Tänä viikonloppuna eroon unitutista

Tänä viikonloppuna meillä on tarkoituksena päästä eroon nuorimman unitutista. Alkuperäinen suunnitelma oli jättää tutti pois päiväunilta ja öistä jo kesän alussa, mutta järkyttävä raskauspahoinvointi esti sen kyllä totaalisesti ja eipä sitä silloin kiire ollut pois jättää.

Nyt kuitenkin parin vuoden ikä tässä nuorimmalla lähene ja samalla helmikuu jolloin on ”Mytyn” laskettuaika joten nyt jos koskaan hetki tuntui oikealta juuri tälle ”operaatiolle”. Unitutista on tullut pienelle jo kovin tärkeä, joten saa nähdä miten tässä ollenkaan käy.

Eroon unitutista taas hieman erilaisella tavalla

Tutin jättämisessä pois ei ole yhtä ainoaa tapaa, jokaisella toimii omansa. Niinpä jo heti alussa oli selvää, että nyt tällä kertaa leikataan tutista päästä pala pois ja pienin saa sitten itse kokeilla kuinka tutti toimii ja todeta sen todella olevan rikki. Aamulla heti tuumasta toimeen ja sakset heilumaan. Tämän jälkeen annoin hänen tutkia sitä, jottei tutin kunto yllättäisi häntä täysin kun unien aika koittaa.

Ensimmäinen koettelemus oli päiväunille mennessä. Kovasti hän koitti sitä rikkinäistä tuttia mutustaa, mutta lopulta hän ojensi tutin minulle ja sanoi ”rikki”. Nukahtaminen kesti paljon kauemmin kuin yleensä ja lopulta unta riitti vain 35 minuutin verran. Onneksi päivän ja illan jaksoi kuitenkin oikein hyvin.

Ajattelin illan olevan meille hankala, kun on tottunut nukahtamaan tutin kanssa. Onni taisi olla ne lyhyeksi jääneet päikkärit koska nukahtaminen kävi hetkessä. Sinne hän meni nukkumaan pupu ja nalle kainalossa. Yöthän meillä ei ole olleet tähänkään asti vielä kokonaisia. Nyt hän heräsi normaaliin tapaan ensin puoli yhdeltä, sitten kahtakymmentä vaille kolme ja viimeisen kerran puoli kuusi jolloin otin mun viereen. Yhtään itkua ei ollut ja hän nukahti helposti sinne omaan sänkyyn takaisin. Näin ensimmäisenä päivänä ja iltana meni oletettua paremmin. Toivottavasti se jatkuu näin.