Lauantaina lähdettiin mieheni, neljän vanhimman lapsen, siskoni sekä hänen miesystävänsä kanssa päiväksi huvittelemaan Särkänniemeen. Taapero jäi tältä reissulta pois, ihan sen vuoksi, koska tiesimme viettävämme siellä koko päivän ja se olisi voinut olla taaperolle ihan liikaa.
Olimme Särkänniemessä jo yhdeltätoista ja menimme ensin ihanaan Koiramäkeen. Meidän lapset tykkää siitä paikasta paljon, mutta viime vuoteen jos vertaa, niin tänä vuonna heillä olikin tunnin kuluttua kiire jo laitteiden puolelle. Tunti kuitenkin vietettiin Koiramäessä, jonka jälkeen mentiin katsastamaan akvaario. Itse en viime vuonna käynyt siellä alakerrassa, koska meillä oli rattaat matkassa, mutta nyt sinne pääsin ja saimmekin vietettyä siellä pisemmän tovin ihaillessa kaloja ja ihastuimme porukalla kilpikonniin.
Siirryimme huvipuiston puolelle ja hyvä jos lapset pysyivät enää pöksyissään, niin kova kiire oli päästä kaikkiin mahdollisiin laitteisiin. Meillä nyt Matiaskin ylitti tuon 120cm rajan ja pääsee nyt sellaisiin laitteisiin, joihin ei vuosi sitten vielä päässyt. Koiramäestä huvipuistoon päin kävellessä poikkesin itse esikoisen, siskoni ja hänen miesystävän kanssa Tornadoon, joka oli sopivasti matkan varrella. Tuo laite on ollut oma lempparini vuodesta toiseen ja siihen tulen koskaan tuskin kyllästymään.
Koska meitä oli neljä aikuista ja neljä lasta, pystyimme välillä jakautumaan koko porukka ja viemään lapsia eri laitteisiin. Tällä tavalla toisten ei tarvinnut odotella kun muut jonottaa tai on laitteissa. Varsinkin kun kolme lapsista on hurjapäitä ja yksi sitten arempi menemään. Onneksi pienten puolella oli monta laitetta, joista kaikki tykkäsi.
Väkisinkin alkoi puntit tutista ja syke nousta
Särkänniemessä on nyt myös uusi laite Hype ja sen testaamista odotin todella paljon. Esikoisemme on myös sen verran hurjapää, että hän halusi siihen myös ilman muuta. Myös siskoni miesystävä lähti testaamaan sitä meidän kanssa. Laitteeseen oli reilun tunnin jono ja moneen kertaan siirrettiin menemistä myöhemmäksi ja se kannatti. Lopulta jonotimme siihen vain 40 minuuttia, heh. Kun pääsimme siihen kohtaan, josta näkee laitteen, väkisinkin alkoi puntit tutista ja syke nousta. Laite menee niin hurjaa kyytiä siitä ohi, ettei näy kuin keltainen viiva.
Lopulta tuli meidän vuoro ja en ole aikoihin jännittänyt mitään niin paljoa. Vatsanpohjassa oli ainakin tuhat perhosta kun turvakaari laskeutui alas. Esikoisen hampaat kalkatti yhteen ja sitten se oli menoa. En ole aikoihin kiljunut missään niin paljoa kuin tuossa. Olimme aivan järkyttävän korkealla ja se vauhti jolla laite kulkee on todella kova.
Aluksi pohdin, kun laitteen turvakaari laskee vaan syliin, eikä tule hartioiden yli, mutta vauhti on niin hurja, ettei siitä kyllä tippumaan pääse tai kerkiä miettimään, että tipunkohan. Tosin kun laite menee korkeimmassa kohdassa pää alaspäin, niin takapuoleni nousi jonkin verran penkistä, samoin kävi esikoisellani. Kun laite pysähtyi, ei kyllä pystynyt kuin toteamaan kuinka hurjaa menoa se olikaan. Kädet tärisi hetken sen jälkeen, kunnes olo normalisoitui. Suosittelen kyllä kokeilemaan, on kyllä ihan mahtava laite.
Joko sinä olet käynyt testaan Hypen, vai jätätkö suosiolla väliin?
Olimme Särkänniemessä yhteensä melki yhdeksän tuntia. Laitteisiin joutui kyllä jonottamaan, mutta auringon lämmittäessä se ei kyllä haitannut yhtään. Päivän jälkeen kaikki oli ihan puhki, mutta oli todella kiva päivä jälleen.
Kommentit (2)
Kiva päivä .
Niin oli. 😀