Lapsista hauska kurkistaa minunkin lapsuuteen
Me lasten kanssa juteltiin eräs päivä millaista minun lapsuudessa on ollut, keitä minun elämään on kuulunut, mitä harrastin, keitä kavereita oli, millaista oli koulussa ja vaikka mitä. Sukeltaminen omaan lapsuuteen oli kivaa ja lapsista oli hauska kuunnnella miten erilainen minun lapsuus olikaan ja samalla taas kuinka paljon samoja juttuja siinä on ollut.
Itse ole elänyt lapsuuteni kaupungissa, kun taas omat lapseni kasvatan maaseudulla. Minä olen ollut hoidossa pienestä, kun taas minun lapset ovat lähes kaikki olleet kotihoidossa eskariin asti. Minä asuin lapsuuteni ensimmäiset vuodet kerrostalossa, josta ala-asteelle mennessäni muutettiin omakotitaloon. Kun taas minun lapset ovat asuneet omakotitalossa, paitsi esikoinen on asunut niin kerrostalossa kuin rivitalossa hetken.
Omassa lapsuudessa ala-asteella oli varmaan saman verran opiskelijoita, kuin meidän lapsilla on koko koulussa (jossa opiskelijoita on ekaluokasta aina lukion vikaan asti). Oma luokka ala-asteella oli iso, kun taas meidän lapsilla se on puolet siitä. Itse koin, ettei apua saanut tarpeeksi opiskeluun, täällä taas lapset saavat sitä hyvin. Omassa lapsuudessa kuljin joka paikkaan polkupyörällä, kun taas meidän lapsia viedään paljon autolla. Syynä pitkä matka harrastuksiin ja ystäville.
Omaan lapsuuteen on välillä kiva palata muistojen ja kuvien kautta
Minä elin oman lapsuuteni lähes vallan ilman isovanhempia. Viimeisen menetin ollessani ala-asteen ensimmäisillä luokilla, muita en edes muista ja osaa en ikinä ehtinyt tavata. Kun taas omat lapset ovat saaneet viettää lapsuutensa isovanhempien ympäröimänä ja saaneet kuulla heiltä monenmoisia tarinoita. Tästä olen niin onnellinen, sillä koen jääneeni monesta paitsi, kun minulla ei ollut niitä isovanhempia lapsuudessani, nuoruudessani ja nyt aikuisuudessa. Olisi ollut ihanaa, jos lapseni olisivat saaneet tavata minun mummuni, josta minulla jotain muistikuvia on.
Minä olen elänyt omaa lapsuuttani pitkälle ilman kännyköitä ja tietokoneita. Minun nuoruudessa tietokoneella ollessa ei lankapuhelin toiminut samaan aikaan ja tietokonetta sai käyttää vain hetken. Eikä ollut somea. Tietoa haettiin kirjastosta ja ylä asteella alkoi atk-tunnit ja harjoiteltiin tietokoneen käyttöä ja tallentamista levykkeelle. Kun taas omat lapset ovat eläneet aikaa ilman lankapuhelimia ja kännykät ja tietokoneet löytyvät joka kodista ja lähes kaikilta ekaluokkalaisilta. On some ja tietoa on helppo löytää hetkessä puhelimella.
Omassa lapsuudessa mentiin kavereiden kanssa eri pelejä ja harastuksia minulla oli paljon. Hauska kuinka omat laspet leikkivät samoja juttuja ystävien kanssa ja niillä osalla vain eri nimi. Tietyt asiat ovat pysyneet samana vaikka aikaa minun ja heidän lapsuuden välillä on paljon. Koitan kertoa heille paljon minun lapsuudesta ja tuoda sieltä heille juttuja joita ollaan leikitty lasten kanssa. Samalla he taas opettavat minulle juttuja, joita he menevät ystävien kanssa.
Kurkistetaan välillä minun lapsuuteen myös kuvien kautta, joita jokin aika sitten sain kotoa ison pinon mukaani. Katsotteko te usein lasten kanssa kuvia sinun lapsuudesta?
Tule ihmeessä seuraamaan meitä myös instagramin puolelle.
Jaa oma kokemuksesi