äiti ja melukylän lapset - Banneri

No nyt se tapahtui, mun vauva lähti liikkeelle! Vauva on liikkunut paikasta a paikkaan b tähän asti vain kierimällä ja useimmiten ei ole aina löytänyt itseään sieltä mistä haluaisi, mutta nyt. Nyt hän pääsee juuri sinne minne haluaakin, sillä meillä ryömitään!

Tätä on odotettu, sillä kaikki edellytykset tähän on ollut jo pitkään. Mutta se jokin on puuttunut. Sunnuntaina illalla katselimme perheen kanssa elokuvaa ja itse olin Saagan kanssa lattialla. Leikimme pallolla, kunnes pallo vieri kauemmas. Leukani varmasti kolahti lattiaan, kun huomasin tytön lähtevän ihan pokkana ryömimään palloa kohti.

Siinä me iloitsimme koko perhe ja Saaga huomasi kuinka innoissaan kaikki olivat ja oli itsekin yhtä hymyä koko tyttö. Nyt hän pääsee ihan itse etenemään, vaikka se vielä hidasta touhua onkin. Nyt kun se on kuitenkin hoksattu, kehittyy tekniikka ja pian hän päästeleekin paikasta toiseen vauhdilla.

Vauvan lähtiessä liikkeelle, oltava entistä tarkempi

Sisarukset siinä iloitsivat uudesta taidosta, kunnes hoksasivat, että nythän heidän lelut on vaarassa. Ja kyllä, sitä saa olla tarkkana, ettei lattialle ole jäänyt pieniä tavaroita. Meillähän on alakerrassa vain yksi lastenhuone, mutta siellä niitä leluja onkin sitten paljon, myös niitä pieniä. Niinpä Saagan saadessa lisää vauhtia koneeseen, täytyy painottaa isommille, ettei pieniä tavaroita voi jättää lattialle.

Lisäksi täytyy katsoa, ettei kodissa ole muita asioita, joissa pieni pääsisi satuttamaan itseänsä. Jotta nämä asiat huomaisi parhaiten, on hyvä tutkia omaa kotia vauvan näkökulmasta, eli mennä makaamaan itse lattialle ja katsoa mitä näkyy. Tämä oikeasti toimii, sillä seisaaltaan saattaakin jäädä jokin huomaamatta.

On se vaan aina yhtä mahtavaa nähdä kuinka oma lapsi oppii uutta ja kuinka vauvat todella ovat erilaisia, lähtiessään liikkeelle kaikki niin eri aikaan. Meillä ryömimään lähdettiin nyt, kun ikää oli 6kk 25päivää.

Minkä ikäisenä teillä on opittu ryömimään?

Kommentit (8)

Hieno taito! Meillä ei hermo riittänyt lapsella kun ryömien pääs vain pakittaen. Hän siis lopetti ja kieri kunnes oppi konttaamaan. Yllättävän hyvin oppi kierimään sinne minne halusi mennä.

Onnea uudesta taidosta! Pienen kehitystä on kyllä ihmeellistä seurata 🙂 Itse olen aina toivonut, ettei vauvalla olisi kiire liikkeelle. Paljon helpompaa vahtia, etenkin isompien lasten kanssa. Vaan meillä asuu hätähousuja, jotka ei paljon paikoillaan ole viihtyneet ihmettelemässä 🙂

Kiitos.♥
Niin sitä on, kuinka taitavia he ovatkaan.♥
Minulla on ollut ihan sama toive ja meillä onneksi on oltu hitaita lähtemään liikkeelle. Mutta toisilla on niin kova kiirus oppia, niin kuin teidän pienillä on ollut.♥

Hei!

Hienoa ❤️Meillä taisi Eetu olla samanikäinen, kun ryömimään lähti. Sitä ennen pyörimällä eteni 😊Kyllä niin samanlaisia ovat nämä meidän ihanat vauvat. Meillä Eetun houkutin oli lattialle nostettu puurolautanen 😋Nyt odotellaan meillä sitä konttaamista tai karhunkävelyä. Molemmissa asennoissa hytkyy ja itsensä vetää jo polviseisontaan tukea vasten. Pinnasängyn reunoja on alkanut jyrsimään joten pohjaa lasketaan varmaan jo tänään. Ja muutenkin, kun pelätään, että itsensä kampeaa reunan yli. Meillä Eetun harmiksi isä nikkaroi keittiön laatikoihin kepin estämään hänen pääsynsä laatikoille. Harmistunut kitinä kuuluu, kun Eetulta evätään johonkin pääsy. Kuuntelee jo, kun jotain kieltää ja hetkeksi pysähtyy, mutta jatkaa sitten 😂Ei ole vielä ei-sana täysin ymmärryksessä pienessä päässä. Kun nämä pienet lattialla ryömii niin tarkkana tosiaan saa olla mitä sieltä lattian tasolta löytyy. Minäkin olen noita teinejä opastanut, että esim. laturin johtoja ei voi lattialle jättää. Voi pieni niihin kuristua. Eikä mitään pientä mihin voi tukehtua. Mutta silti niin ihanaa, kun pikkuinen pääsee maailmaansa avartamaan 😍

Ihanaa, kun nämä meidän pienet on niin samanlaisia.♥ Hih, ihana houkutin ollut teillä. 😀
Oi ne on niin suloisia, kun hytkyvät siinä konttausasennossa, pian siellä mennään lujaa jo konttaamalla. Ja tuo pinnasängyn pohja kantsii kyllä laskea ajoissa, nää pienet kun testailee taitojaan joskus öisinkin. 😀 Meillä pohja vielä ylimmässä, mutta laita vielä korkealla ja Saaga ei vielä nouse ylös, joten vielä ei olla laskettu. Ja taitaapa tuo nukkua enemmän meidän välissä kuin pinnasängyssä, hih.
Nuo kepit kuulostaa tutulta. Meilläkin ollut niitä. Sitten poistin vetimiä ja sekin keino toimi hyvin.
Noi laturit on kyllä vaarallisia ja tarkkana saa olla, ettei sellaista ole unohtunut vielä seinäänkin kiinni. Onneksi siellä isompia niin osaavat pitää ne pöydillä. Ja kuten sanoit, on ihanaa, että nämä pikkuiset pääsevät tutkimaan maailmaa vähän tarkemmin.♥

Ihana pieni Saaga😍

Meillä tytöllä ikää nyt tasan 6kk. Täällä ryömitään jo kovaa vauhtia. Ryömimisen tekniikan oppi 5kk iässä, mutta aktiivinen ryömiminen lähti 5,5 kk iässä. Nyt kokeilee jo kovasti konttausasentoa.

Ihanaa huomata uusia taitoja, mutta ihan erilailla saa olla kyllä tarkkaavainen tytön kanssa, nimittäin pistorasiat on tällä hetkellä niin mielenkiintoisia että. Niitä olisi hauska nuolla / sörkkiä sormella vähän väliä.

Hän on.♥
Oi ihanaa, siellä tutkitaan maailmaa sitten jo kovalla tahdilla. Kohta siellä jo konttaillaan.♥
Kyllä sitä saa olla tosi tarkkana. Nuo pienet osaakin jotenkin aina vielä löytää nuo vaarallisimmat jutut. Mä olen koittanut peittää pistorasiat esim sohvan ja hyllyjen taakse. Yksi jää olohuoneessa näkyville. Toivon ettei meillä hoksata sitä vielä hetkeen.

Hih ihana, mutta mikäs siinä, kun silläkin tavalla pääsi paikasta toiseen.♥

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X