Vauvavuosi lähenee loppuaan

Ihan hullua ajatella, että Mytte on 10,5 kuukautta jo. Helmikuussa hänestä tulee yksivuotias, ja sanomme heipat vauvavuodelle. Hän ei kyllä muutenkaan ole mikään pieni vauva enää, vaan todella menevä pieni neiti. Brion kärryn kanssa vedellään tuhatta ja sataa, välillä tietysti myös äidin jalkojen yli, jotka ovat mustelmilla. Esikoinen oli sellainen rauhallinen ja varovainen tapaus, tämä pienempi taas innostuu kovasta vauhdista ja esimerkiksi täystörmäys seiniä ja ovia päin, sillä saakelin briovaunulla, kuuluu lempipuuhiin.

Tällä hetkellä rakkautta osoitetaan kiljumalla, sekä puremalla tai repimällä hiuksista. Isosiskolta revitään aina hiustuppoja ja isillä on kerran ollut mustelma naamassa, kun neiti päätti antaa piraijapusun. Meidän talossa on yllättävän monta asiaa, jotka aiheuttavat suurta iloa, kuten nyt esimerkiksi vessaharja ja pesupallot. Lempilokaatio on kodinhoitohuone sekä kylppäri, ja sinne aina yritetään ryömiä turbovaihde silmässä. En tiedä johtuuko tämä lattialämmityksestä, tai ihan vaan siitä, että yleensä äiti tai isi käy evakuoimassa hänet pois sieltä. Jos talossa on liian hiljaista, löydämme hänet yleensä pesukoneen vierestä. Sitten taas sähkövatkaimen ja imurin kanssa huudetaan kilpaa.

Tiskikoneen valo on aiheuttanut suurta kiukkua, kun eihän siihen voi tarttua kiinni. Hirveällä raivolla yritetään sinnikkäästi, kunnes pelihousut repee ja äiti joutuu vetämään pelin poikki. Bellen kanssa kaapissa olevat pomppusalpat olivat maailman mahtavin keksintö, mutta Mytte on jo hiffannut miten kaapinovia sekä laatikoita avataan. Joulukuusi sai jollain ihmeen kaupalla olla rauhassa, mutta valoverhot taas ovat jatkuvasti vaarassa. Bellen nukeista purraan tai revitään päät irti, ja kun isosisko huutaa naama punaisena nauretaan vaan paskaisesti takaisin. Kyseessä ei siis ole kovinkaan herkkä tapaus.


Vaikka meidän pikkuneiti on kovin menevä ja utelias tyyppi, hän on myös aika ujo tällä hetkellä. Toisten sylissä ei todellakaan viihdy, jos ei äiti tai isi ole ihan vieressä. Jostain syystä Miran naama on sen verran pelottava, että vierailun alussa aina itketään hysteerisesti. Hetken päästä kuitenkin hymyillään ja yritetään saada huomiota. Näin muuten sanoisin että Mytte on harvinaisen iloinen pieni tättähäärä. Tällä hetkellä harjoitellaan seisomista, ja hän osaa seistä ilman tukea tosi hienosti. Tosin olen itse sydän kurkussa joka kerta, kun hän päättää näyttää taitonsa.

Nukkuminen on harvinaisen perseeltä tällä hetkellä. Päikkäreitä vastaan taistellaan viimeiseen saakka, hyvä jos saadaan edes yhdet pienet tirsat. Mitään selkeetä rytmiä ei myöskään ole. Välillä herätään 6-7 aikaan, välillä taas 9-10. Syynä on varmaan hampaat sekä tietty kaikki uudet taidot. Mytten elämässä tapahtuu hirveästi tällä hetkellä, joten hän ei oikein malta nukkua. Tosin sitten kun vihdoin ja viimein saa unesta kiinni, nukkuu yleensä ilman yöheräämisiä. Maitotuotteet tulivat mukaan ruokavalioon 10 kuukauden iässä, joten sekin saattaa vaikuttaa. Mene ja tiedä, mutta siihen omaan pinnikseen ollaan tuskin siirtymässä ihan lähiaikoina.


Kohta sanomme haikeasti heipat vauvavuodelle. Tätä vuotta tulee oikeasti ikävä. Nyt jo katselen Mytten vauvakuvia tippa linssissä. Miten nopeasti voikaan aika mennä. Viikon päästä meidän esikoinen täyttää 4, mikä sekin tuntuu aivan hullulta. Minkä ikäisiä lapsia teillä on ja millaisia taitoja teillä harjoitellaan tällä hetkellä?

Kommentit

7 kommenttia
Avatar

Pojat 4v. ja 10kk 🙂 Meilläkin eka oli rauhallinen ja varovainen, kuopus eri maata. Vessaharjoissa on tosiaan jotain maagista, paitsi äidin mielestä 😀 Jotain muutakin piti kirjoittaa mutta näillä äitiaivoilla unohtui tietysti.

Avatar

Meillä on erittäin vilkas ja touhukas, tammikuun lopulla 2v täyttävä Leevi poika ❤️😊 lempipuuhaa, tai yksi monista, on ulkovaatelaatikko josta ensin revitään laatikostot lattialle ja sitten kaikki pipot yms levitetään ympäri eteistä. Harjoittelee kovasti pipojen, hanskojen ja kaulahuivien pukemista päälle itsenäisesti 😅

Avatar

Mielenkiinnolla luen Mytten kuulumisia, meidän Leisku on melkein samanikäinen, viime viikolla täytti 10kk, hänkin rällää kovasti brion kärryllä, nyt viikon verran hän on harjoitellut kävelemään ilman tukea. Päiväunet nukkuu tosi hyvin, mutta yöt on meilläkin levottomia. Ja hän näyttää pahasti addiktoituneen leipään !

Avatar

Pojat 3,5v ja 1,5v, eli vauhtia riittää! Molemmat vielä meneviä tapauksia! 😅
Onneksi ensi viikolla jatkuu viimein joululoman jälkeen esikoisen päiväkerho, niin saa muutakin leikkiseuraa 🤩
Pienempi juoksee idomman perässä, mutra ei puhu vielä mitään, eli puhumis hommia harjotellaan!

Avatar

Pojat on jo 24 v ja 26 v 😃 mutta lueskelen silti mielelläni tätä blogia. Kivan rentoa meininkiä, jos vaikka lastenlasten kanssa pääsis joskus toteuttamaan asioita mitä omiensa kanssa ei osannut tai tiennyt olevan.

Avatar

32v ,29vtytöt ja 26vpoika. Vanhimmalla tyttärellä on 1v.2kk,n ikänen poika,sen kasvamista on ollut mielenkiintoista seurata.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä