äiti ja melukylän lapset - Banneri

Näinhän siinä kävi tälläkin kertaa, että me olemme vauvan kanssa vallanneet vallan meidän vanhempien sängyn ja mies on häädetty sohvalle nukkumaan. No ei me oikeasti kyllä miestä olla häädetty, hän on halunnut nukkua siinä ihan omasta halusta. Hän nimittäin pelkäisi yöllä vahingossa kääntyvänsä vauvan päälle. Ja mielestäni kaikki nukkuu paremmin, kun kenenkään ei tarvitse jännittää sellaista.

Osasin kyllä varautua siihen, ettei minusta ole nukuttamaan vauvaa aikoihin vielä omassa sängyssä. Ja mies myös, sillä tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu, heh. Kerran olen (pari päivää sitten) laittanut vauvan yöunille omaan sänkyyn ja valvoin herkeämättä pienen unta siinä vieressä ja oma uni ei vain tullut sitten millään. Kun on tottunut nukkumaan tyyliin nenät vastakkain vauvan kanssa, ei yksin nukkumisesta vain tule yhtään mitään.

nukkua

Miten uskallan nukkua vauva vieressä, enkö pelkää, että vauva tippuu sängystä?

Vauva nukkuu hyvin siinä vieressäni. Kääräisen hänet illalla omaan peittoon ja kun menemme nukkumaan meidän sänkyyn avaan peittoa ja teen reunoista rullat, jolloin viritelmä muistuttaa hieman unipesää, tosin reunat ovat matalemmat. Laitan vauvan päälle oman peittoni ja sillä tavalla me nukumme tyytyväisinä kumpikin.

Ehkä eniten kysytty kysymys on, enkö pelkää vauvan tippuvan sängystä? Meillä sängyn kumpikaan reuna ei ole seinää vasten, joten olen laittanut toiselle laidalle meidän päiväpeiton käärittynä, jotta se toimii siellä esteenä. Vauva ei vielä ole kääntynyt eikä ole pelkoa että tippuisi nyt sängystä, mutta äkkiähän hän siittä oppii liikkumaan. Silloin sitten katsotaan uudestaan, miten estetään ettei hän pääse tipahtamaan.

Tarkoituksena olisi harjoitella niin, että vauva nukkuisi ensimmäisen unipätkän omassa sängyssä ja sitten ensimmäisellä syötöllä jäisi viereen  nukkumaan. Silloin pinnasänky tulisi tutuksi, eikä olisi täysin vieras paikka, kun hän siirtyy sinne lopulta kokonaan nukkumaan. Nyt kun raaskisi sen vain aloittaa tässä hiljakseltaan. Vauva herää yössä 2-4 kertaa syömään ja syötöt onnistuu helposti, kun toinen nukkuu siinä vieressä, eikä tarvitse nousta yöllä minnekään. Ja onhan sen pienen tuhisijan vieressä aivan ihana nukkua.

Onneksi mies on tässä nukkumajärjestelyssä hyvin mukana, eikä häntä haittaa nukkua sohvalla. Lapset kasvavat ja me kerkiämme nukkumaan sitten vierekkäin vaikka kuinka ja kauan. Yleensä meillä on siirrytty omaan sänkyyn nukkumaan kun yösyötöt ovat loppuneet, saa nähdä miten tällä kertaa käy.

Onko teillä vauva nukkunut vieressä vai alusta asti omassa sängyssä? Onko kenenkään muun puoliso mennyt nukkumaan sohvalle, kun ei uskalla nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä?

Kommentit (18)

Meillä yösyöttöjen aikana nukkui makuuhuoneen sängyssä minä ja vauva, mies muualla. Vauvan mönkiminen alkoi samoihin kun yöruoka loppui joten siirsin pinnasänkyyn lähelle ja mies palasi makuuhuoneeseen. Myös lasten sänky oli minun vieressäni 2v saakka jolloin siirtyi huoneeseensa ja alkoi nukkua paremmin itsekseen. Ekat 2v nukuimme parhaiten lähekkäin ja lapselle riitti tieto että olen lähellä öisin. Yösyötöt 1-2h välein alussa oli paras suorittaa suoraan tarjoamalla tissi suuhun ja unta palloon. Päivisin hän nukkui todella vähän joten pakko oli unta saada itse siten kun se parhaiten onnistui. Viis ajatuksesta että pitää oppia jo alusta sänkyynsä jne. Oppi helposti kun aika oli sopiva.

Samassa sängyssä nukuttamista en harkinnut kummankaan kanssa ihan jo siitä hoitamastani karuimmasta kokemuksesta, kun vauva täysin yllättäin oppikin kääntymään ja putosi vanhempien sängystä seurauksena kallonmurtuma.
Meillä molemmat on siis nukkuneet alusta alkaen omissa sängyissään yöt. Joskus vauvavaiheessa aamusta olen ottanut viereen, jos aamu tuntuu alkavan liian aikaisin, mut eipä sekään aina takaa unien jatkumista ja oma uni siinä on aika olematonta. Koen, että kaikki nukkuu paremmin, kun on tilaa ja se oma tuttu sänky, jonne itsekseen rauhoittuvat illasta nukkumaan, niin on sama tilanne sit öisin havahtuessaan ja unet jatkuvat siinä ilman sen suurempaa heräämistä kaikilla. Yösyömiset oon hoitanut sängyn laidalla istuen. Molemmat ovat olleet nopeita syöjiä 10min ja ollaan molemmat takaisin unessa. Esikoinen söi useimmiten vain kerran n.8kk asti, tän toisen kanssa yösyömisistä on enemmän väännetty, sinnikkäämpi vaatimaan ihan vaan jo periaatteesta….mut nyt 9kk ja nukkuu vähintään klo 5, siis 9-10 tuntia havahtumatta.

Hui tuo kallonmurtuma. 🙁
Meillä on vauvalle este, ettei pääse putoamaan ja tietty sitten tilanne on taas eri, kun oppii liikkumaan, että kuinka sitten toimitaan.
Meilläkin Eedit nopea syömään ja useimmiten syötän istuvalteni, aamuyöstä sitten makuultaan, jos en jaksa nousta ylös.
Hienosti nukutaan teillä öitä.:)

Meillä mies nukkuu sohvalla ja minä nukun kuopuksen kanssa osan yötä meidän sängyssä. Poika aloittaa unet pinnasängystä, mutta joskus aamuyöllä otan hänet viereen. Ottaa satunnaisesti maitohuikkaa vielä öisin, jos on jotain kipuja. Mies siirtyi alun perin sohvalle, koska vauva potki hänet hereille. Tällä hetkellä hän kuorsaa niin kovaa siitepölyallergian vuoksi, että nukkuisi normaalistikin sohvalla. Poika siirtynee lähiaikoina omaan sänkyyn ja sitten mieskin pääsee takaisin omaan sänkyyn. Olet ihan oikeassa tuosta, että tärkeitä on, että kaikki saavat ne parhaimmat unet, paikasta riippumatta. Vierekkäin ehtii kyllä nukkumaan kun vauva kasvaa.

Ihanaa kevättä sinne teille!

-Jenni-

Tsemppiä sinne omaan sänkyyn siirtymisen kanssa.♥
Kiitos paljon ja samoin sinne. 🙂

Ensimmäinen lapsi nukkui pinnasängyssä parisängyn vieressä, ja toinen sitten sängyssä. Paremminhan siinä saa itselleen tunteja nukutuksi kuin, että heräisi sängystä ylös joka kerta kun vauva herää. Tsemppiä yösyöttöihin, kaikki järjestelyt ovat sallittuja, että jaksaa 🙂 Mä nukuin päivällä aina päikkärit, kun vauva nukkui, useamman lapsen kanssa se on tietysti hankalaa ellei mahdotonta.

Kiitos paljon.♥
Ihana, että olet voinut nukkua päivällä. Täälle se onnistuu aina silloin tällöin. 🙂

Meillä vauva on nukkunut alusta asti omassa sängyssään oman sänkyni vieressä. Jos hän herää liian aikaisin aamulla, niin silloin nappaan vauvan vielä tunniksi tai pariksi viereen.

Mutta itse en oikein osaa nukkua vauva vierellä, ehkä se on vain tottumiskysymys.

Mutta mies on nukkunut oikeastaan alusta asti eri huoneessa, koska hän on hyvin herkkäuninen eikä olisi jaksanut aamulla herätä töihin jos olisi joutunut heräilemään vauvan ääniin. Tämä sopi kummallekin. Nyt vauvan kasvaessa mies on välillä käynyt nukkumassa vieressäni.

Kannattaakin tehdä juuri niin, että kaikki saavat nukuttua.
Meilläkin mies nukkuu sohvalla paremmin. Ei herää vauvan jokaiseen äänähdykseen. 🙂

Aikaa jo 24 v kun nuorin poika oli ehkä kuukauden ikäinen, hän sihisi ja suhisi pinnasängyssä ja kerran sitte nappasin hänet viereen, ja ai että helpotti, nukuttiin kaikki hyvin. Mies mahtui myös mukaan. Poika kävi isompana välillä nukkumassa meidän välissä, mökillä pelkäsi jotain ja mun selän taakse makuusohvaan nukkumaan. En oo kertaakaan katunut vieressä nukkumista. Jäi hyvät muistot.

Ihana.♥
On se niin ihana nukkua pieni vieressä.♥

Minä en uskalla nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä, sillä pelkään vyöryäväni hänen päälle. Näin on ollut aina. Joskus olen yrittänyt nukkua vauva vieressä ja sitten olen heräillyt puoliunessa panikoimaan onko vauva kunnossa. Poikkeuksen tähän muodostaa aamuyön tunnit, jolloin nukun jo kevyemmin. Silloin uskallan ottaa vauvan viereen syömään ja siitä viereen nukkumaan. Muut yösyötöt istun valvoen ja palautan vauvan omaan sänkyyn. Vauvan oma sänky on sivuvaununa meidän sängyn vieressä ja laita on alhaalla, joten periaatteessa nukumme vierekkäin, mutta omissa sängyissä. Näin myös minä saan nukuttua rauhassa ja voin silti pitää vauvaa kädestä tai silitellä häntä uneen nousematta omalta paikalta mihinkään.

Silloin kannattaakin tehdä niin, että vauva nukkuu omassa sängyssä, ettei tarvitse jännittää kääntyvänsä päälle. 🙂
Meillä tarkoitus nyt koittaa tehdä sivuvaunu tuosta pinniksestä ja kokeilla sillä tyylillä. 🙂

Me otettiin pinnasängystä reuna pois ja köytettiin kuormaliinalla sänkyyn kiinni. Pinnasängyn pohjan sai kolmelle eri korkeudelle, joista yksi patjan kanssa samalla tasolla kuin meidän sänky. Yksi vauvan peitto laitettiin poikittain siten, että patjojen rako peittyi. Pistin illalla nukkumaan pinnasänkyyn, yösyötöt onnistui siinä tosi hyvin nousematta ylös. Eikä päässyt missään vaiheessa tippumaan eikä jäämään isin alle (kun toisella reunalla pinnasängyn reuna ja toisella äiti.)

Meidän pitäisi tehdä tuosta vauvan sängystä myös sivuvaunu, jospa sen nyt saisi jo ensi viikolla tehdyksi. Tuossa sängyn mukana nimittäin tuli erikseen siihen tarkoitettu narukin. 🙂 Hyvä vinkki muuten tuo peitto poikittain siihen väliin. 🙂

Olen mies ja kahden lapsen isä. Nukuttanut vauveleitani jo muutaman vuorokauden ikäisenä. Juurikin noin. Vieressä.

Ei ole pelottanut tipahtaminen. Käsi siihen ympärille ja nenä vasten nenää ja peitto päälle vain.

Yksin jos laittanut vauvan nukkumaan, niin toki tehnyt näitä tyyny-/peittomuureja.

Sitä pienen kanssa päivittäin eläen tietää todella hyvin, millaiseen liikkumiseen hän sillä hetkellä taikka pian kykenee. Pystyy aikalailla hyvin tunnistamaan mahdolliset riskit ja varautua sen mukaisesti ja olla kohtalaisen huoletta.

Noin täälläkin, nenät vastakkain nukutaan.♥
Kyllä sitä hyvin oppii oman pienen tuntemaan ja huomaa, koska mahdollinen kääntyminen tai liikkeelle lähtö voi koittaa ja osaa sitten varautua siihen. 🙂

Kyllä ne hyvin sinne omaan sänkyyn oppii, sitten kun se sopii kaikille parhaiten. Niin täälläkin on siihen pienet oppineet.♥
Ihanaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa sinne. 🙂

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X