äiti ja melukylän lapset - Banneri

Tämä odotus etenee ihan valtavan kovaa tahtia ja raskauden puoliväli on ylitetty jo reilu viikko sitten. Ollaan edetty siihen vaiheeseen odotusta, että alun pahoinvoinnit on kokonaan selätetty, samoin vatsavaivat ovat helpottaneet ja vauvavatsa on alkanut tulla esiin. Seuraavassa neuvolassa saa jo todistuksen Kelaa varten ja pääsee täyttämään kaikki hakemukset.

Olen jo monen viikon ajan tuntenut vauvan liikkeet. Kun istukka on takaseinässä, ei se ole ollut vaimentamassa niitä. On myös parasta kun liikkeet tuntuvat vatsan läpi ja mies sekä  lapset tuntevat ne. Potkut voimistuvat päivittäin ja hienosti näkyy kun pieni sielä antaa iskuja. Yksi meidän lapsista taas jännittää sitä, kuinka äidin vatsasta voi näkyä tollaista liikettä ja ei ole haunnut koittaa tuntisiko vauvan liikkeet.

Kun raskauden puoliväli on ylitetty, menettämisen pelko helpottaa

Kun raskauden puoliväli täyttyi ja rakenneultrassa oli käyty, tuli jotenkin luottavaisempi olo tämän odotuksen kanssa. Hiljalleen tulee kovempi luotto siihen, että kaikki voi mennä hyvin ja menettämisen pelko helpottaa paljon, ainakin hetkeksi, kunnes se loppuodotuksesta luultavammin taas tekee paluun. Vaikka sitä tiedostaakin, että kaikki voi mennä koska vaan vinoon, on silti helpompi luottaa asioiden menevän hyvin ja vauvan liikkeiden tunteminen vatsassa auttaa hurjasti. Ja nyt kun liikkeet tuntuu hyvin, ei tule pahemmin enää dopplerillakaan kuunneltua.

Eniten olen odottanut sitä, että vatsa tulee kunnolla esiin. Nyt se on vihdoin sieltä pompannut ja kasvaa varmasti tästä eteenpäin hurjaa vauhtia. Myös pienemmistä lapsista on hauska seurata kun äidin vatsa pullistuu ja kasvaa aina vain enemmän. Kaikki omat vaatteet mahtuvat vielä päälle ja näin kesällä sitä tulee pidettyä paljon mekkoja sekä hameita. Luultavammin samalla linjalla mennään odotuksen loppuunkin, sillä tämänkin odotuksen ajattelin mennä ilman äitiysvaatteita. Legginssejä on kyllä kaapissa ja ne tulevat olemaan raskauden lopussa varmasti kovassa käytössä.

Raskauden puoliväli on ihanaa aikaa, kun ei ole oiken mitään oireita. Mitä nyt kerran tuli liitoskipuja kun pelasin nuoremman poikamme kanssa jalkapalloa ja välillä on ollut korvien lukkoon menemistä. Muuten ei ole ollut mitään suurta. Tässä kun on vähän jännittänyt miten odotus tällä kertaa etenee, kun ikääkin itsellä enemmän, mutta toistaiseksi on mennyt hyvin. Toivottavasti näin sujuu taas raskauden loppuun asti.
Voit seurata meitä myös instagramissa.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X