän kanssa ehdin olla 3-vuotta, mutta se suhde oli tuhoon tuomittu jo vuoden jälkeen 😀 Kolme kertaa me uudestaan koitimme, mutta ei niin ei. Hyvä niin 🙂

Voihan se olla, että jotkut luovuttavat liian helpolla..toisaalta taas osa menee niin nopeaan naimisiin, että vasta sen jälkeen voi toisesta paljastua huonoja piirteitä. Olen kuitenkin onnellinen, että meidän suhde on kestänyt myös ne notkahdukset, onneksi niitä ole ollutkaan montaa.
Hieno suhde teilläkin takana, onnellisia tulevia vuosia.♥

Ikävää kun kaveritkaan ei usko suhteen kestävän. :/
Todella hienot vuodet teillä jo kasassa. Toivotaan niitä monia lisää.♥

Vastaa käyttäjälle kirsi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X