Kuinka moni nauttii illalla hiljaisuudesta ja omasta ajasta, jolloin illat venyvät huomaamatta? Kuinka monella illat täyttyy kaikesta tekemisestä, kuten tiskit, pyykit, tavaroiden paikoilleen laitto, aikaa parisuhteelle ja vain oleminen tai somettaminen? Monelle teistä tämä seuraava tilanne on tuttu?
Minä aamulla: Eiii, joko se herätyskello muka soi!? Kömmin sängystä ylös ja mietin kuinka tänään menen kyllä illalla nukkumaan viimestään yhdeltätoista niin saan nukkua kunnon unet! Se on ihan varma! Ja kuinka lopulta siinä aamun ja päivän puuhissa virkistyy niin, että tuo aamuinen ajatus on vain muisto illan lähestyessä.
Minä illalla: Aaah, ihanaa omaa aikaa. Voisin vähän siivota, syödä rauhassa iltapalan ja katsoa telkkaria. Ai kamala, onko kello jo puoli kaksitoista. Noh äkkiä hammaspesujen kautta sänkyyn. No jos nyt hetken oon vielä puhelimella, ihan hetken vaan. Klo 01:00 Apua, miten kello on jo noin paljon, nyt äkkiä pää tyynyyn! Löydän mukavan asennon ja olen juuri nukahtamassa, kunnes muistan…Hitto, ne pyykit piti ripustaa!
Illat venyvät ihan huomaamatta, miten ne tunnit meneekin niin nopeasti?
Että sellainen kuvio, mikä toistuu aamusta ja illasta toiseen. Kuulostaako tutulta? Instagramin puolella tästä jo kirjoittelin ja siellä moni laittoikin, että näinhän se menee. Jännä, että illalla sen aamun väsyn unohtaa nopeasti. Monesti illat on se ainoa hetki olla vain me, eli olla puolison kanssa. Joskus taas molemmat kaipaavat vain sitä ihan omaa aikaa illasta sen muutaman tunnin. Mutta joka tapauksessa illoissa on ihan liian vähän tunteja, kun ne venyvät niin pitkiksi. Tai tunteja on, ne vain kuluvat aina ihan liian nopeasti.
Ja vaikka aamulla sen hetken väsyttääkin, niin sitä piristyy kyllä ihan hetkessä. Olen tottunut nukkumaan aika vähän öisin, joten huomaan kyllä jos nukunkin useamman tunnin pidempään. Silloin yleensä herään pääkivun sekä selkäjumin kanssa. Joten ennemmin nukun vähemmän ja olo on virkeämpi.
Uskon, että jossain vaiheessa vielä tulee se vaihe, kun menee itsekin ajoissa nukkumaan, mutta nyt ennemmin otan illasta itselleni sen ajan ja nukun vähemmän, kuin skippaisin sen edes osittain. Sillä omalla ajalla on itselle suuri merkitys ja silloin ei haittaa vaikka illat venyvät.
Kommentit (4)
Juu, tuttua on 😳 Illat venyy yleensä sinne yhteen saakka ja kello soi kuudelta lähes poikkeuksetta 🙈 Tosin nyt opiskelu vie illoista aika usein suuren osan kun päivisin sit taas työt ja neljä lasta vie omansa 🤭
Ihan kuin mun suusta koko teksti! 😄 Ja tuokin jos nukkuu liian pitkään ni jo on selkä jumissa ja pääkipu kolkuttelee. Ennemmin herää vähön aiemmin ja vaan pötköttelee sängyssä jos tarvetta on.
Hih, kiva kuulla, että on muitakin joille käy samalla tavalla, jos nukkuu liian pitkään. 😀
Iloista viikkoa.♥
Tsemppiä sinne!♥
Varmasti opiskelu nappaa kyllä aikaa päivistä ja illoista.
Iloista viikkoa! 🙂