äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kuinka monen lapsella on jostakin vaatteesta tai asusteesta tullut tosi tärkeä ja sen vaihtaminen vaikka isompaan kokoon on aika mahdottomuus?

Kävisikö sinulle tämä lakki? Se voisi olla mukavempi, kun olisi hieman isompi. Mitä jos koitettaisiin tätä, näyttää tosi kivalta. Ei, minä haluan pitää tätä, tämä on tosi kiva! Ei yhtään pieni, sopiva. Ja niin hän painaa päähänsä sen hieman pienen edelliskesänä ostetun lakin ja jatkaa matkaa ulos ne lemppari kengät väärissä jaloissa, kuinkas muutenkaan.

Meidän kolmevuotiaalle on tullut hänen ”heinähatusta” todella tärkeä. Varmaankin juuri Heinähattu ja Vilttitossu elokuvien innostamana. Se on hänen oma heinähattu ja sitä ei toiseen vaihdeta. Tämä on tullut kesän aikana selväksi ja erilaisia on ehdotettu, mutte se ole sama. Hieman vain olisi varmasti mukavampi, jos hatun alle jäisi enemmän tilaa, muttei se onneksi liian tiukka ole, ettei päähän kuitenkaan painaumia jää.

On jotenkin ihana seurata kuinka tärkeä tuo hattu hänelle on

Joku voisi sanoa, että sen kuin vain ostat jonkun uuden tilalle ja sanot että vanha hukkui. Meillä se tietäisi ihan valtavan huutokonsertin ja lohdutonta itkua ja sitä en haluaisi pienelle tuottaa. Kyllä hän hatustaan varmasti siinä vaiheessa luopuu, kun se alkaa ikävästi puristaa tai ei enää mahdu päähän. Ja onhan sitä ihana seurata, kuinka vain se yksi hattu on hänelle niin tärkeä juttu.

Meillä on aikoinaan ollut samainen homma yhden lapsemme kanssa. Ostin hänelle kerran ale-laarista vitosella talveksi pipon, jossa oli tupsu. Hän tykästyi siihen todella paljon ja kevään lähestyessä hieman hirvitti, mitenhän vaihto kevyempään pipoon sujuu. No eihän se oikein sujunut.

Lopulta toiset meni kouluun lippalakki päässä ja meidän lapsi paineli se talvipipo kunnolla korville vedettynä. Lakista oli tupsukin mennyt ihan onnettomaksi ja oli vain muutama hapsu jäljellä. Lopulta ainoa keino oli laittaa pipo pesukoneeseen. Sinä aamuna hän myöhästyi jopa koulusta, niin koville se otti. Hieman taisi opettajaa huvittaa myöhästymisen syy. Mutta siinä oli kuulkaa tosi kyseessä. Se talvipipo oli todella tärkeä. No pakkasin hänen reppuun lippiksen, jos vaikka jotai haluaisi laittaa päähänsä ja lopulta kotio saapui onnellinen lapsi, joka sanoi että se lippis olikin tosi hyvä, kun on jo aika lämmin.

Kertokaa hei ihmeessä jos teillä itsellä tai teidän lapsilla on jokin vaate tai asuste joka on erityisen tärkeä.
Meidät löytää myös instagramista.

Kommentit (2)

Meidänkin molemmilla, muutaman vuoden teidän Heinähattua vanhemmilla, pikkutytöillä on elämääkin tärkeämmät ”heinähatut”. Heinähattu-lempinimen saanut sisko painaa päivä toisensa jälkeen päähänsä jo hieman kireähkön hattunsa, eikä Vilttitossuksi ja Pitkätossuksi ristitty toinen luonnonlapsikaan luovu omasta kissankorvaisesta hatustaan millään ilveellä. 😁♥️ Meidän esikoisemme puolestaan kiikutti vielä neljän vanhana sellaista pehmeää neliönmuotoista riepulelua mukanaan kaikkialle, ja toinen pojista ei päästänyt pupu-perhettään silmistään. 😁 Minusta nämä on ihania juttuja ja meillä nämä rakkaimmat (kuluneimmat ja kauhtuneimmat, hah) pääsevät aina luovutusiässä muistolaatikkoon talteen. Se on ollut meillä helppo tie tarvittaessa irtaantumiseenkin, kun lapsi on itse havainnut, että ”Nyt kasvoin näin isoksi, tämä jää talteen” ♥️

Voi miten ihanat.♥:D
Näitä on kyllä kiva seurata ja täälläkin varmasti heinähattu päätyy vielä tytön muistojen laatikkoon, on se niin kovin rakas hänelle.♥

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X