äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kun yöllä kello näyttää neljää aamuyöllä ja vauva ei ole vielä nukkunut kuin onnettomia vartin pätkiä, on työ koittaa pitää omat silmät auki. Toisena yönä taas saatat herätä vasta neljältä ensimmäisen kerran syöttämään vauvaa ja hämmästyneenä katsot puhelinta, onko tosiaan nukuttu näin pitkään? Illalla kun laitat vauvan nukkumaan, et todellakaan voi tietää onko yö yhtä hulinaa vai saako sitä nukkua.

Itse olen iltavirkku ja valvominen ei tee tuskaa, mutta toki itselläkin tulee jossakin välissä sellainen tunne, että nyt ei jaksa. Varsinkin, jos takana on useampi todella rikkonainen yö. Onneksi välissä on niitä hieman paremmin nukuttuja öitä. Eedit on nukkunut nyt tämän seitsemän kuukauden aikana tasan kaksi kertaa niin, että ollaan herätty syömään vasta aamuyöllä ensimmäistä kertaa.

Tätä hulinaa voisi helpottaa jättämällä yösyötöt pois

Yösyöttöjen pois jättäminen on ollut nyt harkinnassa. Muistaakseni Saaga oli 8kk, kun ne lopetin ja luultavasti nyt tähdätään siihen samaan. Varmaan taas ihan itse hänet yötissistä vierotan, koska se on meillä tuntunut toimivan hyvin. Mitään kiirettä tässä ei nyt kuitenkaan ole, joten katsotaan koska tulisi sellainen sopiva hetki se toteuttaa.

Onneksi Eeditille kelpaa hyvin tutti, sillä se tulee auttamaan tässä paljon ja onneksi hän syö normaalisti sen kaksi tai kolme kertaa yössä, ja ne monen herätyksen yöt ei ole niin yleisiä. Jos tässä saataisiin ne yhden tai kahden herätyksen yöt jatkumaan, olisi se vierottaminen vielä astetta helpompaa.

Välillä hän herää yöllä siihen, kun makaa vatsallaan sängyssään, eikä unenpöpperössä tajua kääntyä takaisin selälleen. Tai hän huitoo siellä selällään menemään ja ei sitten osaa nukahtaa takaisin, vaan menee ihan itkuksi. Joskus pelkkä tutin antaminen auttaa, joskus sitten vain syliin pääseminen rauhoittaa.

Vaikka meidän yöt on tällä hetkellä yhtä hulinaa, niin tiedän kuitenkin tämäkin vaiheen menevän ajallaan ohi. Ja voihan se olla, että hulinoille löytyy syy vaikka hampaista. Vielä niitä ei yhtään näy, mutta kuolaa tulee taas siihen malliin, että hampaita voisi odotella pian löytyvän suusta.

Tsemppiä kaikille, joilla nukutaan nyt katkonaisesti syystä tai toisesta.

Kommentit (2)

Olisiko sinulla halua jakaa yöimetyksestä vierottamisesta kokemuksia meille muillekin? Terv. meillä sama edessä mutta en oikein tiedä millä strategialla lähteä tätä selättämään 🙂

Moikka, tulen tästä varmasti kirjoittamaan, kun päästään aloittelemaan tämä oman vauvan kohdalla. 🙂
Ihanaa alkavaa viikkoa. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X