Viisi lasta, raskaana oleva äiti ja mies reissuhommissa

Teksti Terhi

Sunnuntaina illalla lapset halaavat isiä lujasti ja toivottavat hyvää yötä. Joskus haluksia satelee enemmän, sillä  isiä ei nähdä taas muutamaan päivään. Viisi lasta, raskaana oleva äiti ja mies reissuhommissa ei ehkä kuulosta kovin hyvältä yhdistelmältä, mutta hyvin tässä on pärjätty jo reilun kuukauden ajan.

Maanantaina aikaisin aamulla vielä kun muu perhe nukkuu, mies nappaa reissukassinsa ja hyppää auton kyytiin. Seuraavan kerran näemme torstaina, eli neljä päivää viikossa lapset ja ihan kaikki on minun hoidettavissani. Alkuun ajatus hirvitti, varsinkin kun pahoinvoinnin takia hyvä jos sohvalta pääsin ylös, mutta olon helpotettua meillä on mennyt hyvin.

Joskus on hyvä vetää vain kuulosuojaimet päähän

Onhan tässä aika homma hoitaa kaikki ihan yksin ja illoista puuttuu se apu, kun mies on tullut töistä kotiin ja tehnyt osan hommista. Nyt minä kuskaan yksinäni lapsia harrastuksiin, hoidan talon lämmityksen, kaupassa käymiset, lasten läksyt, ruoan laittamisen, pyykit ja ihan kaiken. Mies tekee töissä pitkää päivää, jotta pääsee lähtemään jo torstaina töiden jälkeen takaisin kotiin.

Välillä on hetkiä, kun kotona meteli nousee niin järkyttäväksi, että on parasta kaivaa kuulosuojaimet päähän ja vaimentaa se meteli sillä tavalla edes hetkeksi ja syödä muutama rivi suklaata, kun se jälleen kerran maistuu liiankin hyvin.

Illasta olen aika kuitti, mutta en silti pääse nuukkumaan ajoissa. Tai pääse ja pääse, sen kuin vain menisi nukkumaan, mutta koska illalla on ihan parasta saada edes hetkeksi sitä omaa aikaa tämän kaiken keskelle. Sen hetken avulla sitä jaksaa taas seuraavan päivän touhotuksen. Lisäksi vain iltaisin minulla on aikaa blogille, joka on kuitenkin itselleni tärkeä asia. Sanotaanko, että nyt jos koskaan ei ole tullut sellaista hetkeä, ettei olisi tekemistä.

Anopista on ollut suuri apu. Hän välillä soittelee minut ja lapset syömään ja on aina välillä kuskannut tyttöä tallille. Ne pienet asiat tuntuu tämän arjen keskellä kultaakin kalliimmalta. Onneksi raskaudessa on nyt menossa vaihe, että sitä energiaakin riittää ja väsymys ei vaivaa. Olen oppinut myös löysäilemään ja ei haittaa jos illasta kaikki tiskit ei ehdi koneeseen asti tai pyykit ripustetaan nurinpäin.

Kertaakaan ei ole ollut tunnetta, etten pärjäisi tässä yksin, vaikka taaperokin valvottaa välillä öisin. Kyse on kuitenkin vain neljästä päivästä. Kuitenkin huokaisen joka kerta, kun mies tulee autolla pihaan, nyt olisi jälleen apukädet.

Kommentit

6 kommenttia
Terhi

Hahaa, en kai. 😀

Avatar

Oot sinä supernainen! Itse laskee joskus minuutteja ihan perus 8h pv työssäkäyvän miehen kotiinpaluuseen 😀 Nyt lapset on vielä ollu kipeinä ja kuume on ollu korkealla kaikilla niin kyllä siinä illalla arvostaa niitä apukäsiä!

Terhi

Hahaa, kai tässä kuitenkin ihan tavallisia ollaan. 😀
Toi on kyllä paha, kun lapset sairastaa. Arki muuttuu kertaheitolla raskaammaksi. Tsemppiä ja pikaisia paranemisia sinne.♥

Avatar

Minä jo luulin et joku kirjoittanut meidän perheestä. Viisi lasta, äiti raskaana ja isi reissutyössä. Meillä alkoi vasta mutta luulen et asenne kysymys. Ihanaa sitten kolme vapaa päivää?. Välillä pipoa kiristää mutta kyllä se varmaa kiristää ihan ”normi” töissä käyvilläkin. Tsemppiä sinne!

Terhi

Kiitos ja tsemppiä kovasti sinne myös.♥ Meillä tätä nyt tosiaan kuukausi takana ja vielä ei tarkkaa tietoa kuinka kauan tämä kestää. Ne kolme päivää kun mies on kotona on kyllä aika huippuja. Kyllä mä uskon, että ihan joka perheessä tulkee eteen tilanteita kun sitä pipoa kiristää. 😀

Avatar

Superäiti ?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä