Nyt kun olen raskaana voin varmasti syödä kahden edestä ja herkutella hyvällä omallatunnolla, koska muutenkin se paino kuitenkin nousee. Mitä väliä sillä on jos syön useammin roskaruokaa kuin yleensä? Onhan ne kilot ennenkin tippuneet ja imettämällä ainakin. Raskaus on jotenkin vain helppo tekosyy herkutteluun. ”Voinhan mä vielä toisen pullan ottaa, koska vauva tarvitsee ihan oman pullan.”
Pahimman olon ollessa päällä, auttoi jatkuva napostelu. Sen ei tarvinnut olla mitään suurta, mutta kunhan suussa oli jatkuvasti jotakin. Oli se sitten hedelmää, suklaata, leipää, jogurttia tai ihan mikä vain sillä hetkellä maistui. No arvatkaapa jääkö tällainen tapa pikkuisen herkästi päälle? Vaikkei paha olo enää vaivaa, löydän itseni liian usein keittiöstä tonkimassa kaappeja tai laatikoita. Lopulta olen lapponut suuhuni vaikka ja mitä.
Vielä kun aivotkin sisäistäisivät tämän
Todellisuudessa herkutella ei tarvitse sen enempää kuin yleensäkään. Vielä kun joku saisi suomennettua sen niin, että nämä väsyneet aivotkin sen sisäistäisivät. Varsinkin näin joulun lähestyessä kinkkua ja pipareita ei tarvitsisi vetää niin paljoa, että vatsa paukkuu. Helppohan se nyt tässä vaiheessa on vielä näin ajatella. Oottakaas vaan kun se jouluaatto sieltä tulee. Syön varmaan kinkkua jonka päällä on murusteltuna piparia.
Taidan ottaa saman käytännön jota käytin edellisenkin odotuksessa. Syön samaan aikaan kuin lapset ja tasan viisi ateriaa päivässä. Ei napostelua ja juon vettä niin paljon, ettei aterioiden välissä vain tarvitse napostella. Tavoite ei tietystikkään ole laihduttaa, vaan estää jatkuva napostelu ja sitä kautta niiden turhien kilojen kertyminen. Viikonloppuna saisi sitten luvan herkutteluunkin. Edellisessä odotuksessa tämä sujui hyvin, saa nähdä onnistuuko nyt. Tai ehkä aloitan tuon kunnolla kuitenkin vasta joulun jälkeen.
Itse kun en voi täysin tuudittautua siihen, että imetys kyllä karistaa kilot, sillä imettäessä olen varsinkin oikea sokerihiiri. Ja sitten taistelen sitä vastaan, kun yritän päästä sokerikoukusta irti. Liian tuoreessa muistissa on se kun päivässä meni levyllinen ja joskus reilukin sitä suklaata.
Mutta vaikka raskautta olisi niin helppoa käyttää tekosyynä herkutteluun, en kyllä suosittele sitä kenellekään. Yhdessä raskaudessa näin olen tehnyt ja ne ylimääräiset 20 kiloa ja turvotus ei ole mikään kamalan mukava yhdistelmä.
Kommentit (2)
Nauti nyt kuitenkin siitä että voit raskausaikana syödä herkkuja! 🙂 Ja saa kai sitä raskaana olevakin nautiskella herkuista 🙂 Itsellä raskausaika on sellainen (kaikki 5 raskautta) että pahoinvointia kun on joka päivä, alusta loppuun saakka niin pakolla täytyy syödä että saa kuitenkin energiaa mutta kun täytyy oksentaa monta kertaa päivässä niin ei tekisi mieli edes syödä mitään. Kivasti paino kuitenkin pysyy maltillisena, kaikki mitä tulee jää synnärille ja n5kg vielä siihen päälle. Tälläkin on haittapuoli, kun 9kk elät tyyliin näkkärillä koska se on kivan neutraali, synnytyksen jälkeen iskee seuraavaksi 6kk ajaksi sellainen ruuan ja herkkujenkin himo ettei tosikaan 😀 Kroppa oikeasti huutaa syömistä kokoajan, yritä siinä sitten olla keräämättä niitä raskauden jälkeisiä kiloja 😀
Kyllä mä herkkuja syön. 😀 Mutta jos saisi vähennettyä tätä jatkuvaa napostelua, nimittäin kerran tuntiin löydän itseni ropuamassa kaapeista jotakin.
Yyyyh, tuo oksentelu on varmasti niin kamalaa. 🙁 Itse voin vain 24/7 pahoin ja pidättelin oksennusta. Välillä tuntui, että oksentaminen voisi jopa auttaa siihen oloon.
Tuo synnytyksen jälkeinen herkkujen himo on niin tuttu. Jokaisen kohdalla karannut ihan käsistä koko homma. Sillä täällä ei imetyksellä karisteta kiloja, kun silloin vasta kaikkea syönkin. 😀