äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kuulkaas, se olisi sitten raskausviikko 33+0 täynnä ja jo 34 viikko starttasi näin käyntiin. Puhelimen sovellus kertoo, että päiviä laskettuun on jäljellä enää 49!! Aika menee ihan hurjaa kyytiä, odotuksessa päivät vähenee ja katkonaisia öitä on enemmän kuin ehjiä. Siinä missä moni on jo näillä viikoilla täysin kypsä odotukseen, minä taas toivon ettei se menisi näin äkkiä.

Raskausviikko 33+0

Huomaa, että Sumulla alkaa tila vatsassa käydä vähiin. Välillä tuntuu siltä, kuin hän tulisi oikeasta kyljestäni läpi. Tässä olen koittanut viime päivinä ottaa selvää miten päin hän on vatsassa, mutta sen verran tulee potkuja joka suuntaan, että ei siitä kyllä selvää ota. Ainakin oikealle puolelle kylkiluiden alle pusketaan ja kovaa, jolloin on pakko oikaista itseä suorempaan, jotta toiselle tulisi lisää tilaa. Jospa ensi viikolla neuvolassa saisi siihen jotakin selvyyttä. Minun neuvola nimittäin siirrettiin, joten tälläkään viikolla en siellä päässyt käymään.

Katkonaisia öitä, levottomia jalkoja ja silti onnellinen tästä kaikesta

Vatsa alkaa olemaan nyt sen kokoinen, että esimerkiksi selällä oleminen on aika tukalaa. En kyllä edes pahemmin selälläni ole, mutta öisin huomaan kyllä heti jos olen kääntynyt niin päin. Nimittäin olo tulee nopeasti todella huonoksi. Paras onkin makoilla vasemmalla kyljellä. Kenkien ja sukkien laittaminen jalkaan on vaikeutunut, kun vatsa estää kunnon taipumisen. Välillä itseäkin oikein naurattaa, kuinka vaikealta voikaan se oma toiminta näyttää.

Olen myös hidastunut hurjasti, johon vaikuttaa paljon liitoskivut. Ja reippaan lenkin jälkeen kyllä tuntee käyneensä lenkillä. Yleensä kuitenkin pieni tahdin rauhoittaminen auttaa niihin vaivoihin. Juokseminen varsinkin tuntuu todella epämiellyttävältä, enkä toki sitä pahemmin harrastakaan, paitsi silloin kun mennään lasten kanssa hippaa.

Öisin heräilen suunnilleen kahdesti vessaan. Välillä on ollut vaikeuksia saada uudestaan unenpäästä kiinni ja olenkin selaillut monena yönä puhelimella nettikirppareita tai lueskellut jotakin. Yleensä tunnin kuluttua se uni vihdoin tulee. Joskus taas väsyttäisi, mutta levottomat jalat vaivaavat sen verran, ettei siltä jalkojen hetkuttamiselta pysty nukkumaan. Yleensä juon reilummin vettä tai nostan jalat ylös. Se joskus helpottaa.

Raskaana 33+0

Aamulla en kuitenkaan koe olevani väsynyt, vaikka yöt ovatkin katkonaisia ja valvoskelua niihin mahtuukin. Ilmeisemmin tässä alkaa oma kroppa taas valmistautumaan yöherätyksiin ja niihin katkonaisiin öihin. Pian Sumu on jo vatsan tällä puolella.

Kommentit (10)

Onko sulla magnesium käytössä? Itselleni levottomiin jalkoihin auttaa, kun nappasen magnesiumia vähän ennen nukkumaan menoa.

Ollaan kyllä niin samoissa tunnelmissa 😀 Sama täällä tuon selällään makaamisen kanssa, ei vain tahdo pystyä kun on jotenkin niin hapeton ja huono olo.

Minä sain tänään nukuttua jopa seitsemään saakka (pätkissä) joten olo on melko inhimillinen. Enemmänkin olisin mieluusti nukkunut, mutta oli ruvettava keittelemään kaakaota synttärisankarille ja valmistelemaan hänen yllättämistään. Tänään on myös se odotettu reissuun lähtö ja kylläpä jännittääkin!

No kyllä. 😀 Mutta ollaanhan tässä lähes samoilla viikoillakin, hih.
Voi että, pidä nyt oikein kivaa ja muista nauttia. Tuollaiset reissut on välillä oikein ihania.♥

Ite muistan kans kuinka se yritti tunkeutua kyljestä ulos 🙂
Mä saatoin surffailla netissä ja myös siivoilin ja leivoin joskus kun poikaa odotin 😀

Joo se on aikamoinen tunne. 😀
Hih, mä en ookkaan vielä alkanut leipomaan. 😀 Tosin meillä saattais herätä moni siihen kolisteluun..

Ootko testannut villasukkia levottomille jaloille? Mulla auttanut, voi hyvin sitten nukkuakki. 🙂

Olen koittanut, mutta ei tunnu oikein tehoavan. :/ Ennen ne on auttanut, mutta nyt ei.

Muistan niin hyvin Minean raskausajalta nuo yövalvomiset!siinä tuli tehtyä hyviä löytöjä nettikirppareilta yön tunteina ??
Meillä on muuten kaikki muksut potkinu vattas nimenomaan tuohon oikeaan kylkeen ja ai että se otti välillä ihan kipeää!
Niin suloisia nämä kuvat taas?

Hih, täällä myös muutamat yölliset nettikirppari löydöt kotiutui tänään. 😀 Ei paranis kyllä valvoa öisin, kun paketteja tulee melkein joka päivä kotiin.
Joo välillä pitää laittaa käsi vastaan, että pieni edes hieman rauhoittuisi sen potkimisen ja tunkemisen kanssa. Sen verran ikävältä se välillä tuntuu.
Voi kiitos.♥ Pieni haaste se on kuvata itseään, mutta kohta nämä kuvat vaihtuu vauvan kuvaamiseen.♥

Hei ton magnesiumin olinkin unohtanut. Pitääkin koittaa. 🙂

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X