Ei ole helppoa olla lähes 3v

Meidän Saaga täyttää kuun lopulla 3v ja niitä syntymäpäiviä tullaan viettämään ihan oman perheen kesken. Mutta ajattelin tulla hieman kirjoittamaan tämän hetken fiiliksiä, sillä meillä asustaa aika tänttähäärä täällä.

Jokin aika olin varma, että tulisin tulevaisuudessa ilmoittamaan hänet balettiin ja laittamaan hiuksia nutturalle. Nyt olen kuitenkin pohtinut olisiko painija tai nyrkkeilijä sittenkin se sopivampi vaihtoehto, kun luonne vaikuttaa enemmän tällä hetkellä sellaiselta. Sen suloisen kuoren alla asustaa tällä hetkellä muriseva ja ätähtelevä pikkutyyppi. Ehkä hän on tulevaisuudessa painiva tai nyrkkeilevä ballerina.

Ihan kaikki pitäisi myös tehdä itse. Apua ei parane mennä tarjoamaan väärään aikaan tai saa vastaukseksi ei tartte auttaa huudon ja kulmien alta näkyvän tuiman katseen. Lopulta hän tulee sitten pyytämään apua ihan iloisella mielellä. Lisäksi hän on tarkka kaikista omista vaatteistaan ja tavaroistaan, niihin ei tarvitse kyllä kenenkään muun mennä koskemaan. Tyyli taitaa olla, kaikki mitä näen on minun. Kuitenkin hän välillä ihan kiltisti antaa pikkusiskonkin leikkiä niillä, tai ainakin osalla.

Lähes 3v päpättää niin, ettei välillä saa sanaa väliin

Puhetta tulee sitten ihan järkky määrä. Seassa on paljon asiaa, mutta todella paljon kaikkea höpö höpö juttuja. Tuntuu välillä, että juttua vaan tulee ja tulee ja millään ei ole päätä eikä häntää. Mutta hyviä keskusteluja sekä väittelyitä on kyllä käyty. Ihan mahtava tyyppi. Eräs ilta kun häntä laitoin nukkumaan hän höpisi, enkä kerennyt väliin mitään oikein sanomaan ja yhtäkkiä hän oli hiljaa ja sanoi ”Äiti minulla on niin paljon asiaa”. Niin ihana.

Lähes 3v ja sitä kuuluisaa omaa tahtoa löytyy, enemmän kuin pienestä kylästä. Tainnut siitä kyllä osan periä ihan allekirjoittaneelta. Hepslaakit on osa päivää ja hän todella tietää mitä haluaa. Mitä pidän hyvänä, se tulee varmasti tulevaisuudessa kantamassa pitkälle. Lähes kolmevuotiaan äitinä ei aina todellakaan ole helppoa ja hammasta pitää kyllä välillä purra. Mutta lopulta tämä on mielestäni aika huippu ikä.

Hän on sellainen isopieni, joka käpertyy välillä syliin ja kuiskuttaa korvaan kuinka paljon rakastaa. Ja ne pienet kädet kaulan ympärillä, niihin ei koskaan voi kyllästyä.

Seuraile meitä myös instagramissa