äiti ja melukylän lapset - Banneri

Vauvan syntymä sen kuin lähenee lähestymistään, joten on ollut aika alkaa puhua lasten kanssa siitä, ettei uusi vauva vähennä millään tavalla rakkauttani heitä kohtaan. Haluan heidän tiedostavan, että jokainen heistä on minulle yhtä rakas, eikä tarvitse pelätä, että vauvan synnyttyä heidät unohdetaan.

Olemme hieman miettineet millaista arki vauvan saavuttua voikaan olla. Taaperolle piti heti selventää, ettei vauva tule kävelemään vielä pitkään aikaan ja että vauva lähinnä vain syö tissiä, nukkuu ja pissii. Taaperoa hieman tämä nauratti, mutta saa nähdä ymmärtääkö hän mitä vielä onkaan edessä. Itse stressaan juuri eniten sitä, miten taapero tulee ottamaan vauvan vastaan, varsinkin kun hän tajuaa, ettei vauva todellakaan ole tullut vain käymään vaan jäädäkseen.

Vauvan syntymä ei muuta sitä asiaa, että jokainen heistä on minulle rakas ja jokaiselle järjestyy edelleen aikaa

Taapero kyllä usein kehuu, kuinka hän sitten pitää vauvaa sylissä ja auttaa hoitamisessa antamalla vaikka tuttia. Olenkin sanonut ja aion myös toteuttaa sen, että taapero saa olla todella paljon auttamassa. On niin suloista, kun taapero huutelee vatsan läpi vauvalle hyvää yötä. Edellisten kohdalla imettäessäni vauvaa, on taapero istunut kainalossa ja olemme lukeneet samalla kirjaa. Ne ovat olleet aikoinaan kovin tärkeitä meidän lapsille, niinpä tälläkin kertaa ajattelin sitä tekniikkaa käyttää.

Vanhin poikamme taas odottaa jo vauvan syntymää, mutta ei kuulemma kestä jos vauva rääkyy paljon. Sitä kun emme vielä tiedä, millainen meidän vauvamme tulee olemaan. Onko hän kovin itkuinen vai tyytyväinen vauva. Jokainen lapsistamme kuitenkin odottaa jo pikkusiskon syntymää, mikä on mielestäni aivan ihana asia.

Totuus on kuitenkin se, että ensimmäiset päivät tai parikin viikkoa tulevat olemaan aika hullunmyllyä, kun jokainen hakee hieman sitä omaa paikkaansa. Itse tulen varmasti taas olemaan itkuherkkä sairaalasta kotiuduttua, kuten aikaisemmillakin kerroilla. Kestää hetken, että uusi arki asettuu uomiinsa ja  tästä ollaan lasten kanssa jo keskusteltu.

Vaikka vanhimmat heistä ovatkin jo ”konkareita” tämän asian suhteen, on mielestäni tärkeää kertoa heille ääneen kuinka tärkeitä he ovat ja olen aina kuuntelemassa jos jokin painaa mieltä, oli se asia sitten ihan mikä vain. Vauvan syntymä ei muuta sitä asiaa, että jokainen heistä on minulle erityisen rakas. Hyvin meillä sujui arki viimeksikin, vaikka vauva oli haastava, joten luottavaisin mielin mennään tälläkin kertaa.

Mielestäni on kiva, kun lapsille puhutaan muuttuvasta arjesta jo hyvissä ajoin. Ehkä silloin se on jotenkin helpompi ottaa vastaan.

Onko teillä valmisteltu sisaruksia jotenkin vauvan tuloon?

Kommentit (2)

Kyllä meilläkin on puhuttu siitä, miten vauvan syntymä vaikuttaa arkeen ja toisaalta muistutettu siitä, kuinka pikkuinen vauva oikeasti on ja kuinka riippuvainen hän on siitä, että häntä hoidetaan. On myös puhuttu siitä, että edelleen kaikki isommat ovat aivan yhtä tärkeitä ja rakkaita meille kuin ennenkin. Jossain vaiheessa pitäisi vielä muistaa puhua siitäkin, miten tärkeä rooli isommilla sisaruksilla pikkusisaruksen elämässä on.

Täällä myös lapset halailee ja silittelee mahaa, sekä juttelee vauvalle 😀 <3

Ihana kyllä kun sisarukset höpöttelee masulle ja valmistautuvat osittain jo sillä tavalla vauvan syntymään.♥
Täällä välillä vanhimmat lapset ovat painottaneet nuoremmille, kuinka pieni vauva on syntyessään. Varsinkin vaatteita katsellessa se on aika hyvin heille selvinnyt. 😀

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X