eveliina matilda - Banneri

… vähenee. Joka kesä (ja joskus keväisin, syksyisin ja talvisin) se iskee; kroppa-ahdistus

Mulla on hyvin ristiriitaiset fiilikset vartalostani. Toisaalta arvostan sitä duunia mitä kehoni on tehnyt, eli valmistanut ja ruokkinut pari jälkeläistä. Viimeisten kolmen vuoden aikana nahka on venynyt ja vaa’an lukema seilannut parinkymmenen kilon säteellä. Tässä sitä nyt kumminkin ollaan, ihan ”normaalin” näköisenä ja kokoisena. Silti en vain itse osaa olla tyytyväinen. Talvella en viihdy uima-hallissa, enkä kesällä uimarannalla. Juhannuksen sekasaunominen aiheuttaa kylmiä väreitä ja olo on mukavimmillaan sillon kun voin hautautua kivan neuleen alle. No joo, vaatteet päällä olen toisinaan ihan tyytyväinen runkooni, mutta sekin johtunee siitä, että käytän runsaasti aikaa miettiessäni millaiset vaatteet tuovat parhaat puoleni esille ja piilottavat ne vartaloni heikoimmat kohdat. On muuten toisinaan jokseenkin kuluttavaa aina miettiä että minkälainen vaatekappale piilottaa sen puuttuvan perseen, mutta paljastaa hoikat sääret. Vyötärökään ei saa korostua koska sitä ei ole, niin jä tämä ja tämä väri tekee kasvot kalpeaksi ja saa yläkropan näyttämään suhteettoman suurelta. Vaatettaminen voi olla hankalaa!
Kadehdin itsensä suhteen varmoja ihmisiä. Sellaisia jotka eivät kiinnitä liikaa huomiota siihen mitä muut heistä ajattelevat, vaan he vetävät sen lemppari hameensa ylle, vaikka se ei näyttäisikään samalta kun sen xxs-kokoisen mallinuken päällä näyteikkunassa. Onnistuvatko tällaiset ihmiset näkemään itsessään myös vain ne hyvät puolet, kuten kauniit kasvot, sileän ihon tai valkoisen hammasrivistön? Muissa ihmisissä minä kiinitän huomioni juuri tällaisiin hyviin asioihin, kun taas omassa peilikuvassa ne valkoiset hampaat jää olemattoman ylähuulen varjoon. 😀 Oli miten oli, niin tiedän että minusta ei koskaan tule sellaista super itsevarmaa ihmistä. Tällainen minä vain olen ja vaikka olisin kymmenen kiloa kevyempi ja kymmenen senttiä joka suuntaan kapeampi; olisin tuskin yhtään tämän tyytyväisempi.
Mua vituttaa se että ihailen instan huippu kuntoon trimmattuja naisvartaloita ja kadehdin lehtien sivuilla poseeraavien naisten pitkiä sääriä ja kapeita vyötäröitä. Tiedän että lehtien kuvia käsitellään ja että yksikään fitnessurheilija ei jatkuvasti ole samanlaisessa kunnossa kun kilpailupäivänä. Tavallaan tiedostan olevani aivopesty, mutta en silti pääse yli siitä että tälläkin elämän osa-alueella pitäisi olla vielä pikkusen parempi.

No mutta onneksi kohta on taas ihana syksy! Shoppailin tänään vähän uutta rättiä ja nyt vain odottelen ilmojen viilentymistä…

 

Kommentit (14)

Näytät upealta kuten jokainen synnyttänyt näyttää! Tiedän kyllä (syyllistyn tähän itsekin), että itseään katsoo paljon kriittisemmin kuin muita, mutta on tärkeää rakastaa itseään ja nähdä ne hyvät puolet kropassa! Naisen kroppa tekee ihan mielettömän työn kun kantaa 9kk lasta sisällään ja sen jälkeen puskee sen about 3kg ulos! Tsemppiä itsevarmuuden löytämiseen! <3

Apua miten sitä itse katsookaan itseään niin eri tavoin! Mun mielestä sulla on kaunis kroppa. Mun mielestä ylipäänsä ihmisen kauneuteen vaikuttaa kaikkein eniten se, kuinka kaunis ihminen on sisältä. Vaikka joku olisi kuvankaunis, mutta ilkeä ja kaikinpuolin epämiellyttävä, minun silmissäni hän ei ole enää kaunis.

Lisäksi nuo ominaisuudet, joista et pidä ulkonäössäsi, ovat minun mielestä vain osa sinua. Kuin osa persoonaa! 🙂 Ja enpä ole itse kiinnittänyt niihin huomiota, enkä näe niitä vaikka katson. Mutta hei! Luulenpa että samaa paria olevien pepun ja jalkojen kanssa löytyy paremmin istuvia housuja kuin tälläisen isohkon pepun ja solakoiden jalkojen kanssa 😀

Olet todella kaunis, mutta niinhän se on, ettei itsetunto tai oma fiilis ole siitä kiinni. Tuore ero ja nuoruus vaikuttavat paljon epävarmuuteen omasta kehosta, tai näin keski-ikäisen elämänkokemuksella tulkitsen. Onneksi otat paljon kuvia itsestäsi, usko pois että vanhempana katsot niitä ja näet niissä saman kuin me muut: kauniin nuoren naisen.

Kannattaa muistaa, että todennäköisesti moni muukin varsinkin noin nuori oli sitten synnyttänyt tai ei kipuilee vielä jollain tavalla sen oman kehon hyväksymisessä. Itsellänikin tuo prosessi on vielä ihan nuoren iän puolesta kesken ja vaikkei ikäeroa sinuun ole paljoa, niin olen huomannut viime aikoina kuinka hiljalleen sitä alkaa olla armollisempi omalle keholleen. Kovin harva on luonnostaan mallinuken näköinen ja nekin jotka ovat saattavat katsoa itseään peilistä ja miettiä, miksei tuo tai tuo kohta minussa voi olla erilainen.

Muistan edelleenkin, kuinka jossain postauksessa puhui painostasi ja pituudestasi ja en usko, että siinä kovin paljoa mitään ”ylimääräistä” on, koska ole minua pidempi ja melkein saman painoinen. Eikä niitä xs-s kokoja kannata havitella tai niitä käyttäviä hirveästi kadehtia, jos minulta kysytään. Itse olen juurikin luonnostani tällainen kukkakeppi ja harvassa on välillä ne pienetkään vaatteet, jotka istuisivat hyvin, koska monillakaan tämän kokoisella ei löydy sitä rintavarustusta niin paljoa. Itsellänikin monesti hyvältä näyttävien istuviksi tarkoitettujen vaatteiden löytäminen on vaikeaa, koska jostain syystä odotetaan, että tämän kokoisella tikulla olisi muka sitten yhtäkkiä rinnoissa sitä rasvaa enemmän. Eikä edes mennä siihen, kuinka vaikeaa on löytää sieviä aikuisten liivejä tässä koossa, kun haluaisi helliä itseään jollain nätillä alusvaatesetillä. Harvoin tekee kirpparillakaan mitään löytöjä, kun nekin vaatteet, jotka uutena olisivat saattaneet istua ja näyttää hyvältä on joku muu venyttänyt niin, ettei istu. Puhun tietenkin vain omasta puolestani, ettei tätä pienuutta kannata kadehtia, mutta niin minä sen koen. Olisi mukava, jos laudan sijasta peilistä katsoessaan saisikin ihastella edes jonkinlaista kurvia oli se sitten pepussa tai tisseissä, mutta noup sitä ei ole missään.

Kuten joku aiemmin sanoi uimahalli on hyvä paikka tarkastella ihmisiä ja tajuta, ettei sitä ole yksin omien murheidensa kanssa. Itsellänikin se on auttanu, kun on todennut, että on saman mallisia ihmisiä kuin minä, jotka ovat aivan upeita. Jos he ovat minun silmissäni upeita, niin eiköhän minussakin sitten ole jotain hyvää. Itse olen kärsinyt huonosta itsetunnosta niin kauan kuin jaksan muistaa ja vasta ihan viimeisen parin vuoden aikana olen alkanut tuntea itseni jollain tavalla nätiksi, toki poikaystävä on auttanut asiassa, mutta kenenkään muun varaan ei kannata sitä itsetuntoa ulkoista tai sisäistä rakentaa kuin itsensä. Kannattaa opetella etsimään itsestään jotain mistä tykkää ja vieläkin tärkeämpää oppia pitämään ja hyväksymään ne kohdat joista ei niin hihku. Urheilu voi myös olla vaihtoehto kehon saamiseksi sellaiseksi kuin itse haluaa, mutta kannattaa enemmin kilojen ja makkaroiden tujottelun sijaan keskittyä hyvään oloon ja vaikkapa lihasten kasvamiseen. Itsekin liikunnalla tavoittelen parempaa kuntoa ja vähän olisi kiva saada massaa ja lihasta lisää, mutta ei sekään kaikkia ongelmia ratkaise, lautana pysyn varmaan vielä lapsienkin saamisen jälkeen. Omista huonoista puolistaan voi keksiä leikkisiäkin hyviä puolia ja ne voivat auttaakin itse lohduttaudun sillä, että tuskinpa tulee suurta identiteettikriisiä jos joskus vaikka syöpä vie rinnat, kun eihän niitä ollut ennestäänkään tai eipähän tarvi murehtia niiden aiheuttamista selkäkivuista. Kaikilla meistä on omalla tavallaan kaunis vartalo ja sen sijaan, että pohtisi muiden mielipiteitä omasta kannattaa keskittyä siihen, että itse alkaisi nauttia siitä omasta kehostaan.

Olet niin kaunis! Ja upea vartalo!
Itsellä exä pilasi itsetuntoni, mutta uuden unelmamiehen myötä se on pikkuhiljaa korjaantunut ja nyt olin jo jopa bikinimallina! 😀
Ja trust me, mulla on enemmän ylimäärästä kun sulla :)Tsemppiä!

Oikeasti, näetkö edes itse noita sun kuvias. Sä oot upea!!! Muissa ihmisissä keskityt plussiin,mutta itsessäsi näet vain huonot puolet. Miksi olet niin kiltti muille,mutta niin julma itsellesi?

Uimahalli on mitä parahin paikka tervehdyttää omaa kehonkuvaa! Pidän sitä myös hyvänä paikkana opettaa lapsille, miltä ihmiset oikeasti näyttävät. Eri ikäisiä, eri kokoisia, eri värisiä. Muhkuja ja arpia vähän jokaisella siellä täällä. Meilittömiä naamoma ja linttaan kasteltuja hiuksia. Eikä muuten yksikään ole siellä kiinnostunut, miltä sinä näytät!

Sinussa ei ole ylimääräistä löllöä missään. Ei naisen kuulu olla yli lihaksikas ja liian ”trimmattu”. Sinulla on pitkät hiukset, upeat sääret ja ei ainuttakaan makkaraa mahassa. Sinussa on paljon sellaista mistä osa naisista on varmasti kateellisia (varsinkin synnyttäneet).

Syyllistyt kyllä tsemppailullas ihan yhtä pahasti naisen lokerointiin kuin ne jotka sanovat että ei naisen kuulu olla lihava/laiha jne. Kaikki mikä alkaa ”ei naisen kuulu olla (jonkinlainen)…” on tosi pahasti sanottu. Naisen kuuluu olla just sellanen kuin nainen on joko luonnostaan tai millaiseksi halunnut muokkautua. Ja ei, en itse ole lähelläkään lihaksikasta ja trimmattua joten ei osunut henkilökohtaisesti. Harmittaa vaan niiden puolesta jotka ovat. Jokainen nainen on #oikeanainen. Jos kaipaat lisäselvennystä, lue upean ”sandwich”-Iinan kirjoitus aiheesta. Uskon ettet halunnut olla ilkeä, vaan tsemppaava. Kannattaa kuitenkin miettiä sanomisiaan aina hetki ennenkuin sen julkaisee. Saatoit nimittäin jotakuta loukata tahattomastikin kommentillasi.. vaikka tosin esim fitness-naiset ovat näihin jo varmasti joutuneet tottumaan..

Minusta on väärin sanoa, ettei naisen pidä olla lihaksikas ja trimmattu. Ei tietenkään pidä, kenekään ei pidä tai täydy olla mitään. Pääasia, että itse viihtyy. Itse olen melkoisen lihaksikas, joidenkin mielestä ehkä mieheläs. Mutta viihdyn. Rakastan kroppaani vaikka aina löytyykin parannettavaa!

Ihana sopusuhtainen nuori nainen.

No voi, itsetuntosi on mennyt kun miehesi lähti uuden naisen löytyään. Sinussa ei ole mitään vikaa. Kauniimpaa naista saa etsiä. Hyvää kesän jatkoa sinulle:-)

Vastaa käyttäjälle Iina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X