Taapero kävelee lelulaatikolleen ja nappaa sieltä käteensä lelun. Hän leikkii sillä hetken ja jättää sen sitten olohuoneen sohvalle ja palaa takaisin lelulaatikolle tonkimaan muita leluja. Kuluu puolisen tuntia ja lelu makaa edelleen sohvalla, kunnes nelivuotias näkee sen ja päättää alkaa leikkimään.
Sattumoisin taapero sattuu näkemään kuinka sisko alkaa leikkiä lelulla ja lähtee juoksemaan apinan raivolla sisarustaan kohti samalla huutaen se on mun! Sisarus ei kuitenkaan heti luovu lelusta, sillä hän on oppinut, että jos lelu ei ole toisella voi sillä leikkiä. Alkaa armoton huuto, kun kumpikaan ei suostu luovuttamaan. Taapero saattaa jopa huutaa, se otti mun kädestä!
Se oli minun kädessä, joten se on mun
Taaperolla onkin epäilemättä menossa vaihe, jolloin kaikki mitä hän näkee, kaikki mikä on juuri ollut hänen kädessä tai mikä on juuri toisen kädessä on hänen. Sana lelujen jakaminen toisen kanssa on jotakin ihan käsittämätöntä, eihän kukaan jaa leluja toisen kanssa, kun kaikki lelut ovat hänen. Taapero keskittyykin leikin sijasta lähinnä syöksyilemään lelun luota toisen lelun luokse.
Välillä leikki toisten kanssa onnistuu oikein hyvin, kunhan kukaan ei kajoa hänellä hetki sitten olleisiin leluihin. Vaikka isommat ymmärtävät, että tämä on ohimenevä vaihe ja usein luovuttavat lelun taaperolle, pitää myös taaperon oppia, ettei hän omista kaikkea. Monesti hän koittaa repiä lelun toisen kädestä, jolloin ollaan keskusteltu, ettei niin voi tehdä. Isommat kyllä luovuttavat ihailtavan hyvin, mutta tosiasia on se, ettei se homma niinkään saa mennä.
Taapero kuuntelee tarkasti, kun kerron miksei noin voi tehdä ja sovinnoksi pyytää anteeksi ja antaa sisarukselle halin. Mutta eipä mene kauaakaan, kun tilanne on jälleen sama. Arki onkin ollut jo jonkin aikaa aika melurikasta, näin nätisti sanottuna.
Kommentit (6)
Ajankohtainen julkaisu meidänkin perheeseen ? kaksi ja neljä veet kinaavat noin sata kertaa päivässä….
Kuinka teillä nämä tilanteet hoidetaan?
Juu, tuo vaihe ei ole rajoittunut pelkästään taaperovaiheeseen, vaan kohta 3v tyttö tekee edelleen samaa. Nyt kun pikkuveli (1v) on tullut leikkeihin mukaan, niin kaikki on tytön. Se on minun- on yleisin kommentti. Mutta sitten, jos esim. ollaan lähdössä ulos eikä tyttö haluais pukea, niin yllättäen kaikki vaatteet on silloin pikkuveljen 😀 Hauska vaihe tämä, jokseenkin hermoja raastava kuitenkin.
Hihii, sitä tämä vaihe kyllä on. 😀 Raastavaa ja välillä erittäin huvittavaa.
Voi mikä iso poitsu teilläkin jo on♡♡
Mutta siis joo,meillä on nyt tuota samaa ilmassa. Sara kertaa päivässä saa olla selvittelemässä kenellä se lelu oikein oli ja kenelle se nyt kuuluu. Aika puuduttavaa sanon mä!!!tsemppiä♡♡
Niin onkin, nää kasvaa niin nopsaan.♥
On tämä kyllä puuduttavaa ja meteli on lisääntynyt tämän myötä ihan hirveesti..mutta helpottaa ajatus siitä, että tämä on taas yksi vaihe. 😀
Kiitos, sitä samaa sinne.♥
Tsemppiä sinne kinaamisen kanssa. 🙂
Ensin katson osaavatko lapset keskenään ratkaista tilanteen, jos ei menen itse väliin ja selitän taaperolle, kuinka hän ei voi saada/ottaa kaikkea mikä on toisella. Usein se sujuu hyvin ja joskus taapero harmistuu, mutta unohtaa sen onneksi pian.