desire nymark - Banneri

Maailma menee eteenpäin ja kehittyy. Tämähän koskee myös lastenhoitoa ja lastentarvikkeita, mutta silti, oi silti, iäkkäämmät ihmiset kokevat pakonomaista tarvetta jakaa neuvoja kivikaudelta. Välillä nämä neuvot ovat niin ihmeellisiä, että en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Kyseenalaistaminen on toinen asia, joka menee ihon alle. Varsinkin isien vähättely on asia mitä en vaan yksinkertaisesti ymmärrä.

Siis onko isä oikeasti mukana synnytyksessä nykyään?

Kyllä, Marja-Leena, nykyään isät ovat mukana synnytyksessä. Sektiossa isät pääsevät mukaan leikkuriin ja nykyään on jopa olemassa perhehuoneita, missä isät voivat yöpyä perheen kanssa. Isät eivät myöskään ole lastenlikkoja, vaan ovat kykeneviä hoitamaan heidän omia lapsia, ihan yhtä hyvin kuin äitikin. Nykyään sekä isä että äiti ovat tasavertaisia vanhempia. Tässä alkaa saarna, että kyllä asiat on niin paljon helpompia nykyään, kun eihän ne ”nykyajan naiset” tee yhtään mitään. Nykyään miehet jopa pesevät pyykkiä, siivoavat ja tekevät ruokaa! Unohdetaan täysin, että jos koti ja lapset olisi pelkästään naisen vastuulla, olisi vähän vaikeaa käydä töissä ja maksaa laskuja. Nykyään kun naiset myös osallistuvat laskupinoon.

Vauvoja saisi syöttää vaan neljän tunnin välein.

Tämä on ehkä kaikista ihmeellisin. Tiheänimunkausi on täysin vieras käsite. Mummi oli tuputtanut tätä neuvoa mun äidille, joka sitten itkien kuunteli mun veljen huutoa, kunnes oli seuraavan syötön aika. Minun kohdalla hän oli fiksumpi, eikä minulla ollut tällaista ”ruoka aikataulua”. Toinen hassu neuvo liittyy vaatteiden silittämiseen. Vauvojen vaatteita oli mukamas pakko silittää, niin että bakteerit häviävät. Muuten vauva voi tulla kipeäksi ja kuolla. Tekisi mieli kysyä että ihan oikeasti mummi, mitä aktuaalista vittua? Mistä tämäkin nokkela idea lähti?

Lapset nyt muutenkin pitäisi vähän huutaa, niin että keuhkot kehittyvät. Kenguruhoito ja perhepeti on turhanpäiväistä hömpötystä. Ai niin, vauvoille pitäisi myös juottaa vettä ja mehua hellepäivinä, ettei vaan kuivu. Karkkia ei kuitenkaan kannata antaa, koska lapsillehan voi tulla vaikka diabetes. Eli ilmeisesti mehu ei sitten ole sokerilitkua. Logiikka 6/5.

Mikä ihmeen turvakaukalo?!

Ai tältäkö ne kantokassit näyttävät nykyään, on kyllä niin tiukat kriteerit. Nykyajan naiset ovat hysteerisiä, ennen vanhaan matkustettiin ilman turvavöitä ja samalla kaikki vetivät norttia ikkunat kiinni. Eikä mitään ikinä tapahtunut. ”Hyvin pärjättiin ilmankin”. Ai hitto että vihaan tota lausetta. Kaikki asiat eivät todellakaan ollu paremmin ennen, se nyt vaan on fakta! Mun mummin kaveri on jopa tirkistellyt sisään meidän auton takaluukkuun, siinä uskossa että vauva olisi takakontissa.

Ovatko nykyajan naiset oikeasti laiskoja?

Usein iäkkäämmät ihmiset vähän tuppaavat vihjailemaan että me nuoret naiset olisimme laiskoja, tai liian mukavuuden haluisia. Ennen pyykkien pesu oli työläs prosessi, ei ollut tiskikonetta tai muita hömpötyksiä, kaikki vauvan vaatteet ommeltiin itse ja ruuat tehtiin myös itse alusta loppuun saakka. Kysyin mun äidiltä, mitä teen väärin, koska minulla ei todellakaan olisi aikaa ommella molemmille lapsille vaatteita. Aika ei vaan riitä. Äiti oli vahvasti sitä mieltä, että nykyään äitiys on vaikeampaa. Ennen vanhaan ei ollut niin justiinsa, vedettiin norttia ja alkoholia raskausaikana, lapsille syötettiin milloin mitäkin ja vaatekaapit eivät todellakaan ollu täynnä itsetehtyjä vaatteita. Siihen aikaan muutama hassu body riitti.

Koko kylä kasvatti. Lapset saivat vapaasti tämmeltää pelloilla ja metsässä, kylän isoimmat lapset nyt vähän tarkkaili ettei satu mitään. Äitini on käynyt uimassa kaveriporukalla jo todella nuoressa iässä, minua ei todellakaan päästetty yksin rantaan. Valvottiin ku haukka jokaista liikettä. Esiteininä puhelin oli koko ajan mukana, ja äidille piti aina ilmoittaa tarkka sijainti. Muuten olisin saanut melkoiset huudot, että nyt ne on isän kanssa ollu huolesta sekaisin. Nuorempi sukupolvi jankkaa koko ajan, että pitäs olla silmät takaraivossakin, mutta ennen vanhaan toimittiin vähän eri tavalla.

Välillä mummi yrittää tuputtaa minulle näitä ”syötä vaan neljän tunnin välein” ja ”miten olisi leikkikehä?” (lue häkki), mutta aika usein hän sitten itse älyää että ”niin, eihän me tajuttu silloin 60 vuotta sitten”. Siihen aikaan kauhutarinat olivat luokkaa lapsi hukkui tai lapsi kaatoi itsensä päälle kattilan kiehuvaa vettä. Vaaperoille annettiin kahviin dipattua pullaa, ja se oli ihan ok. Äitiydestä ei otettu hirveästi paineita, ja onhan se totta, että ei ne lapset nyt välttämättä pilalle menny, mutta koen silti, että asioita hoidetaan fiksummin nykyään. Kallis kaukalo ja selkä menosuuntaan istuin saattaa aiheuttaa ihmettelyä, kun eihän sellaisia käytetty ennen vanhaan, mutta se ei tarkoita, että nykyajan systeemi olisi ”turhaa hömppää”.

Millaisia outoja neuvoja teille on annettu? Sanokaa nyt pliis et mun mummi ei oo ihan kahjo 😀

Kommentit (53)

Eikös kivikausi ollut tosi, tosi kauan sitten. Ei sen aikaset ihmiset ole enää elossa.

😂😅 meillä on ollut sekä leikkikehä että 4h ruokailuvälit. (Lapset -12, 15 ja-19 syntyneet). Leikkikehä siis on aivan mahtava keksintö, pitää taaperon paikallaan (elossa) kun tekee ruokaa yms (ettei se kiehuva vesi kaadu päälle).

4h syöttövälit (tai ehkä enemmin min 3h) oli käänteentekevä muutos esikoisen vatsaongelmiin. Muut meni samalla tyylillä. Muut kivikautiset neuvot on mitä on, mutta itsellekin tulee vatsavaivoja jos syö 1h välein jatkuvasti. Tää on oikeesti hyvä neuvo!

Äitini oli minut saadessaan kuunnellut neuvolan ohjeita (tämä 90-luvun alussa) vain osittain. 4 tunnin imetysväliä oli tungettu naamaan viimeistä päivää, mutta sitä ei äitini noudattanut. Mutta se että vaippa täytyy vaihtaa joka kerta ennen syöttöä oli jostain syystä ollut neuvolan mielestä niin tärkeä asia että sitä äitini oli noudattanut ja kuunnellut sitten huutoani öisin.
Minua kehui äitinä kun en öisin nouse (pissa)vaippoja vaihtamaan ja syötötkin hoidan perhepedissä. Minulla on nyt kolmas lapsi 4kk ja näin olen toiminut kaikkien kanssa (toki esikoisen aikana oli lievää ”esikoispaniikkia” havaittavissa). Neuvolassa kyseltiin että joko meinaan kiinteitä harkita ja kun sanoin että odottelen niitä valmiusmerkkejä, niin todettiin rennosti että ”kyllä sä tiedät kun sen aika on”.
Oma mummoni on kauhistellut joitain aikoinaan neuvolasta saamiaan ohjeita ja puhunut avoimesti kuinka paljon helpompaa olisi ollut lasten kasvatus tässä ajassa noin niinku ohjeistusten, tuen ja turvallisuuden kannalta. Mutta sitä ulkopuolista painetta ”täydelliseen” äitiyteen ei kyllä ollut näin voimakkaasti (hänen mielestään) kuin nykyään.

Mun mummi kertoi että ennen vanhaan lapsilla oli sokerikulho sängyn vieressä mihin sai dipata tutin jos heräs yöllä 😂

En nyt ymmärrä. Onko kirjoittaja kopioinut tarinansa jostain 30 vuotta vanhasta lehtijutusta? Silloinkin äidit valittivat aivan samoista vanhanaikaisisya ohjeista. Vain maininta kännyköistä liittää tarinan nykyvuosiin.
???

No, niinhän me päästäänkin vähällä. Ei vähätellä edellisiä sukupolvia, koitetaan säilyttää kultainen keskitie. Arvostetaan toinen toisiamme. Itse ainakin olen saanut myös hyviä neuvoja. Osalla meistä uusista äidistä on arkinjärki niin kadonnut, että aiheurammw itsellemme turhaa stressiä, kun emme oivalla, et täydellistä vauvan käyttöohjeita ei ole olemassakaan :). . Yhden asian toivoisin ainakin meidän kaikkien oivaltava.. opetetaan lapsemme sanomaan kiitos ! Ihan omalla esimerkillä.

Lyhyen aikaa 60-luvulla neuvoloissa ja Th:ssa neuvottiin vanhempia syöttämään neljän tunnin välein, mutta 70-luvulla ja sen jälkeen ei enää tällaisia ohjeistuksia annettu. Itse olen imettänyt just silloin, kun lapsella tarve, siellä missä ollaan kulloinkin oltu ja niin kauan kuin lapsi imi. Ja 1,5 vuotta -2 vuotta kaikkia.

Se, että joku kertoo, minkälaista lapsen hoito on ollut, ei tarkoittane mitään henkilökohtaista. Minusta on ainakin aina ollut mielenkiintoista kuulla aiempien sukupolvien elämästä. Kaikilla ajoilla on omat hyvät puolensa ja huonommat puolensa. Harsovaippojen aikaan oli paljon pesuhommia, mutta jätteiden määrä oli pienempi jne… Nykyään jää enemmän aikaa keskittyä lapseen ja hänen kanssaan touhuamiseen, kuin esimerkiksi 50-luvun vanhemmilla. Kaikkia asioita voi arvioida monelta kantilta. Historian tunteminen antaa perspektiiviä oman elämän reflektointiin ja suhteuttamiseen.

Ikävää toki, jos tuntuu siltä, että omia valintoja arvostellaan kielteisesti eikä voi tuntea, että omat vanhemmat tai isovanhemmat luottavat kykyyn olla vanhempi.

Sinusta on kasvamassa tismalleen samanlainen besserwisseri kuin teillä edellinenkin sukupolvi on. Oikeasti fiksua on todeta, että eri perheissä on eri ratkaisut, eikä mikään ratkaisu ole ainoa oikea. Ja kannattaa myös muistaa, että äärimmäisyys ei ole fiksua missään asiassa. Toivottavasti löydät itsestäsi enemmän empatiaa ja vähemmän tuomitsemista.

Eiköhän tässä nyt nimenomaan ollut kyse siitä, että ei kannata olla niin ehdoton vaan ymmärtää että moni asia on muuttunut ajan kanssa 🤔 Ennen seurattiin neuvolan ohjeita, miksi se on ongelma jos nuorempi sukupolvi haluaa tehdä samalla tavalla, mutta ohjeistukset ovat muuttuneet?

Esimerkiksi nyt tämä, että nykyään äidit olisivat hysteerisiä, kun mennään selkä menosuuntaan 3-4v saakka. ”Ennen mentiin ilman turvavöitä, ja elossa ollaan”. No, tilastojen mukaan kaikki eivät kyllä selvinneet ilman turvavöitä. Ne eivät vaan ole täällä huutamassa enää 🤷🏼‍♀️

Oi että. Niin tutulta kuulostaa tuo ”4 tunnin välein syöttö”, ”Lapselle täytyy antaa keitettyä vettä heti ku tullee synnäriltä” ja ”Kyllä sinä pääset helepolla, ku nykyään on tiskikonneet, pyykkikonneet,puhelimet ja kaikki. Ennen oli harsovaipat ja nekin pestiin käsin…”😄

Mumma ei jakanut näkemyksiään, mutta äitini sitäkin hanakammin. En imettänyt esikoista riittävästi, annoin lisäksi korviketta (kuten neuvolassa oli ohjeistettu ja kuten sai lisämaitoa jo teholta alkaen). Tein vain osan vauvanruuista itse ja osan annoin Piltteinä, mikä kertoo vissiin lähinnä täydellisestä välinpitämättömyydestä äitinä. Ostin paljon uusia vauvanvaatteita -väärin, kaiken olisi saanut käytettynä. Pesin kaiken pyykin pyykkikoneessa, jopa omat ”pikkupyykkini”-äitini pesi pikkupyykkinsä käsin vielä kolmen pikkulapsen hoidon lisäksi (en ole koskaan käsittänyt miksi ihmeessä..). Käytin lapsillani kertakäyttövaippoja vaikka ne voivat kuulemma aiheuttaa miehelle aikuisuudessa lapsettomuutta. Kotini ei koskaan ollut yhtä siisti kuin äitini koti oli meidän lapsuudessamme. Lihosin enkä laihtunut riittävää vauhtia. Minun ei olisi pitänyt olla niin väsynyt koska hänkin hoiti kaiken pienellä unella. Stressasin hänen käyntejään, koska valmiiksi tiesi että keksii kyllä moiteliudan. Onneksi arvostelu on jäänyt vuosikymmenen aikana ja nykyään en stressaa hänen käyntejään. Mutta joillekin isovanhemmille seuraava sukupolvi vain tekee kaiken väärin heidän lastenlastensa hoidossa. Toivon, että itse aikanaan ymmärrän tukea enkä ohjeistaa.

Vauvanvaatteet oli ennen hyvä silittää, koska kuuma rauta steriloi ainakin osan pöpöistä

Antakaa armoa. Jokainen sukupolvi on hoivannut lapsiaan parhaan kykynsä ja sen aikaisen ymmärryksensä mukaan. Kun minun äitini tuli katsomaan ensimmäistä vauvaani, hän kauhistui kun nukutin sitä vatsallaan. Niin minua oli neuvottu. ”Että ei tukehdu oksennukseensa”. Hän taas oli minua hoitaessaan saanut neuvon nukuttaa selällään ”ettei tukehdu tyynyynsä”. – Arvostakaa vanhempaa sukupolvea ja tehkää rohkeasti oman ymmärryksenne mukaan. Jokainen varsinkin esikoistaan hoitava on epävarma.

Kuulostat lähinnä ilkeältä ja halveksuvalta. Vaikka mummisi neuvot eivät ole ajankohtaisia, hän varmaan antaa ne hyvää tarkoittaen.

Ihan varmasti tarkoittaa hyvää, mutta kun muisti on vähän niin ja näin käydään esim tätä ”ei, ihmiselle ei kehity diabetes koska hän syö karkkia” keskustelua joka ikises juhlas 😀 Tämän postauksen pointti oli enemmänkin se, että jotkut neuvot ovat kivikaudelta, eivätkä ajankohtaisia tänään. Kaikkea ei siis kannata sokeasti uskoa, vaikka tämä vanhempi sukupolvi usein on kova tuputtamaan niitä neuvoja 😌

Vaikka ne olivat noin väärässä kaikessa niin silti kasvattivat aikuiseksi isoja pesueita. Eiks oo jännää..

Anoppi on neuvonut jo ihan pienten Vauvojen kohdalla: ” Ei sen tarvi yöllä syödä” , siis vauvan pitäisi nukkua illasta aamuun syöttämättä. Sama ohje on menossa nyt jo kolmannen polven kohdalla. Tyttäreni vauva syntyi vähän ennen aikojaan ja oli syntyissään pienikokoinen. Sairaalassa neuvoivat herättelemään syömään, että paino nousisi. ” Ei sen tarvi yöllä syödä” , on edelleenkin voimassa.

Ensimmäisen lapsen kanssa stressasi ja jännitti ja sai kaikenmaailman neuvoja sieltä sun täältä. En tykännyt imettää muiden seurassa ja eniten ärsytti jos oma äiti tai anoppi yritti tunkea katsomaan imetystä. Sekä vaari, joka huuteli jotain ”imetä molemmat tissit!”. Sen verran suorapuheinen olen, että sanoin ihan suoraan, että se joka synnyttää lapsen, saa itse päättää miten hoitaa lastaan (ja toki lapsen isä), kun neuvoja sateli liikaa.
Mummot yritti olla kovasti avuksi (eli lähinnä tiellä) ja ihmetteli kun halusin hoitaa vauvaa itse, sillä vauva oli helppo, koska lähinnä nukkui ja söi. En myöskään tykännyt, jos pyysin miestäni esim. vaihtamaan vaipan ja joku sukulaistäti yritti hoitaa ”naisten hommat” hänen puolestaan.

Mutta ennen kotityöt oli raskaampia! Mummoni emännöi lapsilaumaansa maalla talossa, missä lämmitettiin puilla, vesi piti hakea alapihan kaivosta ja likavesi kantaa ulos. Pyykit pestiin käsin. Ruoka, leivät ja pullat hän teki alusta asti itse. Hän totesikin vanhana että nykyään on ihanaa kun voi istua katsomassa telkkaria ja vaihtaa kanavaa kaukosäätimestä😀.

Lapseni ovat syntyneet -90 ja 2000-luvulla. Jo reilussa 10 vuodessa moni neuvolan ohje ehti muuttua. Siksi ymmärrän että vanhat ihmiset hämmästelevät. He yrittävät auttaa nuorta äitiä omalla (vanhalla) tiedollaan. Itse antaisin tuoreille äideille vain yhden neuvon: Tee kuten sydän sanoo. Äidillä on vaistot ohjaamassa lapsenhoitoa. Älä kuuntele liikaa toisten neuvoja, äläkä ahdistukseen asti edes neuvolan ohjeita. Kaikki tekee virheitä, mutta hyvin se menee👍🏻

No tämä rouva tuntuu olevan ihan oikeassa kaikessa. Todella typerä kirjoitus, vaikka jotkut vanhat opit ja ohjeet olikin ehkä typeriä. Mutta kahden lapsen 55v äitinä, hoitoalan koulutuksen saaneena, sanon että nykyuset ohjeet neuvot ja valtava tavaramäärä ei todellakaan ole se ihan oikea tapa hoitaa lasta. Nuorten äiyien pitäisi hoksata, että ihan kaikkea mitä suositellaan ostettavaksi, ei todellakaan tarvita. Ihsn omaakin järkeä saa käyttää. Ja kyllä, on tullut huomattua, että jotkut nuoret äidit ovat suorastaan laiskoja, jos eivät jopa osaamattomia. Toki turhiakin kotitöitä voi olla, mutra perussiisteys ja järjestys olis sille lapsellekkin hyvä oppia. Ja moni nuori äiti ei myöskään huomaa mitä kaikkea se lapsen isä ehkä tekee perheen hyväksi kodin ulkopuolella. Vaaditaan osallustumista ihan joka asiaan ja sitä kuuluisaa omaa aikaa. En yhtään ihmettele suuria avioeromääriä nuorten parien joukossa.

Eli vanhempaa sukupolvea ei saa arvostella, edes sillä, että jotkut neuvot ovat kivikaudelta, mutta nuorempaa sukupolvea on ihan ok mollata saamattomaks? 🙂

No on tässä nuorella naisella kummia käsityksiä meistä vanhoista. Useimmat nuo ohjeet ovat olleet neuvolan ohjeita ja ainakin itse kapinoin vastaan 4h syöttöväliä.
Kyllä mekin lapsemme parasta ajateltiin ja parhaamme tehtiin. Nuo ”oikeat” ohjeet ovat vuosien aikana moneen kertaan muuttuneet ja ehkä muuttuvat taas. En tuputa omia neuvojani mutta tukena yritän olla lastenlasten hoidossa ja elämässä.

No sullahan on just oikea asenne 😊 ei mun mummikaan enää tuputa, kun käytiin pitkä keskustelu tästä ”oliko asiat oikeasti paremmin ennen”. Mutta omalle äidilleni hän oli tuputtanut niin, että äiti meinasi saada hermoromahduksen 😅

En kyllä muista saaneeni sukulaisilta vanhanajan neuvoja, päinvastoin. Mummot, jotka oli kuitenki jo 80 paikkeilla kun sain lapsia, olivat vain innoissaan, kuinka maailma on kehittynyt ja lapsia hoidetaan niin paljon paremmin kuin ennen eikä esim piiskata tai pidetä nälässä.
Neuvolassa sai tuomosia iänkaikkisia imetä neljän tunnin välein ja anna korviketta ja velliä, jos se ei riitä-ohjeita.

14 vuotta sitten vielä esikoisen 3kk neuvolassa sanottiin, että ”nyt sais sitten antaa perunaa!”. Ja 4kk eteenpäin lihaa. Lapsihan oli jo 2kk alkaen nukkunut 8h yöunia, kasvoi reippaasti ja oli kaikin puolin tyytyväinen. Maitoa tuli niin, että litran verran meni päivittäin luovutukseenkin. Mutta ilmeisesti oli tärkeää alkaa ne perunamössöt ja tästähän seurasi sit se, että tissit ei enää kiinnostaneet ja imetys loppui siihen. (Kyllä, olen hieman tästä harmissani, esikoisen aikana sitä vain otti tietty kaikki neuvolan ohjeet vastaan ilman suodatinta.)

Kaikista isovanhempien holhoamisyrityksistä välittyy usein vankka luottamuksen puute oman jälkikasvun hoitotaitoihin. Ehkä mukana on myös jonkinlaista ymmärtämättömyyttä sitä asiaa kohtaan, että lapset ovat keskeneräisiä.

Minäkin olen saanut kuulla, että pientä lasta pitäisi enemmän vieraiden läsnäollessa huudattaa eikä ohjata toimintaa toisaalle asiasta, joka aiheuttaa pahaa mieltä. Tällainen huomion siirtäminen on kuulemma kykenemättömyyttä opettaa lapselle tottelevaisuutta, joka on jokaisella lapsella kaikista tärkein asia opeteltavaksi elämässä. Ei saisi kuitenkaan komentaa tiukasti alas vaarallisesta paikasta vaan lapsen pitäisi osata ymmärtää aina ensimmäinen käsky ja tähän päästään, kun lapsi tarpeeksi usein nolataan kaikkien nähden, tai kun sille tehdään tarpeeksi pahat rangaistukset. Ja perustella ei mitään saa, vaan perusteluksi on riitettävä ”koska minä sanon niin”.

Appivanhemmat ovat kysyneet jopa minulta, miksi tein lapset, kun en niitä osaa hoitaa. Otin tämän ensin retorisena naljailuna, mutta kun vastausta alettiin tosissaan vaatia, olin pöyristynyt ja katkaisin välit. Ja osaamattomuus tarkoitti sitä, että menin lapsen luokse, kun hän oli tunnekuohussa enkä jättänyt itkemään vieraassa paikassa yksin.

Mun kahdeksankymppinen isoisäni moitti meitä esikoisen ollessa vauva siitä, että meillä on koiria. On hänen mukaansa tosi vaarallista vauvalle kuulla koiran haukkuvan. 30-luvulla heidän naapurissakin oli kuulemma vauva pelästynyt koiran haukahdusta niin, että vauvan silmät jäivät pysyvästi kieroon 🤦🏻‍♀️ Vastaavan tasoisia vinkkejä on tullut monia.

Kaiken muun osaan ottaa huumorilla, mutta silloin meinasi itsellä käpy palaa, kun pappa vertasi itseään ja meidän parhaassa uhmaiässä ollutta vilkasta tyttöä ja sanoi usein, että ”Kyllä meillä lapset totteli aina vanhempia”, tai että ”Ettekö te pidä tuolle kuria, kun ei taas totellut?”. Pappa on suvun mukaan ollut itse oikea pahimman luokan vilpertti lapsena ja olen monet kerrat kuuroille korville selittänyt, että kyllähän silloin -30 luvun alun maaseudulla eri tavalla vanhempia toteltiinkin (=pelättiin), kun oli välittömästi takapuoli vitsasta punaisena, jos ei uskonut 🙄 Samoin vielä hänen kasvattaessaan omia lapsiaan 50-60-luvun taitteessa on väkivallan pelko ollut varmasti melkoinen motivaattori lapsille koittaa käyttäytyä, että en nyt hirveästi hattua nostaisi siitä, että heidän lapset kyllä aina tottelivat 🤐 Ps. Oikein hyväkäytöksinen tuli meidän neidistä, kun uhmat oli uhmailtu 😌

Aikoinaan minäkin sain joitakin ”neuvoja”, jotka jätin omaan arvoonsa. Niitä tuli eniten oman sukupolven äideiltä. Jotkut oikeasti kaipaavat neuvoja varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa mutta neuvola on siihen ehkä riittävä. Mielessäni toivon välillä että pienten vanhemmat muistaisivat, että lapsille pitää jutella eikä seurustella vain kännykän kanssa, että vauvan pitää saada harjoitella liikkumista eikä istua pitkiä aikoja rattaissa äitikahviloissa äitien keskustellessa keskenään ja että pakkasella rattaissa istuva lapsi tarvitsee lakin ja tumput, vaikka aikuinen voi pärjätä ilman. On vanhempia, joille pitää itsestäänselvyydetkin sanoa. Meitä on niin monenlaisia. Uskon kuitenkin että useimmat vanhemmat selviävät tehtävästään hyvin, kun tietoa saa nykyisin helposti.

Mun äiti ei juuri neuvo tai arvostele. Selvästi kyllä ihmettelee ja huokailee mutta pitää mölyt mahassaan. Mummu kertoo miten asiat tehtiin aikanaan, mutta ei sano että niin pitäisi tehdä nykyään. Esikoinen oli melkoinen sylittelijä ja isälläni oli tapana sanoa että sylissä sydän kasvaa. Naapurin iäkäs rouva 90+ oli kovin vaikuttunut siitä kuinka mieheni hoisi lapsia kotona kun minä palasin töihin.

No en mä jaksa hermostua hyvällä tarkoitetuista neuvoista. Ei he tiedä paremmin, ja haluavat vain olla jollain tapaa avuksi. No neuvot oli aikanaan ihan kansallisia neuvolan neuvoja kun Ylppö näin ohjasi ja mistä he voisivat tietää nykyiset ohjeistukset kun heidän lapset ovat meidän vanhempia? Ja leikkikehä on kätevä, lapsesi ei satuta itseään sillä välin kun käyt vaikka vessassa.

Mulle anoppi kantoi kotikaljaa(mistä en tykkää), mutta joo, join ja nosti maitoa niin, että tuli rintatulehdus. Oma äiti sanoi ’vauvat nyt itkee aina’, kunnes yhden kauppareissun ajan oli hoitamassa, ja sanoi, että tämä ei ole yhtään ollut hiljaa (=refluksi). Isomummon mielestä alle vuoden ikäiselle olisi pitänyt antaa Jaffaa ja alle kolmevuotiaalle kahvia.. 😁

Mä olen kans tosta imetyksestä saanut kuulla kaikkien lasten kanssa, lähinnä anopilta. Kun eihän se maito voi mihinkään riittää, kyllä jo pitäisi antaa velliä ja perunaa (3 viikkoiselle). Samalla kuitenkin noudattaa 4h imetysvälejä. Ja kaksosten imetys vasta mahdotonta olikin! Nyt en enää ole viitsinyt edes mainita, että olen taaperoimettäjä tämän viimeisen kanssa. Appiukko kyllä tietää, että 1v10kk kuopus saa vielä tissiä. ”Sen takia tuo Xxxxx niin fiksu onkin, kun se on saanut rintaa niin kauan kuin on halunnut ja tarvinnut!”

Anoppini paasasi 2kk kohdalla, että hällä loppu maito omien lapsiensa kohdalla kuin seinään kun täyttivät 2kk ja siitä alko kiinteet. Että kai te jo neuvolassa keskustelitte kiinteiden alotuksesta?! Kun kerroin, että maitoa tulee ja kiinteet aletaan aikaisintaan 4kk kohdalla, sain ohjeeksi, että no kyllä sää sitten huomaat, ettei se maito riitä, kun ei täysiä öitä nuku.. En viitsinyt mainita, että imetän 1-3 kertaa yössä, ei paljon täysistä öistä oo tietoa. 🤭

Sulla on mahtava appiukko, ihanasti sanottu!

Äiti ei mulle oo kauheesti ihmetelly muuta kun sitä että onneksi hän on hengissä lapsuustouhujen jäljiltä.
Ymmärtää täysin turvaistuimet yms ja sen että esim uimisen suhteen olen tosi tarkka. Äiti on kasvatettu juuri silleen kellon kanssa syöttäen ja annettu huutaa keuhkoja vahvoiksi,saanut ties mitä suuhunsa jo vauvana. Meitä sisaruksia on hoidettu tarvepohjalta ja skipattu neuvolan ohjeet antaa mehua yms vauvalle. Maitoa saatiin ja vitamiinitippoja. Mummini ei ollut enää elossa kun sain lapseni, äidille kuulemma oli kovasti neuvonut ja mutissut kun liikaa syliä ja tottuu ja…Anoppi ei myöskään ole mitään kummempia neuvonut/ohjeistanut, kunhan lapsi hoidetaan ja on hyvä olla. Ymmärrän että sellanen turhanpäiväinen tuppaaminen ja kommentointi ärsyttää ja menneiden aikojen ihannointi huolimatta siitä että paljon sattui tapaturmia ja menetettiin henkiä turvan puutteessa. Ja moni pärjäsi ties millä sapuskalla vaikkei kaikki.

Mää en ite jaksa nokkiintua tuollaisista, enkä oikein ymmärrä miksi pitäisikään. Varsinkin jos kyse on ihan eri sukupolven edustajasta. Pitäis myös yrittää nähdä se, että heidän aikansa ja valistuksensa on ollut täysin eri kuin tänä päivänä. Minusta on hauska kuunnella noita, vaikka ne tulisin sitten ohjeiden muodossa… Itse ihmettelen tätä meidän sukupolven loukkaantumis ja ärsyyntymiskulttuuria vähän joka asiassa, miksi ottaa niin tosissaan…

Onneksi aika vähän olen saanut mitään ohjeita. Anoppi tosin muistaa aina kysyä, että laulanhan vauvalle. Juu, laulan laulan.. (ja niin teenkin, mutta hän silti kysyy sen joka kerta).
Anopilta saan myös joka kerta vähän tukahdutettuja tuhahduksia, kun meidän vauvalla on semitarkat nukkumaanmenoajat päivällä ja illalla. Erityisesti illalla, kun vauva nukahtaa jo seiskan jälkeen.
Vissiin siksi, kun toinen heidän lapsenlapsistaan (3 v) kukkuu hereillä vielä yhdentoista aikaan illalla. Joo, ei tule tapahtumaan meillä.

Mun mummu on ollut aina kova paasaamaan kotitöistä, että kyllä naisen täytyy raataa keittiössä niska limassa ja siivota, leipoo, silittää ym.ym.. Ja isän sisko voivottelee kun nykysukupolvi on heikkoa tekoa kun ei jaksa raataa aamusta iltaan.. Ja vauvanhoidossa tuo, että keuhkot vahvistuu kun antaa huutaa 😮

Itselle sattui ”hauska” tilanne anoppilassa, kun olin menossa pesemään esikoisen peppua, anoppi nappas vauvan mun sylistä ja sanoi että ethän voi viedä vauvaa pylly paljaana vieraiden eteen ja kyllä vauva vilustuu kun puolipukeisena kuljettelet 🙄🤦‍♀️

Itseä ärsyttää eniten tuollainen sivusta huutelu ja toisen kykyjen vähättely, tarjoaisi ennemmin apuaan ja olisi ajan tasalla kuin aukoisi kitaansa 😜

”Itselle sattui ”hauska” tilanne anoppilassa, kun olin menossa pesemään esikoisen peppua, anoppi nappas vauvan mun sylistä ja sanoi että ethän voi viedä vauvaa pylly paljaana vieraiden eteen”
Tössä nyt ei ihan tilanne aukea, mutta jos olette olleet anoppilassa, siellä on ollut vieraita ja muksulla pyllynpesuun tarve niin kyllä sympatiat täysin anopin puolella!!!! Ei tietenkään mitään pissa- tai kakkapeppuja esitellä, vaan asia hoidetaan kylpyhuoneessa alusta loppuun! Kotona voi vaikka pottailla keittiössä jos tarve mutta kylässä ei.

Juu mistä sitä alottaa🤯🤣🙈oma äiti on helposti ymmärtänyt olleensa väärässä joissain hoitovinkeissään ja kunnioittaa hienosti meidän vanhemmuutta ja minun äitiyttä. Anoppini on useamman lapsen äitinä taas mielipiteissään vankempi eikä tahdo joustaa. Olen useasti tilanteessa jossa hän kommentoi tapaamme hoitaa asiat esim: kuopus vajaa 5kk ei saa vielä istua pyllynsä päällä niin kun huomautin yhdelle sukulaiselle niin heti tulee se surullisen kuuluisa lause että on nämä minunkin lapset ja hyviä on tullu🤯aivan sama vaikka olis Urho Kekkosen tai Jeesuksen lapset mutta meillä tehään näin ja piste🤣ja sitten on se ko esikoinen 2v uhmaa ko viimeistä päivää ja ollaan kylässä anopilla tai miehen äidinäidillä ja kielletään jotain mitä ei saa kotonakaan tehdä ja he tekee sen virheen että älkää nyt kieltäkö kyllä se täällä saa mennä ja tehä ja lapsi huomaa sen ja alkaa käyttään tilannetta hyväkseen ja sit on piru irti
🙈🤣Rakkaita ihmisiä mutta ei välillä jaksa aina muistuttaa että ne on mejän muksut

Näin ig.stä hyvän kyltin jossa luki ” dear mother-in-law, I live with one of your kids, and he is not perfect, so don’t tell me how to raise mine” 😀 tämän minä ainakin omaksun jos tarpeen tulee kun kuopus pulpahtaa 3 kk päästä maailmaan.

Olla väärässä?
Mistä voit tietää olevasi itse ”oikeassa”?
Onko sinun ”oikea” oikea ohje myös kymmenen vuoden päästä? Tai kahdenkymmenen?

Anoppi huomautti, että pidän vauvaa liikaa sylissä. Vauvasta tulee kuulemma silloin lellitty ja riippuvainen äidistään eikä itsenäisty ikinä. 😃
No, tosi reipas ja itsenäinen miehenalku siitä vauvasta kuitenkin kasvoi.

Äh just tätä ”ei miehiä synnytykseen, juota lapselle vettä ja mitä sää sitä tissiä nyt enää ku sehän on jo kolme kuukautta, perunaa vaan-jaa ei peruna käy, miten niin?Että ottaa mahaan, no ei kai nyt sentään.älä liioittele. ” kaksi tasan samanlaista poikalasta, ja toisenkin kohdalla vielä tapellaan samoista asioista mummujen ja tätien kanssa,kun tuputtavat neuvoja. Ihan alkoi taas otsaryppyä kutittaa kun näitä luki.😅Mun motto on -Jos en kysynyt, neuvojasi en kaipaa.

Juu, just samanalaisia neuvoja oon omalta äitiltä saanut.. ”älö nyt heti anna tissiä ku huutaa, tutti vaan suuhun”. Imetys oli hankalaa ekan kohdalla, mut äiti sanoi et kyllä puoli vuotta PITÄÄ imettää, niin jotenkin sinnittelin niin kauan imetyksen kans🙄 tokan lapsen kohalla en enää äitin neuvoja kuunnellut. Äitini on mm. Kastanut tuttia hunajaan, kun on ollut lapsen vahitina meillä jne😬 ei ollut kuulemma ikinä kuullutkaan ettei alle 1 vuotiaalle saa antaa hunajaa.. Kun ensimmäinen lapseni oli 4kk, tää antoi vauvan imeskellä ranskanperunaa kun en nähnyt ym kivaa🤦‍♀️

Lapsille pitäis antaa piiskaa kun ovat niin tottelemattomia. 😡💩 Juu sillähän lapset tottelee kun hakkaa hiljaisiksi. Eiköhän tämä aikakausi historiassa oo jo nähty ja koettu, tarpeeksi on traumatisoituja, piiskattuja aikuiseksi kasvaneita lapsia Suomessa. 😤

Ja luonne pitää nujertaa ja lapsi alistaa, luulot pois.

Tää on kyllä kaikista pahin neuvo, mitä olen kuullut 🤯

”Ai sairaalassa kaksi yötä synnytyksen jälkeen?!?Minä kävin saunassa synnyttämässä (sanomattakin on selvää, että luomuna) ja heti sieltä lähdin lehmiä paimentamaan!” -Mummo 91v. (Tosin isäni osasi kertoa, et kyllä ne synnytykset ihan sairaalassa tapahtuivat)
”Kyllä se on ihme, että nykyään tarvitaan kaiken maailman epiduraalit, kyllä ne lapset ennenkin pukattiin ihan luomuna.” – täti 75v. (Ja kyllä, olen molemmissa synnytyksissä kivunlievitykset käyttänyt, etten olisi repinyt kätilöiltä tai mieheltäni silmiä päästä.)
”Eikä niitä lapsia itse hoidetakaan, ennen hoidettiin lapset, oma maatila ja anopinkin maatila ohessa, eikä ollut pesukoneita ja kauppaan hiihdettiin 15 kilometriä lapset selässä”. (Esikoinen käy parina päivänä viikossa päiväkodissa -paitsi nyt koronan aikaan- jotta saa välillä ikäistään seuraa.)

Mikä tämän päivän hoitotavoista ovat sellaisia, mitä kauhistellaan 50-vuoden päästä? Mille silloin naureskellaan? Päiväkodeille ja niiden suurille ryhmille? Vanhempien urakeskeisyydelle ja työelämän vaativuudelle? Pienelle perhekoolle vai ylettömälle luonnonvarojen tuhlaamiselle? Uusille tekstiilelle ja kertakäyttövaipoille? Lasisille vauvanruokapurkeille ja kertapakatuille smoothiepusseille?
Onko lastenhoito ja -kasvatus tänään saavuttanut ultimaattisen pisteen, jossa se on parhaimmillaan ja ratkaisut fiksuimmillaan?

Ja miten itse: ihan hiljaako ajattelit olla, kun lapsesi saavat lapsia tai he lapsenlapsia? Ihan vaitiko meinasit olla? En minä ainakaan.

Ei ennen ehkä ollut paremmin, mutta tuskin huonomminkaan. Historiasta tulee oppia, eikä vain iavottomasti antautua sen varaan, mitä mainostoimistoissa meille keksitään oikeiksi ratkaisuiksi kertoa. Tämän päivän neuvolasuosituskin voi jo huomenna olla historiaa.

Jokaisella vuosikymmenellä on taatusti tehty, kuten on parhaaksi nähty. Jokainen äiti yrittänyt kaikkensa. Tuskin ovat väärin tehneet, kun ollaan vielä hengissä mekin.

Niin, ja ps. Ne käsin pestyt vaatteet ja harsovaipat on todella ollut tarpeellista silittää.

Yksi asia on ainakin huonommin kuin ennen. Kännykkää tuijottavia vanhempia (useimmiten äitejä) pienten lasten kanssa näkee todella usein. Lapsi yrittää saada vanhemman huomiota vaikka millä keinoin, mutta kännykässä on vaan jotain niin mielenkiintoista ettei lapseen voi kohdistaa katsettaan. Katsokaa niitä lapsianne kännykkä-äidit! T, 90-luvulla omansa synnyttänyt

On toki ollutkin, mutta siinä vaiheessa kun minä putkahdin maailmaan ei enää pesty käsin 😁 eikä käytetty harsovaippoja. Mun oma äiti ei neuvo eikä kyseenalaista, nimenomaan sen takia että hän on ymmärtänyt, että suositukset muuttuvat. Maailma kehittyy koko ajan. Hän myös tietää, että kysyn kyllä, jos kaipaan neuvoja/mielipiteitä. Eli luultavasti menen samalla linjalla, jos meidän lapset päättävät lisääntyä. Mitään kissankoirankaimoja ei nyt muutenkaan pitäisi neuvoa, jos eivät erikseen kysele neuvoja 😊

Ennen vanhaan on ollut paljon enemmän esim. lapsien hukkumiskuolemia kuin nykyään, että hyvä kun vanhemmat nykyään vahtivat. Olin n. 13v sitten asunnossa, jossa mieheni idä teki kuolemaa ja esikoisella iltatankkaukset. Jälkeenpäin sain kuulla läksytyksen mieheni lapsettomalta tädiltä, etten olis saanut imettää varsinkaan sairaanhoitajien nähden ja olisi muutenkin ollut hyvä antaa vauvan itkeä vaarin kuolemaa. Olin niin järkyttynyt, etten edes puolustanut itseäni.

Meille kans yritti mun äiti esikoisen kohdalla että juota vettä, juota vettä. En juottanut, äiti lopetti jankutuksen vasta kun lääkäri käski kertoa terveisiä että ei ei ei, vauvalla niin pieni vatsa ettei sitä vedellä täytetä. Ja tuo että röökiä vedettiin autossa, mun isä on kertonut että hän oli yrittänyt pienenä pyytää että miksette edes voi yhtä aikaa polttaa vaan vuorotellen. Ei kuulemma maistu niin hyvältä. Isä poltti 40 vuotta elämästään, ja ihme jos tuo jatkuva passiivinen tupakointi ei asiaan vaikuttanut. Nykyään ei polta enää tupakan aiheuttamien sairauksien vuoksi.
Vihaan tuota jauhamista keuhkojen kehittymisestä! Ja mun mummu kans hoki koko ajan esikoisen ollessa ihan pieni, että sille pitää porista ja laulaa. Sanoin aina että ei, kun me ollaan aina ihan hiljaa kotona, ääntäkään ei päästetä. Tuosta tajusi pikkuhiljaa ettei hän nyt ainoa ole joka on tajunnut lapselleen porista ja laulaa.
Vielä yksi asia josta olen ollut todella kettuuntunut. Imetys oli minulle hankala asia, en tykännyt yhtään lähteä mihinkään vierailemaan ja vieraassa paikassa imettämään, mutta pakko oli välillä. Sain 60-70-luvuilla lapsensa saaneilta mm. seuraavia kommentteja: ”on se kumma kun nykyajan äidit ei voi seurassa imettää”, ”miksi pitää mennä piiloon imettämään, ollaan me hinkkejä nähty”, ”nuoret äidit on just tuommoisia, kaikesta tehdään numero”.

Mun äiti on just näitä kun pikkuvauvana tarjosin maitoa heti kun vauva rupes näyttämään merkkejä esim haamuili ”taasko syötät? ei sillä nyt vielä voi olla nälkä?!? eihän se ees huuda!”
Isompana kun syötin ihan perus liha-kasvis pilttiä niin sain kuulla että ”anna nyt kunnon ruokaa! esim perunaa ja voita!” 🙄🤦
Keksiä ja ruisleipää ois kans pitänyt antaa koska ”oot säki niitä syönyt pienenä vauvana ja edelleen oot elossa”.

Vastaa käyttäjälle Tinka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Desire Nymark

Desire Nymark

Olen kolmenkympin kynnyksellä oleva nainen joka tekee kahvikuppeja, vauvoja sekä taistelee naisen nautinnon puolesta. Suosikkiasioihin kuuluu pastan syöminen ja kapitalistisen patriarkaatin kukistumisesta haaveilu. Harrastuksena kahvin juominen, nukkuminen sekä sarkasmi. Valitettavasti työtehtäviini kuuluu myös siivoaminen, ruonlaitto huonolla menestyksellä ja pyykkikori, jonka pohjaa en ole nähnyt vuosikausiin.

Arkisto

X