Täällä toivottiin postausta meidän joulunviettoon liittyen. Sitä saa mitä tilaa… 🙂

Mun joulunvietto alkaa samalla kun kalenteri kääntyy joulukuun puolelle. Silloin alan nautiskelemaan glögiä sekä syömään pipareita ja joulutorttuja. Pikkuhiljaa alan laitella kotiin pientä joulutunnelmaa.
Mitään suuria ulkovaloja tai muita hienouksia meillä ei ole, mutta olohuoneen pöydältä löytyy punainen kynttiläasetelma, keittiön pöydällä on joulun väriset tuikkuipot, ruokapöydän kaitaliina vaihtaa värinsä jouluisaksi sekä Tony lupasi tehdä tuohon terassille muutaman jäälyhdyn meidän iloksi. Joulukuusen kohtalosta emme vielä ole päättäneet. Mun mielestä olisi ihanaa jos tuossa keittiön vastapäätä olevalla seinustalla nököttäisi kuusi tunnelmaa luomassa. Meillä ei kylläkään ole kuusen jalkaa eikä mitään koristeita kuusta varten, jos jos meille kuusi tulee niin täytyy käydä mun porukoilta varastamassa lainaamassa koristeet.

Mun vanhempani ovat jouluaaton Thaimaassa, joten vietämme aaton Tonyn suvun kanssa. Mitään tarkkaa päivärytmiä emme aatoksi ole suunnitelleet, mutta uskon että aamulla syömme kotona riisipuuroa ja käymme joulusaunassa. Päivällä/iltapäivällä menemme Tonyn vanhempien luokse syömään ja seurustelemaan. Illalla takaisin kotiin tultuamme vaihdamme Tonyn kanssa lahjat ja loppu ilta meneekin varmaan vain kotisohvalla kynttilänvalossa konvehtirasiaa tyhjentäen. Siispä mitään ihmeellistä ohjelmaa meillä ei ole luvassa.

Joulupäivänä menemme mun sukulaisteni luokse syömään. Meidän suvussa kun on tapana kerääntyä syömään sekä aattona että joulupäivänä.
Mun suvulla on perinteenä arpoa muutama viikkoa ennen joulua ”kympin lahjat”. Elikkä kaikkien nimet raapustetaan paperilapuille ja jokainen sitten nostaa itselleen lapun josta selviää kenelle hänen täytyy hankkia lahja. On aina salaisuus kenelle lahja täytyy ostaa, mutta me suvun lapset ollaan aina paljastettu toisillemme kenen nimi lapusta on paljastunut. Tämä ’kympin lahja’ saa enintään maksaa 10 euroa, mutta se voi olla vaikka itse tehty. Jouluaattona nämä lahjat on sitten jaettu kaikille ja avattu yksi kerrallaan.

Emme Tonyn kanssa ole mitenkään kovin uskonnollisia (vaikka kirkkoon kuulummekin), joten joulun juhlinnassamme ei juurikaan näy tämän juhlapäivän alkuperäinen tarkoitus eli Jeesuksen syntymä.