Tämä vuosi tuo mukanaan kaikkea ihanaa. Koska joka vuosi olen lupaillut jotakin pientä, niin luvataan nyt, että tänä vuonna kasvatan vatsaa ja synnytän, hehee. Lupauksen lisäksi toivon tietysti, että kaikki tulee sujumaan molemmissa tapauksissa hyvin.
Lisäksi tulen ainakin keräämään vielä runsaasti lisää massaa ja puhumaan siitä täälläkin. Tulen myös kasvamaan ulos suurimmasta osasta vaatteitani. Talven kylmimmillä keleillä todennäköisesti joudun vierailemaan miehen vaatekaapilla, etsiessäni päälleni jotakin lämmittävää. Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä lemppari takistani meni vetoketju rikki ja nyt pitäisi äkkiä saada se korjaukseen, koska eihän minulle oikein mikään muukaan mene päälle. Vai olikohan vetoketjun rikkoutuminen vinkki siitä, että hommaa uusi isompi takki itsellesi tai syö vähemmän herkkuja.
Tulen lupaamaan itselleni moneen kertaan vähentäväni herkkuja ja syöväni niitä vain viikonloppuisin, mutta valitettavasti tämän raskauden (koska se on nyt hyvä laittaa syyksi jälleen kadonneelle itsekurille) myötä joillekin mieliteoille ei vain pysty sanomaan ei. Ja jos niin teen voi olla odotettavissa hormonimyrskyjä. Joten parempi vain lupailla näitä herkkujen vähentämisiä itselleni.
Luvassa odotus ja vauva hömppää
Tämä vuosi tulee siis pitämään sisällään paljon odotusaiheisia juttuja jotka varmasti vain lisääntyvät mitä lähemmäksi kevättä ja laskettua mennään. Lopulta tämä odotus menee kuitenkin yhdessä hujauksessa, niin kuin ne kaikki muutkin on menneet, keväthän on ihan juuri. Tuskin maltan odottaa pienen syntymää ja toisaalta taas en tahtoisi, että odotus kuluuu näin nopeaan. Lupaan kuvailla vatsaani, ottaa kaiken irti tästä odotuksesta ja jakaa kokemuksiani sekä tuntemuksiani teille täällä blogissa. Voi olla, että moni löytää niistä jotakin mihin samaistua.
Vauvan synnyttyä lupaan, että blogini täyttyy vauvanhuuruisen äidin höpötyksistä. Tulen kirjoittamaan kuukausittain jälleen kuulumisia ylös ja varmasti painivani jälleen niiden samojen fiilisten kanssa kuin muidenkin vauva-aikana. Äkkiä sitä nimittäin nämäkin asiat unohtuvat.
Lupaan kuitenkin, ettei tämä vuosi tule olemaan ihan pelkkiä odotus ja vauva juttuja. Mukaan mahtuu vähän kaikenlaista, joten samalla sillisalaattilinjalla jatketaan kuin edellisinäkin vuosina. Toivottavasti te vanhat lukijat pysytte matkassa ja lämpimästi toivotan joukkoon kaikki uudet lukijat.
Ja hei oikein ihanaa uutta vuotta! Teitkö sinä tälle vuodelle joitakin lupauksia?
Kommentit (2)
Hyviä lupauksia!
Tiedät varmaan kun sanotaan että odottavasta äiditä näkyy tietynlainen hehku. Minä en ole sellaista ennen osannut katsoa, vaikkakin nainen on mielestäni kauneimmillaan raskaana, vauvamasut vaan on niin kauniita. Mutta näistä kuvista, jotka olet laittanut tähän postaukseen, näkyy mielestäni hehku, ehkä se on sitä odottavan äidin hehkua. Olet kaunis! ?
Saanko esittää postaustoiveen? Miten valitsette lapsillenne kummit? Onko kaikilla omat kumminsa vai onko joillakin samat kummit? Vaikka minulla on vain yksi oma lapsi, olen pohtinut että jos joskus vielä saan lapsia, niin miten valita kummit. Sennillä on mitä ihanimmat kummit, siksi mietityttääkin että löytyykö lähipiiristä yhtä hyviä kummeja mahdolliselle seuraavalle lapselle.
Eikös. 😀
Voi kiitos ihana kauniista sanoista.♥ Välillä kyllä tuntuu, ettei tässä hehku ollenkaan tämän väsymyksen takia, mutta tänä aamuna oli jotenkin todella hyvä fiilis ja se ilmeisesti loistaa kuvista läpi. 🙂 Tosin voi siinä tuo mustavalkoisuuskin pelastaa jo aika paljon. 😀
Toki saa esittää toiveen. Olinkin ajatellut jossakin vaiheessa tehdä tästä postauksen, sillä nyt todellakin on eka kerta kun kummeista on oikeasti pulaa. Joten tästä tulossa kyllä postausta. 🙂 No sepä se, jos löytää yhdelle hyvät, niin voi olla vaikea löytää toiselle lähes saman arvoiset. Toki jokainen ottaa tuon kummeuden erilailla ja kummin oma elämäntilannekin vaikuttaa paljon siihen, kuinka hän voi osallistua kummilapsen elämään.