äiti ja melukylän lapset - Banneri

Ei voi olla suloisempaa ääntä, kuin pienen lapsen uninen tuhina, jota kuunnellessa on hyvä painaa oma pää tyynyyn. Sisu nukkuu vieläkin meidän kanssa samassa makuuhuoneessa, enkä ole pitänyt mitään kiirettä pojan siirtämisessä siskon kanssa samaan huoneeseen.

Hän nukkuu edelleen myös pinnasängyssä, koska siinä riittää vielä hyvin tilaa pötkötellä. En ole pitänyt kiirettä siirtää häntä isompaan sänkyyn saatika napata pinniksestä edes laitaa pois. Nyt kuitenkin koin hyväksi ajaksi tehdä pieniä muutoksia ja nappasin pinnasängystä toisen laidan pois. Yllätin tuolla jopa itseni, heh. Luulin, ettei minusta ole siihen vielä aikoihin.

Mitä tässä suotta hötkyilemään

Sisu oli mukana, kun laitoimme pinnasänkyyn erillisen pienen laidan ja hän sai temuta omassa sängyssään, vaikka kuinka ja paljon. Ajattelin, että jos hän päivällä saa koettua sen kuinka hienoa on itse kiivetä sänkyyn ja pois, se ei tulisi vastaan siinä vaiheessa kun pitäisi mennä nukkumaan. Ja ratkaisu oli ihan oikea. Illalla hän jäi hienosti omaan sänkyyn halailemaan pupuaan, eikä tullut sängystään kertaakaan pois.

Toki tätä varmasti helpottaa myös sekin, että itse yleensä jään vielä huoneeseen siksi aikaa, että Sisu nukahtaa. Tämäkin tapa on vain jäänyt päälle. Seuraavaksi koitammekin sitten joko luopua siitä unitutista tai opettelemme nukahtamaan yksin. Muiden kohdalla ei ole ollut tutteja käytössä ja tässä vaiheessa on nukuttu jo eri huoneessa ja isommassa sängyssä.

Toisaalta taas mitä tässä suotta hötkyilemään. Kyllä hän varmasti oppii nukkumaan isompien sängyssä, nukahtamaan ilman, että olen huoneessa ja kaipaamatta tuttia nukahtamiseen. Ei sen tarvitse tapahtua nyt, myöhemmin kerkiää kyllä hyvin. Menenmme nyt hitaaseen tahtiin, joka tuntuisi sopivan sekä äidille että pojalle. Napanuoran venyttäminen näin hiljoksiin tuntuu ehdottomasti tällä hetkellä kaikista parhaimmalta ratkaisulta.

Minkä ikäisenä teillä on siirrytty omaan tai sisaruksen kanssa samaan huoneeseen nukkumaan?

Kommentit (14)

Meillä kaksi ekaa lasta ovat siirtyneet pois meidän makuuhuoneesta 1v 6kk iässä ja molemmilla kerroilla meni heti alusta alkaen hienosti, kumpikaan ei ole ikinä esim. kömpinyt kesken yötä meidän viereen. Syy huoneen vaihtoon on ollut molemmilla kerroilla uusi vauva. Nyt kolmas lähenee 1v 6kk ikää mutta tällä kertaa uutta vauvaa ei ole tulossa, mietityttääkin nyt pitäisikö taapero siirtää jo sisaruksen kanssa samaan huoneeseen koska toisillakin on tuossa iässä siirto mennyt hyvin vai ei.. Pelottaa et jos tottuu pidempään olemaan meidän makuuhuoneessa niin onko siirto sitten vaikeampi. Äiti ei vaan tiedä raaskisko vielä millään päästää ”vauvaa” viereiseen huoneeseen. 😀

Meillä kuukausi sitten kaksi vuotta täyttänyt nukkuu edelleen pinnasängyssä ihan meidän sängyn vieressä. En ole kokenut tarpeelliseksi siirtää vielä lastenhuoneeseen, vaikka kerrossängyn alasänky on odotellut valmiina jo jonkin aikaa. Kun kaikki kerran nukkuvat hyvin niin en ole pitänyt mitään kiirettä <3

Näin juuri, jos kaikki saavat hyvin nukutuksi, niin turhaa siinä lähtee hätiköimään. 🙂

Meillä Veenu muutti nyt hiukan päälle yksivuotiaana Ellun kanssa samaan huoneeseen. Mie olen niin herkkäuninen, että herään jokaiseen kierähdykseen ja radahdukseen, ja sillä herätin sitten Veenuakin. Hän nukkuu yöt läpeensä nyt, joten tällä systeemillä nukutaan kaikki paljon paremmin

Tuolloin kyllä kannattaa se siirto tehdäkin, niin saa kaikki hyvin nukuttua. 🙂 Me ei toistaiseksi olla häiritty toistemme unia, enkä heräile enää jos poika kääntää kylkeä yms. 🙂

Tyttö siirtyi omaan huoneeseen 2,5kk iässä kun oli aika vaihtaa äp-laatikko pinnasänkyyn. Kaikkien yöunet parani! 🙂

Hyvä, että siellä unet paprani siirron myötä. 🙂

Jos hyvin menee, niin siirretään taapero tulevan vauvan kanssa samaan huoneeseen vasta sitten, kun vauvakin on jo taapero 🙂 Eli samassa huoneessa tarkoitus nukkua, ei raaski laittaa toista yksin nukkumaan muualle, kun muut nukutaan toisessa huoneessa 🙂

Joo ei sitä raaskisi yksin laittaa pientä nukkumaan.
Meillä taaperolla olisi sisko kaverina, vielä kun vain itse kykenisin tekemään siirron. 😀

Meillä tyttö siirtyi 1v4kk ikäisenä siskonsa kanssa samaan huoneeseen. Hyvin sopeutui!

Hienoa, että siirto sujui hyvin. 🙂
Varmasti menisi näin meilläkin, jos vain raaskisi siirtää.

Mitä sitä suotta hötkyilemään! Minä imetin taaperoa aika pitkään ja kun lopetin yö- ja päiväimetykset yhdellä kertaa, niin oli yksinkertaisinta ottaa siihen samaan saumaan myös oma sänky ja lastenhuone. Poika oli tuolloin 1v 10kk ja sopeutui muutokseen aivan hyvin (kun vain sai ensin pari yötä purkaa raivoa, kun en antanut rintaa): hän nukkuu paljon levollisemmin ja pidempään, kuin meidän vieressä.

Meillä ei ole koskaan ollutkaan pinnasänkyä. Lapset ovat nukkuneet perhepedissä siihen asti, että olen vieroittanut rinnalta. Lastenhuoneessa on siirrytty isän tekemiin mataliin lastensänkyihin. Tämä on ainakin meidän perheessä osoittautunut hyväksi valinnaksi, mutta lapset (ja vanhemmat) ovat niin erilaisia nukkujia, että ei taida olla yhtä oikeaa ratkaisua olemassakaan. 🙂

Mukavaa syksyn jatkoa ja kauniita unia 🙂

Juu ei tässä kannata nyt hötkyillä. 🙂
Teidän tyyli kuulostaa hyvältä. Meillä nukuttiin alkuun perhepedissä, mutta sittemmin poika siirtyi pinnasänkyyn, joka takasi kaikille paremmat yöunet. Katsotaan, koska sitten koittaa sopiva aika siirtää hänet siskon kanssa samaan huoneeseen.
Kiitos ja samoin sinne.♥

Tiedän tunteen sillä täälläkin se on vain enää raaskimisesta kiinni. Poika ei kömmi meidän väliin, vaan nukkuu koko yön omassa sängyssä, joten siirto voisi onnistua helpostikin. Ehkä sitä täytyisi tässä lähiviikkoina koittaa. 😀

Vastaa käyttäjälle Terhi | Äiti ja Melukylän lapset Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X