äiti ja melukylän lapset - Banneri

Ensimmäinen neuvolani peruuntui sairastapauksen vuoksi, onneksi olin jo aiemmin saanut lähetteet verikokeisiin yhdistelmäseulonta ultraäänitutkimusta varten. Verikokeissa kävinkin viikkojen ollessa 9+5. Kuinkahan monta kertaa sama ihminen labrassa onkaan minulta nuo verikokeet jo ottanut. Seuraavaksi jäin odottelemaan uutta aikaa neuvolaan ja tietoa, koska voisin varata aikaa ultraan.

Me pääsemme täältä meidän kunnasta käymään Yhdistelmäseulonta ultrassa Tampereen Terveystalolla. Matkaahan sinne tulee, mutta kyllä se on sen arvoista. Mikään pakkohan tuohon seulontaan ei ole osallistua, vaan voi mennä myös perus ultraan. Itse olen tuohon seulontaan halunnut osallistua, vaikka se kyllä joka kerta jännittää ihan valtavan paljon.

Raskausviikolla 11+5 soittelin naapurikunnan neuvolaan, kun sieltä ei ollut kuulunut mitään ja kyselin minkä viikkojen välille ultran kuuluisi mennä ja sain puhelinnumeron jonne soittaa. Neuvolasta sanottiin, että ultra kannattaisi varata mielummin sinne raskausviikon 13+0 paikkeille, ettei sinne nyt heti samantien ryntää, mutta kuinkas sitten kävikään?

Yhdistelmäseulonta ultraäänitutkimus on joka kerta ihan hirveän jännittävä

Tuon neuvolan puhelun jälkeen soitin Terveystalolle ja arvatkaa oliko siellä tuolle minulle annetulle aikavälille kuin yksi vapaa aika ja se oli heti samalle päivälle. No se siitä, ei kannata heti sinne rynnätä ohjeesta. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hälyttää mies ajoissa töistä kotio lasten kanssa ja kolmen tunnin kuluttua tuosta puhelusta istuin jo Tampereen Terveystalolla odottaen omaa aikaani yhdistelmäseulonta ultraan.

Voin sanoa, että tälläkin kertaa jännitti ihan valtavan paljon ja ennen ultraa kävin läpi monia eri ajatuksia. Kuten voimmeko olla niin onnekkaita, että tälläkin kertaa kaikki on hyvin, entä jos pieni sydän ei enää sykikään, entä jos riskiluvut hälyttää, mitä sitten tapahtuu? Nämä ja monen monta muuta asiaa pyöri päässäni siinä omaa aikaani odotellessa.

Lopulta pääsin huoneeseen ja vastassa oli sama kätilö, joka oli edelliselläkin kertaa kun minulle tehtiin tuo yhdistelmäseulonta ultraus. Se hetki ennen kuin ultra alkoi ja geeliä levitettiin vatsalleni, tuntui kuin sydän pomppaisi kurkusta pihalle. Pian kuitenkin näytöllä näkyi ihana pieni vauva, joka veti kättään kasvojen eteen. Kaikki mitat hänellä oli hyvät ja hän vastasi neljää päivää isompaa, eli viikkoja 12+2. Laskettua ei kuitenkaan muutettu, sillä heittoa pitäisi olla viisi päivää, jotta se siirretään.

Seuraavaksi yhdistettiin vielä ultran tulokset verikokeiden tuloksiin. Jännitin niin paljon, että se varmasti näkyi ihan selvästi. Huokaisin helpotuksesta, kun kätilö sanoi riskilukujen olevan oikein hyvät ja kaikki näytti pienellä olevan aivan mallillaan. Helpottunut äiti poistui ihanat ultrakuvat kädessä, silmät onnen kyynelillä täyttyneenä kohti käytävää, jossa laitoin heti miehelle kotiin viestiä ”Kaikki oli hyvin (sydänhymiö)”.
Seuraa meitä myös instagramissa.

Kommentit (4)

Ihanaa kyllä seurata tätä teidän odotusta ❤️. Onnea valtavasti koko tein perheelle ❤️.

Mitä ihmettä täällä tapahtuukaan! ❤️ Olen seurannut blogiasi jo kaaauan, mutta jotakin näin ihanaa oli jäänyt lukematta.
Suurensuuret, lämpimät onnittelut perheellenne! ❤️

Voi kiitos tuhannesti sinulle onnitteluista ♥♥

Kiva kuulla ja kiitos tuhannesti.♥♥

Vastaa käyttäjälle Viiden äiti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X