eveliina matilda - Banneri

Kaikki äidit ovat varmasti joskus kiireisiä. Tavaroita täytyy järjestellä, kotia pitää siivota, sängyt pitää pedata, koira täytyy lenkittää, roskat pitää viedä, kaupassa täytyy käydä, pyykit ja tiskit pitää pestä, ruokaa täytyy laittaa… Kotityöt vievät paljon aikaa.
Kiireisen arjen lomassa eräs tärkeä asia tuntuu monelta vanhemmalta unohtuvan. Nimittäin lapset. Enkä tarkoita sitä että lapset näkisivät nälkää kun äiti ei muista antaa ruokaa tai lapset unohtuvat kaupaan jne… Vaan tarkoitan että moni vanhempi sortuu siihen että jälkikasvu vain ”roikkuu” mukana arjessa.  Hieman vanhempi lapsi on helppo istuttaa television eteen katsomaan piirrettyjä, niin lapsesta ei ole äidille häiriötä. Ei lastenohjelmien katsomisessa ole mitään väärää, mutta kun taapero ikäinen istuu monta tuntia päivässä nenä kiinni telkkarissa, jossain on kyllä vikaa.
Vastasyntyneelle tuskin tarvitsee jatkuvasti keksiä virikkeitä, sillä ihan pieni vauva saa varmasti tavallisesta arjesta tarpeeksi hämmästeltävää ja jo pelkkä syöminen riittää päivän suureksi ohjelmanumeroksi. Valot, äänet, tuoksut ja kaikki muut aistien ärsykkeet ovat pienelle uutta ja ihmeellistä. Ihan vastasyntynyttä pitää ennemminkin suojella kaikelta ylimääräiseltä meiningiltä.
Kaikki vauvat ovat yksilöitä, mutta nyt Adeliinan ollessa pian 4kk hän selkeästi kaipaa paljon vuorovaikutusta ja huomiota. Adeliina on päivisin pidempiä aikoja hereillä ja aina hereillä ollessaan hän tykkää siitä että hänen kanssaan puuhastellaan. Yritän ajoittaa kotitöiden tekemisen ja kaikki omat juuttuni, (kuten blogin päivittämisen) tytön päiväuniaikoihin. Välillä on päiviä kun neiti nukkuu vain lyhkäisiä unipätkiä ja silloin hän saa makoilla lattialla lelujensa ympäröimänä kun minä esim. laitan ruokaa. Hyvin harvoin tyttö köllöttelee yksinään sitterissä jos minulla ja Tonyllä ei ole mitään oikeasti tärkeää tekemistä.

Olen liittänyt Adeliinan vau-kirjakerhoon josta lähetetään kuukausittain lapsen kehitystasoon sopiva kirjapaketti. Tähän mennessä kirjat ovat olleet todella kivoja ja aktivoivia. Me luetaan monta kertaa päivässä kirjoja. Adeliinalla on kaksi suosikki kirjaa, jotka nähdessään hän alkaa aina hymyilemään ja juttelemaan. Toisesta kirjasta kuuluu erilaisten soittimien ääntä ja toisessa kirjassa on värikkäitä kuvia ja kivoja lastenlauluja joita minä laulan Adeliinalle. Vauvalle on kivaa laulaa koska vauvaa ei haittaa jos äidin laulutaito ei ole parhaimmasta päästä. Se riittää että äiti on elein ja ilmein mukana laulussa.
Suosittelen kaikille lasten vanhemmille kirjakerhoon liittymistä. Aina on uusia kirjoja luettavaksi ja hinnat ovat edullisemmat kuin kaupoissa. 

Adeliina tykkää kovasti musiikista ja hän nauttii erilaisista laululeikeistä. Päiväkodissa töissä ollessani tutustunut moniin laululeikkeihin joita sovellan hieman yksinkertaisemmiksi, vauvalle mukaviksi. Jos omaa edes jonkin näköisen mielikuvituksen, on laululeikkejä helppo myös keksiä itse.
Lähes joka päivä me pidetään ainakin yksi tanssihetki. Laitan telkkarin kautta youtubesta lastenlaulu playlistan soimaan ja sitten me keinutaan, pyöritään ja vaaputaan musiikin tahtiin ympäri olkkaria. Adeliina tykkää olla mahallaan käsivarttani vasten ja pystyasennossa kasvot minuun päin kun tanssimme. Ajattelin osallistua lähialueen Tanssitan vauvaa- ryhmään, jos siellä vaan on tilaa uusille osallistujille.
Välillä päivisin laitan kirjakerhosta saatuja cd-levyjä soimaan taustalle kun puuhailemme kaksitaan kotona. Silloin ei ole niin kovin hiljaista ja on hauskaa miten Adeliina aina välillä pysähtyy touhuumisensa lomassa kuuntelemaan musiikkia.

Uskon että Adeliinan mahtavan pitkät yöunet johtuvat
osittain siitä että hänellä on päivisin puuhasteltavaa ja nähtävää.
Iltaisin hän nukahtaa helposti ja nukkuu sikeästi, koska päivisin ollaan
tehty kaikkea ’väsyttävää.’
Annan välillä pyykki-ja tiskivuoren odottaa, vauvan sijaan. Varaan aikaa ja leluja yhteisille leikkihetkille jotta Adeliina saa kokea tärkeää vuorovaikutusta minulta. Haluan olla sellainen äiti kuka jaksaa ja tykkää leikkiä sekä viihdyttää lapsia. Odotan innolla että Adeliina on vanhempi ja hän alkaa ymmärtämään hieman paremmin erilaisia leikkejä, lauluja ja askartelua.

Tuossa on muutama vaukirjakerhosta tullut kirja. Isi osti Adeliinalla tuon pandahelistimen, jota ollaan ahkerasti taputeltu musiikin tahtiin. Oikeassa yläkulmassa oleva pallo on vastasyntyneille sekä vanhemmille vauvoille suunniteltu pallo josta ihan pienenkin vauvan on helppo ottaa kiinni ja mutustella. En tiedä saako palloja muualta kuin Saksasta?

Kommentit (18)

Hyvä postaus! Hieno ajatus kiteytetty otsikkoon! 🙂

Tuo ylimmällä rivillä oikealla oleva adeliina (tyhmästi sanottu) näyttää ihan Tonyltä! aivan söpö♥

Moni sanoo häntä Tonyn näköiseksi! 😀

Tosi hyvä postaus, ihana kuulla kuinka mielelläsi ja paljon touhuilet Adeliinan kanssa. Joistain vauvablogeista saa päinvastaisen vaikutelman, että vauva istutetaan sitteriin "pois tieltä" tämän tästä (vaikka eihän pelkän blogin perusteella voi oikeasti tietää mitään).

Muistathan välillä olla armollinen itsellesikin. 🙂 Älä pode syyllisyyttä jos joskus ei vain jaksa tanssahdella tai lukea kirjoja. Aina ei tarvitse mennä sen täydellisen kuvion mukaan.
En kyllä luule että tämä vinkki juuri nyt olisi ajankohtainen, sillä tekstisi pursuu intoa ja iloa tehdä näitä asioita. Mutta jos joskus tuntuu ettei jaksa niin silloin muista tämä kommentti 🙂

Ei pidä liiaksi yleistää. Ei nää asiat ihan näin yksinkertaisia ole 🙂

Kyllä tähänkin neljään kuukauteen on mahtunut päiviä jolloin tuntuu ettei vaan jaksa tehdä mitään ylimääräistä ja silloin olenkin mennyt siitä mistä aita on matalin. 😀
Meillä on onneksi todella hyvä tukiverkosto jonka avulla välillä saamme lapsivapaita iltoja. Sitten sitä taas jaksaa touhuta.
Kiitos kivasta kommentista. 🙂

Ihana blogi! 🙂 tää oli musta hyvä aihe koska oon huomannu saman että lapset 'unohtuu' arjen keskelle

Nämä yleistykset "luulen pitkien yöunien johtuvan siitä ja siitä ovat samanlaisia kuin, että "luulen, että hän oppi puhumaan varhaisessa vaiheessa, koska puhuin lapselle paljon". Sen sitten joskus huomaa, kun on tehnyt kaikki asiat niin täydellisesti ja hyvin kuin pystyy ja vain ja ainoastaan lasta ajatellen ja siltikään asiat eivät mene aivan toivotulla tavalla. Mutta tottakai jokainen äiti tai isä haluaa luulla, että hänen oma tyyli on se paras tyyli 😉 Niin se vaan menee!

Mullakin pisti tuo kohta silmään, koska meidän tyttö on aina ollut huono nukkuja, vaikka ollaan yritetty kaikkemme, mutta mikään ei ole auttanut 🙂 vaikka uskon ettei tarkoituksesi ollut tarkoittaa mitään paha tai loukata ketään tai mitään 🙂

Kyllä mun kaverit ainakin monesti valittaa että kun vauvat ei nuku yöisin ja sitten päivisin nukkuu.. siinä voisi miettiä juuri tuota aktiviteettia päiväksi niin kyllähän se uni tulee paremmin illalla 🙂 ja kyllähän isommillakin lapsilla se menee niin että jos paljon päivällä touhuaa niin illalla ollaan ihan rättiväsyneitä ja sama asia pienille vauvoilla mutta se aktiviteetti on tietenkin vain paljon pienempiä asioita 🙂

Varmaan yllä oleva ano haki kommentillaan sitä, että kaikkeen ei voi vaikuttaa. Vaikka kuinka keksisi lapselle virikkeitä ja aktiviteettiä, vaikka tekisi mitä, niin ei ne yöunet välttämättä ole hyviä. Jotkut vaan nukkuvat huonosti ja on vähän kurjaa ajatella, että se olisi vanhempien vika, jotka eivät vaan ole viihdyttäneet vauvaa tarpeeksi. Sen huomaa viimeistään siitä, kuinka saman perheen lapsista voi tulla niinkin erilaisia. Sitäpaitsi, sitten kun niitä lapsia on kolme tai neljä, ei voi kaikkea huomiotaan keskittää vauvaan. Äitien on niin helppo ajatella, että "tuo on minun ansiotani että lapseni on tuollainen" tai päinvastoin "tuo on minun vikani että lapseni on tuollainen", vaikka usein tämä ei ole totta.

😀 Okei
En kylläkään "uskottele" itselleni mitään, vaan ennemminkin arvelen hyvien unien johtuvan aktiivisesta ja hyvin rytmitetystä päivästä. 😉

Siten, että voihan sitä tietty olla siinä uskossa, että teette niin kauheasti kaikenlaista päivän aikana ja sen takia lapsi nukkuu hyvin yöt. En usko lainkaan, että siinä on perä, mutta voihan sitä tietty uskotella niin itselleen, jos siitä tulee parempi mieli 😉

Kommenttisi pointti meni minulta vähän ohi? 😀
Kyllä minä tiedän että asiat eivät aina mene toivotulla tavalla vaikka kuinka yrittää, mutta miten meidän yöunet tähän liittyy?

Oon sun kanssa ihan samaa mieltä 🙂 Ja loppujen lopuks, vauva-aika on niiiin lyhyt että haluaakin nauttia joka hetkestä.

Meijän tyttö tulee viikon päästä 5kk eli on aikalailla samanikäinen Adeliinan kanssa. Tykkään lueskella, mitä teillä puuhaillaan koska kehitysaskeleet ja "kiinnostuksen kohteet" tuntuvat olevan melko samanlaisia 🙂

Mukavaa keväänodotusta teille!

Kiva että multa löytyy saman henkisiä lukijoita!
Mukavaa kevättä sinne myös. 🙂

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X