äiti ja melukylän lapset - Banneri

Vauva täytti jo huimat viisi kuukautta. Aika tuntuu samalla niin lyhyeltä ja pitkältä. Syntymästä on lopulta niin vähän aikaa ja samalla taas tuntuu kuin hän olisi ollut osa perhettämme jo niin kovin pitkään.

Vauva-arki ei ole ollut siitä helpoimmasta päästä, mutta ihanaa arkea se on joka tapauksessa ollut. Viimeisen viiden kuukauden aikana on taas muistanut mieleen kuinka sitä pystyy tekemään monia asioita yhdellä kädellä. Kyllähän sitä myydään monenmoisia kantoreppuja sekä liinoja, mutta ne ei edelleenkään tunnu ihan siltä omalta jutulta. Sitteri on toiminut kotioloissa meillä hyvin ja siinä vauva viihtyy monesti sen verran, että saan hoidettua niitä asioita joita nyt ei voi yhdellä kädellä tehdä.

Nämä viisi kuukautta vauvan kanssa on olleet ihania itkuisuudesta huolimatta

Tähän arkeen ei juurikaan hetkiä mahdu jolloin olisi tekemättä mitään vaan puuhaa riittää aamusta iltaan ja joskus yölle asti. Kotitöiden ja ruoanlaiton lisäksi kotona on isommat sisarukset joiden kanssa puuhastellaan. Vauva on monesti menossa mukana ja katselee sylistä jos maalataan, piirretään, muovaillaan, askarrellaan, luetaan yms. Leipominen koitetaan ajoittaa sille ajalle, kun vauva nukkuu. Tosin on todettu jälleen, että sämpylöiden leipominen sujuu myös yhdellä kädellä.

Meidän vauva oppi kääntymään hieman ennen kuin täytti viisi kuukautta. Uutta taitoa harjoiteltiin pari päivää ahkerasti ja sen jälkeen on taas vain pötkötelty lattialla selällään ja kääntyminen ei innosta. Kyljellään sen sijaan tykkää pötkötellä. No ehtiihän tuota vielä myöhemminkin harjoitella.

Meille rantautui myös flunssa, joka on hyvin tehokkaasti kaatanut porukkaa kotona. Lähes kaikkiin se on tullut. Pienin onneksi tuntui päässeen lapsista vähimmällä siitä ja ei onneksi mennyt kovin tukkoon ja syöminen onnistui hyvin. Tämä onkin viimeinen kuukausi kun mennään pelkällä imetyksellä. Pian kuvioihin napataan myös kiinteät. Aika hurjaa, vielä hetki sitten ne tuntui niin kovin kaukaiselta ajatukselta.

Vauva on tosi hymyileväinen. Tutun ihmisen nähdessä suupielet kohoavat korviin asti mikä on niin suloinen näky. Itkuisuutta riittää vielä kuitenkin arjessa, mutta alkuun verrattuna se on vähäistä. Meidän yksi osteopatia käynti peruuntui ja heti perään iski vauvalle flunssakin. Katsotaan mihin väliin saataisiin mahdutettua uusi aika, sanotaanko että huhtikuu on aika täynnä kaikkea.

Nämä viisi kuukautta kului niin nopeasti, että seuraavat menevät varmasti ihan yhtä hurjaa vauhtia. Jännä mitä nämä kuukaudet hänen kanssa tuo tullessaan. Voit seurata myös instagramissa.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X