eveliina matilda - Banneri

Turhan usein pyritään siihen että lapsi on mahdollisimman huomaamaton. Mitä hiljaisempi, rauhallisempi ja liikkumattomampi, sitä paremmin käyttäytyvämpi. Näkymätön on etenkin muiden ihmisten niin helppo hyväksyä.

”kirkkoon ovat kaikki tervetulleita, mutta toivomme että jätätte eläkeiän ylittäneet perheenjäsenet pois juhlavastaanotolta”.

Onko vain suomalainen tapa että lapsia ei kutsuta hääjuhlaan? Jos hääpari itse on lapseton, nyökytellään ajatukselle että juhlitaan vain aikuisten kesken. Olen tosin ollut myös häissä joissa hääparilla itsellään oli lapsia, mutta silti juhliin ei haluttu lapsia. Miten lapset oppivat etiketin ja käyttäytymismallin jos heillä ei ole mahdollisuutta opetella?  Toki jokainen hääpari saa viettää sellaisen juhlan kun itse haluavat, mutta on jokseenkin surullista että opettaja koulussa kertoo kummalle puolelle kirkkoa istutaan, kun sitten joskus aikuisena käy kutsu häihin. Ihan vain mielenkiinnosta kysyn miksi lapsia ei haluta juhliin? Yritetäänkö heitä kenties suojella näkemästä liian humalaista Jaakko setää? Eikö tässä asiassa voisi antaa jalansijaa lasten vanhempien omalle arviointikyvylle? Harmillista että lapset koetaan riesana ja siksi heidät on helpompi jättää ulos toiminnasta. Entä jos kutsussa lukisi ”kirkkoon ovat kaikki tervetulleita, mutta toivomme että jätätte eläkeiän ylittäneet perheenjäsenet pois juhlavastaanotolta”. Vanhempi kansahan saattaa hidastella ruokalinjastossa ja nuokkua kesken puheiden. Joillain vanhuksilla on kuulossa vikaa ja he puhuvat häiritsevän lujaa. He saattavat myös tarvita invavessaa tai esteetöntä kulkua ja sitähän ei joka juhlamiljööstä löydy. Helpompi siis jättää pois juhlasta!

Kun perusturvallisuus on kunnossa, yksikään lapsi ei mene rikki siitä, että näkee omat läheisensä ikävöimässä toista rakasta ihmistä. Joskus jotain menetetään ja surraan, mutta se on normaalia, se on osa elämää.

En tiedä pääsenkö koskaan naimisiin, mutta kuolemaan tulen varmasti ja siihen juhlaan ovat etenkin lapset tervetulleita. (Ovathan hautajaiset myös juhla; ihmisen viimeinen muistojuhla) Mielestäni on arvokasta että lapset pääsevät näkemään koko elämänkaaren juhlakirjon. Joskus ollaan iloisia, joskus ikävöidään ja surraan. Kun perusturvallisuus on kunnossa, yksikään lapsi ei mene rikki siitä, että näkee omat läheisensä ikävöimässä toista rakasta ihmistä. Joskus jotain menetetään ja surraan, mutta se on normaalia, se on osa elämää. Toivomukseni on että yksikään vanhempi ei nolostele jos jälkikasvu sattuu rääkymään kesken papin aamenen. Oli syy sitten mikä tahansa, niin hautajaisissa jos jossain on oltava lupa itkeä. Itsehän olin vielä ihan pikkutaapero kun vietin ukkini viimeistä juhlaa. En ymmärtänyt mistään mitään, mutta arkun laskun jälkeen parahdin lohduttomaan itkuun, koska minun piti heittää kaunis ruusu monttuun. Tilanne aiheutti kanssasurijoissa lähinnä hilpeyttä kuin paheksuntaa. Lapset eivät pirteydellään ole hautajaisissa riesa, he ovat lupaus toivosta ja tulevaisuudesta, siitä että elämä jatkuu.

Eivätkö lapset ole maailman luonnollisin asia? Me kaikki olemme joskus olleet lapsia. Kaikkien ei tarvitse haluta lapsia, eikä kaikkien tarvitse nauttia lapsista, mutta se ei oikeuta syrjimään. Lapsen aivot ovat keskeneräiset, eikä häneltä voi odottaa samanlaista käytöstä kuin aikuiselta. Toivon että kukaan ei kauhistele sitäkään jos aikuinen, älyllisesti vajaampi, kuten vammainen ihminen toimii jonkin asian suhteen eri tavalla kuin keskiverto kansalainen. Annetaan lasten kuulua ja näkyä niin arjessa kuin juhassa.

Kommentit (32)

Menin itse viime kesänä naimisiin ja häämme tosiaan olivat lapsettomat. Enkä kadu päätöstämme pätkääkään, vaikka yksi sukulaistäti kritisoi asiaa ihmettelemällä, miten kehtaamme tällä tavalla repiä perheenjäseniä erilleen. Siihen mietittiin vain, että eihän lapsia kaikkiin juhliin muutenkaan oteta mukaan – esim. Firman pikkujouluihin? Okei, ei kesähäissämme meno ollu kuin pikkujouluissa :D, mutta ihan vain yhtenä esimerkkinä. Ja hyvinhän tuokin täti lopulta viihtyi juhlissamme ilman päivänsäteitään.

Miksi sitten haluttiin lapsettomat häät?
-Meillä ei ole omia lapsia.
-budjetti, joka rajasi vierasmäärän maks. 100 henkeen. Nyt häihimme kutsun sai 90 aikuista ja jos lapset olisivat tulleet myös, olisi vierasmäärä lähennellyt 150henkeä.
-Juhlat olivat pienellä paikkakunnalla, josta olen kotoisin, jossa ei olisi ollut tarpeeksi isoa juhlapaikka. Ja paikkakunnan kirkko on minulle niin takas, että halusin juuri siellä meidät vihitävän. Jos lapset olisi ollut kutsuttuna, olisi pitänyt luopua unelmieni vihkimisestä ja tyytyä halvempaan (ja huonompaan) juhlapaikkaan sekä pitopalveluun.
-Kummilapset olisi ollut ihana saada mukaan päiväämme, mutta eihän me nyt niin voida arvottaa muiden lapsia, että nuo saa tulla, mutta loput ei. Joten yksikään lapsi ei saanut kutsua.
-haluttiin tarjota ystävillemme, joilla on lapsia, mahdollisuus viettää kerrankin ilta hyvässä seurassa hyvin syöden niin, että kerrankin molemmat vanhemmat saavat keskittyä itse juhlimisen ja hauskanpitoon. Niin, ja ettei lapsiperheiden juhliminen olisi loppunut jo kahdeksaan mennessä, kun PekkaLiisat pitää viedä pisullepesulle ja nukkumaan. Tästä saimme joiltakin vanhemmilta kiitosta, kyllähän vanhemmatkin tahtoo välillä lähteä juhlimaan ilman lapsia.

Yllä olevat syyt olivat painavimmat syyt lapsettomiin juhliimme, mutta on kyllä myös totta, etten jäänyt kaipaamaan perhejuhliin kuuluvia lapsia kiljumisineen ja sotkuinen. Osa kutsutuista vieraistamme jäi tulematta, koska eivät saaneet hoitajaa, mutta se oli meille ok. Kukin juhlikoon tyylillään ja jos joku haluaa lapsia häihinsä niin siitä vaan!

Kun näitä kommentteja lukee, korostuu vaan se kuinka valitettavan negatiivisesti Suomessa lapsiin nykypäivänä suhtaudutaan. 🙁
Lapset ovat tulevaisuuden aikuisia! Toivoisin että Suomessa osattaisiin yhä olla yhdessä vauvasta vaariin niin kuin ennen ja niin kuin ulkomailla edelleenkin! Ei lapsien olemassaoloa tarvitse pyydellä anteeksi tai hyssytellä heitä näkymättömiksi.

Hyvä kirjoitus Eveliina, olen samaa mieltä kanssasi. 🙂

Niin, ”en ole itse järjestänyt häitä mutta katson asiakseni kritisoida muiden päätöksiä häiden suhteen”… Kirjoita sitten uudelleen, kun suunnittelet häitäsi pienellä budjetilla suht pieneen juhlatilaan ja lähipiiriin kuuluu 30 lasta Suomen kesässä, jossa saattaa tulla räntää. Miten voi olla noin kapeakatseista?

Kaikki saavattoki tehdä niin kuin tykkäävät. 🙂 tekstin poitti oli lähinnä se että mielestäni on surullista että lapset toisinaan jätetään pois kemuista.

Olen samaa mieltä siinä että on kurjaa miten lapsia helposti syrjitään, siksi että he ovat lapsia eivätkä vielä käyttäytyviä aikuisia. Se monesti tuntuu tosi epäreilulta heitä kohtaan. Ois tärkeää että lapsetkin pääsisivät opettelemaan miten toimitaan juhlissa, kirkossa, ravintoloissa ja muissa tilanteissa kodin ulkopuolellakin.

..Kuitenkin ajattelen esimerkiksi häitä ajatellen että on täysin ymmärrettävää jos hääpari ei halua häistään oikeaa lastentarhaa. Lapsia saattaa olla helposti yli parikymmentä ja kyllä siitä tulee menoa ääntä ja meininkiä, mikä on toki ihan elämänmerkki ja maailman luonnollisin ja ihaninkin asia, mutta se saattaa oikeasti häiritä juhlaa, varsinkin kun kaikki vanhemmat eivät ole kovin valppaita aina puuttumaan milloin oikeasri lapsien touhut häiritsevät ja eivät ole mukana opastamassa miten sellaisessa tilanteessa tulee toimia. Lopputulos saattaa olla aikamoinen sekametelisoppa. Että kunnioitan ja ymmärrän myös sitä jos joku haluaa rauhoittaa ainutkertaisen hääjuhlansa ihan vain aikuisten juhlaksi, enkä osaa siitä mitenkään vaikkapa loukkaantua itseni tai lasteni puolesta, vaikka ajattelenkin että lapset kuuluvat arkeen että juhlaan yhtälailla 🙂

Olen aina ollut sitä mieltä että häät/hautajaiset/kissanristiäiset ovat perhejuhlia joihin tulee ehdottomasti koko perhe lapsineen.

Olin kuukausi takaperin isoissa häissä jossa oli n. 40 alaikäistä lasta.. näiden häiden jälkeen mielipiteeni muuttui täysin! Tämä toki oli varmasti ääripää.. mutta en voisi tällä hetkellä kuvitella häitä lasten parissa.

Kirkossa en kuullut sanaakaan kokotilaisuudesta. Yhtäkkiä pari vain kääntyi ja lähti kävelemään alttarilta avioparina. En kuullut sanaa Tahdon tai papin julistusta tai muutakaan. Itse hääjuhlassa oli morsiamen kummisetä kirjottanut 45min puheen… YMMÄRRÄN TÄYSIN ettei lapsi jaksa istua hiljaa tätä aikaa, mutta kun noin 15 lasta leikki ja kiljui tämän puhujan ympärillä, koko puheen. Itse olisin kehoittanut lapsiani menemään leikkihuoneeseen. Häissä oli iso leikkihuone, jossa oli kaikki trampoliineista lähtien. Kun joku satutti itsensä jäi äidit itkevän lapsen kanssa siihen paikkaan, kun taas itse olisin mennyt sivummalla, jotta hääpari saa kuulla heille tehdyn puheen. Istuimme aivan hääparin vieressä ja olen varma ettei hääpari kuullut yhtään enempää kuin mekään.

Olen itse sen verran itsekäs, että kun minun hääpäiväni koittaa ja joku on vaivautunut kirjoittamaan meille puheen haluan todellakin kuulla sen.
Voi olla että mielipiteeni muuttuu taas kun nämä edelliset häät eivät kummittele lähimuistissa..

Meillä oli pienet häät. Osallistujia yhteensä 27, mukaan lukien itse hääpari.

Aluksi mietin myös ystävien kutsumista häihin, mutta koska heillä on suurperheet, kolmekin kutsuttua ystävää olisi tarkoittanut pariakymmentä lisävierasta. Ja meidän pienet, intiimit häät olisi muuttunut vieraiden lasten perässä juoksemiseksi. Puhumattakaan lisäkustannuksista. Pelkästään aviopareja en halunnut kutsua, koska se olisi voinut olla loukkaavaa heidän lapsiaan kohtaan.

Hieman tuntui aluksi ikävältä tämä päätös, mutta en ole katunut. Häissä lopulta oli vain lähisuku ja tietenkin sukulaislapset olivat hyvin tervetulleita. Tällä tavalla oli myös helpompaa rajata kutsutut ja ystävät ymmärsivät, että kyseessä oli vain lähisuvulle ja perheelle tarkoitettu intiimi juhla.

Minusta se on hääparin ihan oma päätös, haluaako juhliin lapsia vai ei, eikä sitä päätöstä kenelläkään ole oikeutta moralisoida. Toki itsekin ihmettelin siinä kohtaa, kun osallistuin lapsettomiin häihin, jossa kuitenkin hääparin omat lapset ja morsiamen nuoret sisarukset olivat mukana juhlissa. Silloin mietin, miksi minua pyydettiin jättämään lapset kotiin.

Hautajaisissa olen ollut lasten kanssa hyvin erilaisissa. Tätini hautajaiset olivat esikoisen ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Useimmat vieraat iloitsivat, puhuivat siitä kuinka surun ja rakkaan poismenon keskellä uusi elämä toi paljon iloa! Isoisäni Hautajaisissa taas sain sedältäni vihaisia katseita ja hyssyttelyä, kun samainen esikoinen tuolloin 8kk jokelteli ja naureskeli kesken toimituksen. Ei pientä lasta noin vain hiljennetä ja se on mielestäni täysin ymmärrettävää. Silti koin, että hiljaa tai ei lapsellani oli aivan yhtä suuri oikeus osallistua isoisoisänsä viimeisiin juhliin.

Tietenkin lapsillekin on hyvä opettaa kohteliasta käytöstä, niin juhlissa kuin arjessakin, mutta liika hyssyttely ja kieltäminen on turhaa. Lapset ovat lapsia, ollaan heille armollisia. Tuskin kukaan lapsi tietoisesti häiritse juhlia leikkimällä tai pitämällä ääntä.

Olen samaa mieltä Even kanssa siitä, että on erittäin ok antaa lasten osallistua perheen juhliin; oli ne sitten ilon tai surun juhlia. Toki juhlakalu(t) tekee päätöksen kenelle juhla on ja alkoholihuuruisiin juhliin lasten ei ole edes hyvä osallistua. Meillä sukua näkee niin harvoin, että lapset ovat aina mukana suvun juhlissa ja se on todella kiva! Lapset kasvavat niin nopeasti ja he jäävät nopeasti niin vieraiksi, jos edes sukujuhlissa heitä ei nähdä.

Me tulemme pitämään pienet häät ja sinne lapset ovat tervetulleita päivästä, aikuiset sitten jatkavat iltaa. Toki voi olla, että lasten vanhemmat eivät voi jäädä illaksi, mutta ne on niitä vastuita, joita lapset tuovat mukanaan.

Lapset ovat ihana asia, eikä heitä pidä hyssytellä näkymättömiin! Huono käytös ja ”vapaa kasvatus” nyt ovat asia erikseen, eikä mielestäni sellaista kuulu kenenkään sietää.

Meillä oli isot häät (110 henkeä) suhteellisen ”arvokkaassa” miljöössä (vanha juhlava kartano). Ja mukana oli yli 20 kpl 1-15-v. lasta. Joo, lapset juoksenteli ympäri juhlatilaa, pari teki leikkipesän buffetpöydän alle, yksi eksyi juhlapaikalla ja yksi yritti räpeltää hääkakkua ennen kahvittelun aloitusta. Mutta lapset olivat rakkaita siskojen, sisarpuolten, ystävien ja serkkujen lapsia, enkä voinut kuvitellakaan, että ei kutsuttaisi heitä, koska he ovat niin tärkeä osa muutenkin arkeamme. Rikkoihan se lasten hälinä tiettyjä tilanteita, mut meillä oli rennot häät niin ei haitannut. Mut ymmärrän jos joitain haittaa ja siks lapset jää kotiin.

Me yritettiin helpottaa vanhempien hoito-urakkaa sijoittamalla lapsiperheet leikkihuoneen viereen, hommaamalla paljon pillimehuja ja nameja, leluja, dvd:itä ja piirrustuskamoja leikkihuoneeseen. Myös ulkona oli leikkipaikkoja ja puuhaa, mut satoi niin ne jäi hyödyntämättä. Eikä lapset sen kalliimmaksi tulleet, kun alle 4-v:t söi ilmaiseksi ja alle 12-v:t puoleen hintaan. Ja viihdykkeet hommattiin käytettyinä, herkut lidlistä.

Meillä oli tosin alkoholitarjoilu omakustanteista, koska oman sukuni tietäen homma olisi muuten mennyt ryyppäämiseksi, ja sitä en absolutistina halunnut, joten lapsien ei tarvinnut nähdä örvellystä, kun kaikki joi vasta jatkoilla baarissa. 😀 Omia lapsia en juominki-häihin veisi, mutta ihmettelisin kyllä kovin, jos häntä ei kutsuttaisi esim. omien kummiensa häihin.

Itselläni on lapsi, mutta ymmärrän hyvin ettei kaikkialle haluta lapsia.

Syy on monesti nimittäin niissä huonosti kasvatetuissa lapsissa, jotka saavat remuta, riehua, karjua ja rääkyä ihan vapaasti vaikka kesken vihki- tai siunaustilaisuuden.
Jos joku pitää lapsettomat häät, niin voisin kuvitella pariskunnan lähipiiriin kuuluvan juuri näitä ns. ”kauhukakaroita” ja ainoa keino estää lasten oma riehumisshow kesken tilaisuuden on tehdä lapsettomat häät, pääsee helpommalla kuin että täytyisi selitellä miksei kutsunut sitä Martta-tätiä ja hänen iki-ihania lapsukaisiaan.

Meillä oli vajaa 2 vuotta sitten lapsettomat häät. Halusimme juhlia vain aikuisten kesken, koska meillä on lapsettomuus taustaa ja en olisi itse pystynyt juhlimaan täydestä sydämestä omia juhlia mikäli olisi koko ajan ollut lapsia näkyvillä. Mielestäni se oli ihan tarpeeksi hyvä syy jättää lapset kutsumana juhliin.

Itse olin lapsuudessani 2 suuremmassa juhlassa: häissä ja hautajaisissa. Silti minulla ei aikuisiällä ole ollut mitään vaikeuksia osata käyttäytyä juhlissa tai muissakaan tilaisuuksissa. Etikettisäännöt ovat asia erikseen (kuten mainitsemasi kirkonpenkki – tosin tästäkin ajattelusta ollaan luopumassa, ainakin asuinmaassani kutsuissa tapaa usein lukea His or hers, doesn’t matter, we are one big family and take no sides), niitä joutuvat aikuisetkin kertaamaan aika ajoin (tai ainakin tarpeen monille olisi). Voi juhlakäyttäytymistä opetella muuallakin kuin häissä: synttäreillä, koulun ja päiväkotien juhlissa, ihan arkielämässä. Jos hääpari siis niin tahtoo, ei lapsettomissa häissä ole mitään väärää tai lapsia syrjivää. Omanikin olivat lapsettomat, eivät rankan juhlinnan tai alkoholin vuoksi vaan siksi, että halusimme tilaisuudesta pienen ja intiimin. Niin monta estettä ja hankaluutta ja kilometriä (eikä siis todellakaan puhuta mistään, voi ei sulho asuu Helsingissä ja itse asun Turussa) olimme voittaneet, että katsoimme olevamme oikeutettuja järjestämään juuri sellaiset juhlat kuin tahdoimme. Eikä sukuumme kyllä paljon pieniä lapsia kuulukaan ja olimme ystäväpiirimme ensimmäiset häitä juhlivat, lapsia ei siis muillakaan vielä ollut.

Olen viettänyt juuri pitkän aikaa Aasiassa ja vaikka oon aina ollut sitä mieltä, että lasten kuuluu olla mukana kaikessa normaalissa elämässä (ravintolassa, juhlissa, teatterissa), mun mielipide tästä on vielä korostunut ulkomailla vietetyn ajan myötä. Musta tuntuu, että vain Suomessa suhtautuminen lapsiin on niin jotenkin monimutkainen ja patoutunut, että kukaan edes pohtii jotain saako lapsen ääni kuulua juhlissa. Mun mielestä on täysin luontevaa, että kaikenikäiset ihmiset ovat mukana elämässä, juhlissa ja tapahtumissa. Ei lapsista tarvitse tehdä niin suurta numeroa, että hääpari tuntisi jotenkin omaan päiväänsä vaikuttavan ystäviensä lasten läsnäolon. Meidän häissä oli monenkin kaverin lapsia ja täytyy sanoa, etten pahemmin edes muista lasten puuhia siellä kun keskityin päivääni morsiamena enkä siihen kiljaiseeko joku pikkuinen kesken puheen vai ei (varmasti kiljaisi). Kun palasin Suomeen ja koneessa oli paljon suomalaisia, meidän takana joku hyssyteli lastaan kuiskaamaan lentokoneessa. MIKSI? Kyllähän aikuisetkin saavat puhua lentokoneessa. Miksi etenkin täällä Suomessa opetetaan lapsia olemaan aina hyssyteltävänä. Mä en kohdannut Aasian aikanani yhtään häiritsevän meluisaa lasta, mutta lapset olivat kaikessa mukana eikä kukaan koskaan käskenyt heitä kuiskaamaan julkisella paikalla tai muutenkaan kiinnittänyt heihin niin paljoa negatiivista huomiota kuin täällä.

Meille on vasta ensimmäinen lapsi tulossa, joten vaikea sanoa muuttuuko mielipiteeni sen johdosta jotenkin vielä tässä aikojen saatossa. Olen kyllä tähän saakka ollut vahvasti sitä mieltä että meidän häät tulevat olemaan juhlat aikuisten kesken. Ei siksi, että lasten äänet tms häiritsisi vaan siksi, että meidän ystävämme saisivat keskittyä täysillä juhlimaan eivätkä he stressaisi lapsista. Haluamme viettää ystäviemme kanssa hyvät bileet ja luulen että lasten läsnäolo veisi joidenkin vanhempien huomion enemmän lastenhoitoon kuin hauskanpitoon ystäväporukan kesken. Alkoholi kuulunee vahvasti osana juhlintaamme, joten sikälikin viimeistään jonkun kellonajan jälkeen ei juhla ole enää lapsille sopiva paikka.
Hautajaisissa lapset saavat puolestani olla. On vanhempien tehtävä miettiä, koska oma lapsi on valmis osallistumaan surujuhlaan. Myös kotona on hyvä olla keskusteltu kuolemasta yms, jotta lapsikin jo etukäteen tietää mikä on homman nimi.

Öö, lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua, myös juhlissa?

Oisko kenties silleen, että hääparilla on oikeus viettää häitä ilman lapsia, jos siltä tuntuu? Häät on sen parin juhla, silloin saa hääpari keskittyä itseensä ja omiin toiveisiinsa. Jos niihin ei kuulu muiden lapset, niin mikä sinä olet sitä asiaa moralisoimaan? Itsesi on ehkä asiaa vaikea käsittää, kun elät lapsikeskeistä elämää, mutta kaikkien elämään ei lapset kuulu tai näy. Kaikkien elämässä lapset ei ole keskipisteenä, tai edes sivulauseena. Tietysti lapset saa yleisillä paikoilla ja tapahtumissa kuulua ja näkyä, mutta kai sitä on jokaisella oikeus häänsä viettää valitsemassaan seurassa?

Olen lapseton. Emme halua lapsia. Kun tulee häiden aika, emme kutsu hääjuhlaan lapsia. Meidän häistä tulee meidän näköiset. Tämä tarkoittaa todella railakasta juhlintaa, alkoholia, hälinää ja paikkaa, joka ei ole ”lapsiystävällinen”. Juhlaa, jossa ei kuulu lasten itku tai kitinä tai syöttötuolit juhlapaikan varusteena. Se on meidän juhla, miksi meidän kuuluisi kutsua sinne lapsia, jos meistä tuntuu, että halutaan juhlia aikuisten tavoin ja aikuisten seurassa?

Emme ole lapsivihaajia. Vietämme aikaa sukulaisten lasten kanssa ja voidaan heidän kanssa juhlia häitämme toiste vaikkapa kakkukahveilla, se ei tuota ongelmaa. Mutta meidän unelmahäät ja lapset ei sovi yhteen. Lapset eivät ole meille se ”the juttu”, eikä siinä ole mitään pahaa tai omituista. Ei ole meidän vastuulla totuttaa sukulaislapsia hääperinteisiin. Meidän häät on meitä varten, ei muita.

Itse olen lapsirakas, mutta ilmoittaisin omien häitteni kutsussa selkeästi, minkä kellonajan jälkeen juhlat ovat vaan aikuisille. (Tai pitäisin kokonaan lapsivapaat häät) Valitettava ja surullinen tosiasia on, ettei kaikilla vanhemmilla ole sitä arviointikykyä huomata, milloin meno käy liian villiksi, enkä halua itse omana juhlapäivänäni stressata miten lapset joutuvat kokemaan eh turvattomuutta ja pelkoa humalaisten aikuisten joukossa.

Itsekin halusimme omiin kesähäihimme perheet mukaan kokonaan, ja juhlat kikattavine kesämekkolapsineen olivat tosi tunnelmalliset ja ihanat! Ymmärrän kyllä, mikäli halutaan järjestää bilehenkiset juhlat ilman lapsia, tuolloinhan onkin usein kyse kaveripainotteisista häistä joihin ne ukit ja isotäditkin kaikessa hiljaisuudessa saatetaan jättää kutsumatta, vaikkei kutsussa ”ei eläkeläisiä” -mainintaa olisikaan 😉

Nämä ovat vaikeita juttuja… En todellakaan odota, että vaikkapa mieheni ystävä kutsuisi häihinsä meidän koko perheen, mutta omalta siskoltani (lasteni tädiltä) tuleva lapsettomien häiden hääkutsu hämmentäisi.

Ymmärrän kustannussyytkin, mutta eipä tällaisia lapsettomia häitä ennen vietetty – kun me menimme kymmenennen vuotta sitten naimisiin (ihan omilla rahoilla, ei appiukon kustantamina), oli lapsettomia häitä tosi vähän, ja silloin ne olivat jotain hienoja viiden ruokalajin ja viinin häitä paremmassa ravintolassa. Nyt ihan ”perushäihin” laitetaan noita lapsettomia kutsuja, ja kyllä se mun mielestä osoittaa vähän huonoa makua.

Meno usein, on kuin lastentarhassa, jos lapsia on paljon. Joskus se on ihan ok, mutta hyvin ymmärrän hääpareja, jotka eivät halua lasten ”varastavan showta”.

Munkin mielestä jokainen saa itse päättää ketä kutsuu häihinsä. Itsekin pyytäisin vain sisarusten lapset ja esim. kavereiden lapset jäisivät kutsumatta, ihan kustannussyistä.. Jos kaikki lapset kutsuisi vierasmäärä tuplaantuisi. Ja todella monet lapsellisista kavereista haluaa jättääkin häiden ajaksi lapset hoitoon ja päästä viettämään iltaa ilman lapsia.. Ja tuskin kaikilla kuitenkaan on lapsettomia häitä, niin ei siitä pidä loukkaantua jos joku ei haluakkaan lapsia häihinsä?

Meidän häihin lapset kuuluu luonnollisena osana, onhan meillä omiakin lapsia. Mutta ymmärrän myös sen toisen tavan viettää häitä. Jopa omaan kutsuumme kirjoitamme monelta aikuisten juhla alkaa. Varmasti myös vanhemmat osaavat lapsille soveltuvuutta arvioida, mutta minä itse en halua, että alkoholi astuu ruokajuomaa ja avecia enempää kuvioihin ennen kuin lapset poistuvat.

Se on hääparin valinta ja mielestäni sitä tulee kunnioittaa. Eihän häihin ole pakko kuitenkaa osallistua ja sen voi kauniistikin sanoa. Itse ymmärrän oikein hyvin,että hääpari haluaa viettää omia häitään vain aikuisten kesken ja ymmärrän myös sen, että kaikki ovat tervetulleita. Hääpäivä on ikimuistuinen päivä niin eikö hääpari saa itse valinnan tehdä, niinkuin parhaaksi näkee.

On ymmärrettävää että lasten pitäisi päästä juhliin että he oppivat siellä juhlissa olemista. Todellisuus kuitenkin on että häät maksavat niin paljon että sen takia lapsia ei monestikkaan kutsuta. Häät mukava mahdollisuus vanhemmille olla aivan kahden kesken ja rauhassa keskittyä hääjuhlaan. Toki mahdollisuus on kysyä erityislupa ia sen ainakin itse annoimme jos joku pyysi, mikäli eivät olleet esim. Hoitajaa saaneet. Yleensä se ei johdu siitä että lapsia jotenkin syrjittäis.

Mun mielestä on hääparin oikeus päättää, millaiset juhlat he haluavat pitää. Jos he eivät halua lapsia sinne, niin asia on sillä selvä. Ja tämä on mun mielestä täysin ymmärrettävää etenkin, jos suvusta sattuu löytymään joku hirviölapsi, joka ei vanhempiensa surkean kasvatuksen tuloksena osaa pätkän vertaa käyttäytyä ja saattaa helposti pilata koko juhlan varastamalla huomion, kiljumalla, juoksemalla paikasta toiseen tönien muita kumoon… Kyllä näitä riittää ja mitäpä paljoa teet, jos vanhempia ei itseä kiinnosta. On toki eri asia, jos lapset sattuvat olemaan kilttejä, hääparille läheisiä tai jos vanhemmat on fiksuja ja osaavat käsitellä lapsiaan ja viedä nämä tarvittaessa kokonaan pois tilasta.

Pidän itse lapsista, haluan omia lapsia ja työni puolesta katselen lapsia päivittäin. Luultavasti kohteliasuudesta kusuisinkin aina koko perheen omiin häihini, mutta saattaisin hyvinkin harkita myös lapsettomia häitä, ihan silloisen tilanteen mukaan. Mielestäni tämä asia ei siis ole ihan mustavalkoinen vaan molemmat kannat – lapselliset tai lapsettomat häät – on ihan perusteltuja ja hääparilla on oikeus siitä päättää ilman, että kenenkään tulisi vetää herneitä nenään.

Tästä olen kyllä hiukan eri mieltä. Rakastan lapsia, mutta silti häät ovat hääparin juhla ja jos he eivät jostain syytä halua lapsia juhliin on sitä kunnioitettava.

Mielestäni on hyvä, että kaikissa häissä ei ole lapsia mukana. Esimerkiksi jotkut haluavat järjestää kunnon bilehäät, ei lasten tarvitse katsoa kun aikuiset juo paljon ja on kännissä. On parempi tällöin kieltää lapsia tulemasta häihin niin ei tarvitse huomioida perheen pienimpiä. Jokaisella on myös oikeus järjestää sellaiset juhlat mitkä haluaa, kaikki eivät vain pidä lapsista ja kestä niiden itkua. On paljon kohteliaampaa sanoa jo kutsussa, että jätäthän lapset kotiin kuin sitten tuskastella asiaa juhlapäivänä. Varsinkin jos juhlissa kuluu paljon alkoholia on mielestäni inhottavaa, että pienet lapset otetaan mukaan aikuisten bailausta katsomaan. Jotkut haluaa tätä hääpäivääkin juhlistaa ystävien kesken kunnolla juhlimalla, eikä siinä ole mitään pahaa. On ikävää, että oletetaan kaikkien ihmisten pitävän lapsista tai ainakin sietävän lapsia omissa juhlissaan.

Lapset kuuluvat elämään ja he saavat näkyä ja kuulua mutta hääpäivä on hääparin juhla. Jos he haluavat sen viettää ilman lapsia, niin en ymmärrä miksi siitä tehdään joka vuosi ongelma. Me pidimme lapsivapaat häät osin jo kustannusten takia. Halusimme vain lähimmät paikalle ja jos olisimme kutsuneet lapset,olis heitä ollut lähes enemmän kuin aikuisia. Ja me halusimme juhlia aikuisten kanssa. Se ei tarkoita että vedettäisiin päät täyteen. Meillä oli kivat rennot juhlat. Jos olen juhlissa jossa on lapsia,on se mukavaa eikä häiritse. Mutta miksi se on aika ongelma jos joskus haluaa pitää lapsivapaat juhlat?

Yksi syy on myös raha. Juhlat maksaa paljon ja naimisiin mennään vanhempana, jolloin monilla kavereillakin jo perheitä. Vieraslista kasvaa ihan huomaamatta. Olen ollut häissä,missä oli vaan omat ja sisarusten lapset. Ymmärrän hyvin tämän. Itsellä parin vuoden päästä häät tulossa ja tarkoitus pitää pienet häät,esim. serkut karsin jo suoraan. Monilla kavereilla ei vielä lapsia,itselläni on. Isoihin häihin lapset mielestäni kuuluu,mutta ymmärrän hyvin että halutaan juhlia aikuisten kesken. Häihin ei ole pakko osallistua jos ei halua jättää lapsian kotiin.

Häät ovat hääparin juhla, jolla on valinnanvapaus itse päättää haluavatko ipanoita juhliinsa, ihan ilman tarkempia perusteluita. Jokainen saa viettää sellaiset juhlat kuin haluaa, hautajaisten osalta ehkä pitäisi miettiä vainajan omaa tahtoa. Itse ajattelen, että juhlan järjestäjän oikeus järjestää sellaiset juhlat kuin haluaa ajaa kyllä ehdottomasti ohi lapsen oikeudesta mennä juhliin, joihin ei ole kutsuttu. En ole lapsivihaaja tosiaankaan, mutta järjestäjä saa valita, millaiset bileet tulee! 🙂

Minä ymmärrän hyvin pointin siitä, että lapset kuuluvat häihin ja heidänkin tulee päästä tutustumaan erilaisiin juhliin ja oppia miten siellä käyttäydytään. On kuitenkin mielestäni väärin myös tuomita ihmisiä, jotka eivät oikeasti vaikka pidä lapsista ja haluavat pitää lapsivapaat häät, hääpäivä on kuitenkin se heidän erityinen päivänsä ja joillekin voi oikeasti olla vaikeaa olla lasten seurassa, joten miksi ei saa pitää sitä omaa todella tärkeää päivää sellaisena että siellä on itsellä varmasti mukava olla kun sen järjestelyyn kuluu paljon aikaa ja vaivaa ja rahaa? Tietenkinhän tilanne on todella ikävä lapsellisille ja silloin voi hääparikin miettiä kahteen kertaan, että järjestääkö lapsettomia häitä jos oikeasti siellä on koko suku ja ystävät niin, että ne kaikki lastenhoitajatkin on siellä häissä.
Vaikka lapset ovat maailman luonnollisin asia, ei kaikille tunnu luonnolliselta olla lasten seurassa ja se pitää vain hyväksyä ja siitä ei pidä mielestäni tuomita. Häiden tulee olla mielestäni sellaiset kuin hääpari haluaa, eikä muiden tulisi miettiä, että miksei sinne ole kutsuttu ketäkin.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X