äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kun olen itse ollut koululainen olen kuullut paljon kommenttia koostani, yleensä ammattilaisilta sekä myös koulussa. Olin pitkään luokkani pisin ja olin myös todella hoikka, joten kokoani monesti arvosteltiin. Oli erilaisia nimityksiä ja joka terveydenhoitajakäynti teki mieli skipata, varsinkin ylä asteella. Miksei jokainen saisi kasvaa ja kehittyä siihen omaan tahtiin?

”Jos et kohta ala saada painoa, joudut alkaa syödä läskiä ja juomaan kermaa, oot niin luikku”. Tuota minulle aina terveydenhoitajalla toisteltiin. Ja kun kyse ei missään vaiheessa ollut siitä ettenkö olisi syönyt. Söin ihan hulluna ja harrastin monenlaista urheilua yhdessä siskoni kanssa. Huokaisin helpotuksesta, kun ylä asteen viimeinen terveydenhoitaja oli ohi ja ei tarvitsisi enää kuunnella sitä.

Ylä asteen jälkeen en enää kuullut kommenttia koostani, mikä oli helpottavaa. Kun sitten aloin odottaa esikoistani kuulin monesti, kuinka painoa voisi tulla hieman enemmän ja silloinkin söin hyvin. Odotuksen jälkeen taas tuo samainen kommentoi, kuinka painoa voisi olla jo tässä vaiheessa vähemmän. En jaksanut kuunnella niitä sitten yhtään. Sen jälkeisissä odotuksissa olen saanut olla suht rauhassa, muutamia yksittäisiä kommentteja lukuunottamatta, jotka ovat kyllä menneet ihon alle. Ja eihän se hitsiäkään kenellekään kuulu mikä on vaa’an luku numeroina.

Eikö heidän voisi vain antaa kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin?

Mutta se mikä nostaa itsellä ihokarvat pystyyn on se jos joku arvostelee lapseni kokoa ja varsinkin jos se tehdään lapsen kuullen. Milloin on ollut liian pieni, milloin liian suuri, milloin liian hoikka ja milloin vähän pyöreä. Sillä lapsen koon arvostelulla voi olla oikeasti ihan valtava merkitys lapsen elämään, eikä kenenkään pitäisi joutua kuulemaan arvostelua koostaan.

Jokainenhan meistä kasvaa ihan omaan tahtiin. Kaikki ei millään voi kasvaa tasaisesti keskikäyrällä ja ei kuulukaan. Jokainen meistä on ainutlaatuinen ja olisi ihanaa jos lasten annettaisiin kasvaa ja kehittyä ihan omaan tahtiin. Ja etenkin niin, etteivät he joutuisi kuulemaan koostaan tai mistään arvostelua.

En missään vaiheessa haluaisi, että lapsillani olisi ikäviä käyntejä terveystarkastuksissa. Tai joutuisivat kuulemaan kuinka sinä kohta syöt vain läskiä ja kermaa tai vastaavasti jotain toisinpäin. Tähän asti kun heistä on osa joutunut painokontrolliin koulussa, on se hoidettu niin, että minulle on näytetty käyrät ja sanottu, kuinka otetaan kontrolli sitten parin kuukauden päästä. Ei mitään uhkailua läskillä ja kermalla.
Seuraa myös instagramissa.

Kommentit (4)

Luin postauksen jo päiviä sitten, mutta palasin kommentoimaan.

Aihe on hyvä ja musta tää pitäis olla paljon enemmän esillä. Ihan kun se tulis sukupolvien ajan jo synnyinlahjana, että toisia arvostellaan ulkomuodon perusteella.
Tekee sen kyllä nykymaailmakin, meillä esim. esikoinen on keskivartalolta hieman pyöreämpi, eikä halua käyttää ihoa vasten olevia paitoja, koska sitten koulussa nimitellään. Väljillä paidoilla ei kukaan sano mitään.
Lapset luo toisilleen jo pienenä kovia paineita, miltä kukin näyttää ja millaisia vaatteita käyttää, siinä kohtaa ei auta enää ,vaikka terkkari on kuinka kiva ja vakuuttelee käyrien olevan kunnossa ja sanoo lapsen olevan juuri hyvän kokoinen.

Sitten on isovanhemmat ja muut ajattelemattomat, jotka kommentoivat lapsen ulkonäköä ajattelematta lainkaan mitä suustaan päästävät, millon kysytään saako kotona ruokaa kun on hoikka ja vastaavasti syökö liikaa herkkuja, kun on pyöreä.

Jännä että vuoteen 2021 mennessä, ei kaikki ole vieläkään oppineet, että ihmiset on erilaisia, eri näköisiä ja eri mallisia, kaikkia ei ole samasta puusta veistetty.

Hienoa että tätä on viime aikoina näkynyt myös eri vaikuttajien toimesta ja asiasta muistuteltu ja nostettu esille!

Todella hyvä aihe!! Itsellä kokemusta isovanhemmista, jotka kommentoi lapsen pyöristyneen. Tai vertaillaan lapsen olemusta sisarukseen. Ihan käsittämätöntä! Mun mielestä tää ongelma on just vanhemmilla ihmisillä. Äitiysneuvola saa kyllä myös aika monelle stressin painonnoususta, vaikka kyseessä olisi hoikka nainen.

Kiitos. 🙂 Tuo on kyllä todella ikävää, eikä niin kuuluisi olla ollenkaan. Voikun osattaisiin vain olla vertailematta toisen kokoa kehenkään. :/
Valitettavasti se joissakin paikoissa on niin. Ei ole kyllä ollenkaan kiva, jos äitiysneuvolassa saadaan stressiä aikaan painonnoususta.

Kiitos sinulle kommentista.♥
Niin tekee, lapset osaavat olla todella julmia toisilleen ja varsinkin tuolla koulumaailmassa se voi olla pahaakin nimittelyä. 🙁 Kaikkien pitäisi voida pukeutua juuri niin kuin haluaa, ilman pelkoa siitä alkaako joku nimitellä sen takia. Eikä siinä tosiaan auta vaikka kuinka olisi käyrät kunnossa.
Valitettavasti tämä tuntuu jatkuvan vuodesta toiseen, se pitäisi saada jollakin tavalla loppumaan ja pienestähän se pitäisi oppia, ettei toisia arvostella tai nimitellä. Luulisi tosiaan, että se oltaisiin jo näihin vuosiin mennessä opittu. Toivottavasti se aika vielä joskus koittaisi ja jokainen saisi vain olla oma itsensä.
Kyllä, monihan sanoo ihan ajattelemattomuuttaan, muttei se silti tee tilanteesta yhtään hyväksyttävämpää. Se voi jättää lapsille isotkin jäljet ja vaikuttaa itsetuntoon todella paljon. Lasten korvat kun ovat erittäin tarkkoja kuulemaan.
Toivottavasti tästä aiheesta puhuttaisiin enemmän ja sen myötä tilanne helpottaisi.

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X