eveliina matilda - Banneri

Viikonloppuni sujui taas tiiviisti V:n kanssa.

Perjantaina lähdimme lasten kanssa aamupalan jälkeen Citymarkettiin ostoksille, minkä jälkeen menimme vanhempieni luokse viettämään päivää. Mummi ja ukki olivat harmiksemme töissä, mutta pikkusiskoni poikaystävä piti meille seuraa. Myöhemmin päivällä myös kaksi siskoani eksyivät porukoidemme luokse ja päivä kului siinä uuniperunoita syöden ja Netflixiä katsellen. Alexanderin mentyä päiväunille suunnistin itsekin alakerran vierashuoneeseen nokosille, samalla kun pikkusiskoni piti Adeliinalle seuraa. Päikkäreiden jälkeen lapset lähtivätkin isänsä luo seuraavaksi pariksi päiväksi. Minä aloin vilkuilla puhelintani ja odotukseni palkittiin kun V vihdoin soitteli pääsevänsä luokseni ilta yhdeksän maissa. Lisäsin hänen arvioonsa heti extrat kolme tuntia, niin pettymys ei sitten olisi yhdeksältä kovin suuri. Illalla kävimme siskoni Annikan kanssa kaupassa, minkä jälkeen jatkoimme illan viettoa hänen luonaan. Seuraamme liittyi vielä eräs ystävä ja yhdessä kävimme pienellä ajelulla, koska olin päivällä unohtanut napata lasten ulkoiluhaalarit mukaan ja he tarvitsisivat haalareita isällään.

Vihdoin hieman ennen puoltayötä V haki minut siskoltani luokseen.

Lauantai aamupäivä kului lähinnä moottorisänkyä parempaan asentoon säädellessä. Vihdoin kolmen aikaan päivällä saimme itsemme liikenteeseen, kun haimme cittarista patongit ”aamu”palaksi. Jälkiruuaksi vähän irtokarkkeja ja autolla kivalle näköalapaikalle syömään. Päivää jatkettiin yllättäen V:n luona löhöillen, minkä jälkeen minä lähdin uuden nälän yllättäessä vanhempieni kaapeille. Siellä olikin juuri saapuessani illallinen katettu ja sain taas varkain vatsani täyteen.

Vanhemmiltani nappasin mukaani äitini luistimet ja ajelin kotiin hakemaan ylleni lämmintä vaatetta. Kotoa taas V:n luokse ja viinipullon kahdestaan tyhjennettyämme, lähdimme luistimet repussa läheiselle järvelle. Kello oli jo puolenyön paikkeilla, kun meille kyydin tarjonnut ystävä kyseli, että olimmeko nyt ihan varmoja aikeistaimme mennä pimeälle järvelle heilumaan. Oltiin me varmoja, kiristeltiin luistimet ja lähdettiin viipottamaan pitkin jäälle tehtyä rataa.

Luistelu oli aivan mahtavan ihanaa! Kisailimme, teimme muutaman yhteistempun pyörimällä jäällä käsikynkässä ja hengästyttyämme istahdimme matkan varrella oleville laitureille juomaan eväsjuomiamme. Välillä kuuntelimme musiikkia mukana laulaen ja toisinaan vaan nautimme täydellisestä hiljaisuudesta, pakkasesta ja ihan kahdestaan olosta. Nautin siitä miten turvalliselta toisen lämmin käsi tuntuu omassa kädessä ja miten mahtavaa luistimien terillä on potkia vauhtia yhteiseen tahtiin. Muutaman kilsan lenkki oli juuri sopivan pituinen, kun luisteluun ei ehtinyt kyllästyä, mutta aikaa kului kuitenkin vähintään reipas tunti. Päästyämme melkein takaisin aloituspisteeseen, oikasimme radalta rantaan ja vaihdoimme luistimet kenkiin. Suunnistimme pihan ja metsikön läpi autotielle ja sattumalta löysimme itsemme paikallisen pubin pihasta. Ilta jatkui baarin minttukaakaon ja biljardin parissa, minkä jälkeen lähdimme nukkumaan. Täydellinen lauantai!

Tämä sunnuntai kului myös melko rentoutuneissa fiiliksissä. Söimme aamupalan kiinalaisessa ravintolassa jo vakiintuneesti kello kolmelta. Loppuilta sujui mun luona lähinnä irtokarkkien ja telkkarin parissa.

Täydellinen viikonloppu päättyi kuitenkin hienoiseen mielipahaani, kun sain jälleen kerran kuulla V:ltä miten hänen on nyt seurustelun sijaan keskityttävä omiin projekteihinsa. Ymmärrän kyllä häntä, onneksi meillä on näinkin hyvinä ystävinä tosi mukavaa yhdessä.

Ennen ysiä heitin V:n kotiinsa ja hain tilalle kaksi isäviikonlopusta tohkeissaan olevaa pientä ihmettä. Pussailin valmiiksi pyjamiinsa puetut lapset sänkyihinsä, kuuntelin melankolista musiikkia vedet silmissä ja ajauduin tänne blogin pariin muistelemaan paria hiljattain vietettyä täydellistä päivää.

Kommentit (37)

Voi kamala mitä kommentteja osa!

Mitä sillä on väliä, kenen nimissä joku puhelinliittymä on ja kuka ne laskut maksaa? Onko se muilta pois? Ihan tähän aiheeseen kuulumaton asia.

Ja musta tästä tekstistä ei välittynyt sellaista kuvaa että toisten pitäisi vain jatkuvasti voida loikoilla ilman velvollisuuksia. Kyllä minä ainakin tulkitsin tuon ”omien projektien” edelle ajamisen seurustelusta tarkoittavan nimenomaan ettei ole ilmeisesti aikaa seurustella vakavasti. Ja ymmärrän myös harmisi. Tämänkin toinen olisi kyllä voinut sanoa hetimmiten, eikä vain napsia rusinoita pullasta.

Koitappa jaksaa <3

Hei nää on vaan Av-mammojen mielipiteitä, anna olla omassa arvossaan! Ne arvostelee joka ihohuokosen jos sattuu joku olemaan jossain esillä ? ?

Onpa tylsiä kommentteja ja ihme vänkäämistä monilta. Vaikutat ihanalta äidiltä ja tosi hyvältä tyypiltä. Älä anna ilonpilaajien masentaa, vaikka se varmaan onkin vaikeaa! Halit ja tsemppiä!! <3

Eve, mä vaan tahdon sanoa, että toivottavasti et anna ikävien kommenttien lannistaa sua. Oo ylpee itestäs ja siitä mitä teet, teet varmasti parhaas ja ansaitset takuulla myös rentoutua välillä niin kuin me kaikki! Muista myös, että ihmiset näkee susta ja sun elämästä vaan pienen osan täällä. Siks sitä negatiivista ehkä tuleekin helpommin. Nimettömänä on myös helpompi sanoa kaikenlaista ja arvostella toista, mutta eihän meistä kukaan oo loppujen lopuks täydellinen. Myös niihin ”vihaajiin” kohdistuisi ns. vihapuhetta, jos he pitäisivät blogia. Olivatpa he kuinka täydellisiä tahansa.

En kuitenkaan neuvo sua sulkemaan silmiäs kaikelta ”negatiiviselta” palautteelta. Rakentava kritiikki on ok ja jokainen sitä joskus saa ja sillä tavalla me kehitytään parempaan suuntaan. Negatiivisuus ja turhanpäiväinen haukkuminen on kuitenkin epäasiallista ja lapsellista, ja siitä ei pidä välittää. Tsemppiä sulle! Älä menetä aurinkoisuuttasi, vaikka vastoinkäymisiä tuleekin eteen.

Ja muille: älkää tuomiko ihmistä niin helposti. Miettikää, mistä asioista on oikeasti järkevä sanoa toiselle ja miten niistä kannattaa sanoa. Onko tarvetta haukkua ja moittia vai voisiko asian muotoilla rakentavammin, jolloin siitä olisi vastaanottajallekin enemmän hyötyä?

Musta on ihailtavaa miten et tyydy siihen välillä yksinäiseksi kuvaamaasi elämään vaan aktiivisesti haet kokemuksia ja seuraa etkä vaan jää voivottelemaan kotiin.

Olet selkeästi hyvä äiti joka tarjoaa lapsilleen läheisyyttä ja hyviä muistoja asettaen heidän näkökulmansa omasi edelle. Nauti työskentelyn kannalta joustavasta elämäntilanteesta niin pitkään kuin mahdollista, sillä varmasti henkinen hyvinvointi ja suhde lapsiin on helpompi saada kukoistamaan ilman tiukkoja aikatauluja. Näitä vuosia kun ei jälkikäteen saa takaisin!

Olen itse 22v ja rv 30 menossa. Asun väliaikaisella paikkakunnalla josta en itse tunne ihmisiä ja suoraan sanottuna odotan kauhuissani äitiyslomaa, sillä mökkihöperyys uhkakuvana on erittäin todellinen. Toivon että saan kerättyä itseeni sitä energiaa ja uskallusta joita olet todistanut omaavasi. Ehkä näin saan vauva-arkeen vaihtelua ja itselle pääkopan tuuletusta uusien sosiaalisten kontaktien kautta. Tällöin minulla on äitinä ja puolisona varmasti enemmän annettavaa.

Ps. Harkitsin joskus bloggaamista. Sitten luin kommentteja joita blogeihin sataa ja harkinta loppui siihen. Eli todellakin nostan hattua, haastava ura sinulla. Ja rohkeaa kirjoittaa näin avoimesti ja aidosti keskisormea haukkujille näyttäen!

Aurinkoista kevättä!

Kyllä minunkin vanhemmat maksaa minun puhelinlaskut, vaikka olen kolmen lapsen äiti ja kohta kolmekymppinen. Vanhemmat maksaa myös minun 5 sisaruksen laskut ja vanhemmat perustelee sillä, että jos ei ole rahaa mihinkään muuhun, niin on ainakin mahdollisuus soittaa omille vanhemmille ?

Mikä ongelma ihmisillä on sen asian suhteen, ettei joku maksa omaa puhelinlaskuaan? Voin kertoa tietäväni Eveliinaa vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät maksa omaa puhelinlaskuaan, enkä menisi heitä sanomaan jotenkin vähemmän aikuisiksi kuin itseäni joka maksan omat puhelinlaskuni. Osa heistä oikeastaan huolellisempia ja paremmin taloutensa hallitsevia kuin minä. Töissä käyviä jopa. Eikä minua ärsytä, että heille vanhemmat maksavat puhelinlaskua, ei se minulta ole poissa mitenkään. Yhtä vanhemmat auttavat maksamalla ruokaostokset, toista antamalla bensarahaa, kolmannelle ostetaan joku kaivattu tavara ja neljännelle maksetaan se puhelinlasku. Kyllä ne vanhemmat monesti auttavat ja tukevat lapsiaan isommin tai pienemmin, jotkut pistävät sen lahjan muotoon toiset antavat suoraan rahaa tarvittaessa, mikä siinä on vikana? Vai onko tällaisista asioista valittavat sellaisia, jotka eivät koskaan ole saaneet vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea? Jos ovat niin anteeksi ei ole muiden vika, jos heitä vanhemmat haluavat taloudellisesti jotenkin tukea.

Huhhuh miten ihmiset osaa olla ilkeitä ja moittii sua kun sulla vapaa aikaa kun sun ex miehellä lapset…. mä saan joka toinen viikko vapaata kun lapset viikon mulla ja viikon isällään eli oonko mäki sit tosi paska äiti ku joka toinen viikko vapaata lapsista xD ja Hei mullaki on paljo sukulaisia ja se on vaa rikkaus ja eiköhän eveliinan mummi ja ukki onneissaan välillä hoitaa ? mun mielestä ois aika säälittävää vaa omistaa koko elämä lapsille ja olla välillä huolehtimatta itestää. Kyll elämässä saa olla muutaki ku 24/7 lapsi. Must tuntuu et ne joilla ei oo lapsii tulee tänne haukkumaan tai sit ne joilla lapsi ja jotka on katkeria kun ei oo tukiverkostoa tai jotka ei osaa pitää itestää huolta lapsen synnyttyä ja jotka kiinni lapsessaan koko ajan. Mut se on tullu todistettuu blogi maailmassa et vaikka mitä teet ni aina kaikki on väärin ?

Mua naurattaa kanssa nää kommentit 😀 Sulla on ihan luksusta kun saat aika usein nauttia ihan vaan omasta seurasta ilman lapsia, kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole. Ja ei, äitinä ei tarvitse olla koko ajan lapsissa kiinni vaan on todella tervettä viettää aikaa kavereiden kanssa ja tuulettaa myös omaa pääkoppaa. Ehkä siellä ruudun takana on paljon lukijoita, joille ei tätä mahdollisuutta suoda tai he eivät halua ääneen sanoa että haluavat välillä ”lomaa lapsista”, ja sieltä sitten kumpuaa nämä selkeästi kateelliset kommentit 😀 Nauti ja pidä lippu korkealla kaunokainen <3

Mä en käsitä miten ihmiset jaksavat ruotia toisen tekemisiä, älä lue kirjoituksia jos niistä tai toisen elämästä pidä. Musta on ainakin mahtavaa miten elät ja koet asioita oli lapset sitten sinulla tai isällään, sen ei luulisi olevan keneltäkään nitisijältä pois ellei omassa elämässä jokin hankaa.. mahtavaa ettet ota näitä elämäänsä kyllästyneiden kommemtteja niin vakavasti 🙂

Miten ihmeessä sun ikäinen nainen voi olla noin naivi ja lapsellinen! Tyyli on ihan sama kun mun siskon teini-ikäisillä.Tulevat mummilaan,siis vanhempiemme luo,syömään ja juomaan ja vähän rentoutumaan ja mummi passaa ja kantaa ruokaa pöytään…. Ei ole siitä kyse ettei hän rakastaisi lapsiaan ja lapsenlapsiaan.Ihan varmasti rakastaa yli kaiken.Mutta.Olen sitä mieltä että rajansa kaikella.Mummi ja pappakin on vielä töissä.Hekin varmaan kaipaavat välillä omaa aikaa,omaa rauhaa.Okei,eivät sano sitä,eivät myönnä sitä,mutta pitäisihän se täysjärkisen nuorison pikkuhiljaa tajuta ihan itsekin! Sinä oot nuori,sulla on pari tervettä lasta jotka nekin on välillä isänsä luona.Et käy töissä,et raahaa aamuvarhaisella lapsiasi hoitoon jailtapäivällä töitten jälkeen hae hoidosta ja taas sama seuraavana päivänä.Kirjoituksiesi mukaan et edes aina laita ruokaakaan kotona.Syöt aamiaista kahvilassa sillä välin kun kullanmurut puistoilevat.Sitten voikin tavata äitikavereita ja mennä toiseen paikkaan syömään lounasta. Välillä valitat blogissasi elämän rankkuutta! Noita lukiessa ei tiedä itkisikö vai nauraisko! Välillä on sitten kivaa etsiä miestä.itkeä kun toinen ei ehdikään viihdyttää sua 24/7. Loppuaika sitten pitääkin kuvata itseään edestä ja takaa. Ehkä sun kannattais etsiä reilusti alle parikymppistä seuraa.Olisivat henkisesti vähän lähempänä sun elämäntyyliään.Ai niin,mutta ne lapset pitäis tietty saada enemmän vielä hoitoon muille. Oisko aika jo tulla aikuiseksi ja ottaa vastuu itsestään.Ei se aina oo kivaa.Elämä ei aina oo. Mutta usko pois,sekin nostaa itsetuntoa kun pärjää ihan itse. Ja sekin antaa iloa. jos vaikka välillä ihan ite tekis ruokaa ja vaihteeksi vaikka kutsuis ne vanhempansa ja isovanhempansakin syömään.Ihan saattaisivat ilahtua hekin.

Ei taida sulle olla tuttu tällainen ihmisryhmä kuin opiskelijat, jotka on semmosia 19-> ikäistä porukkaa, joista moni kyllä käyttää hyödykseen sen, jos pääsee vanhempien tai isovanhempien kustannuksella syömään tai viihtymään, eivätkä varmana tuon eteen sen kummempaa tee kuin siivoavat omat jälkensä. Että jos Eveliinaa pitää rinnastaa hänen oman ikäisiinsä, niin en usko, että hirveästi tuo elämä paljoa eroaa monista muista. Veikkaan etteivät läheskään kaikki vanhemmat, jotka saavat sitä omaa aikaa lasten ollessa muualla, käytä sitä aikaa mihinkään rakentavaan. Kyllä itsekin tiedän niitä, jotka lähtevät muiden opiskelijoiden mukana viihteelle, kun lapsensa ovat hoidossa vaikka meillä kaikilla varmasti niitä kouluhommia on. Enkä menisi heitä sen mukaan arvottamaan huonoiksi tai hyviksi vanhemmiksi. Ja jos elämää yleisellä tasolla katsoo, niin todennäköisesti Eveliinan arki on enemmän täynnä työtä ja touhua kuin vaikkapa juuri saman ikäisten opiskelijoiden. Siinä missä opiskelija on vapaa täyttämään sen luentojen jälkeisen ajan millä tahansa, joko opiskelulla, töillä tai vaan löhöilyllä niin Eveliinallahan arkena on varmasti sitä oikeaa ”omaa-aikaa” huomattavasti vähemmän kuin mitä keskiverto-opiskelijalla luentoja (joista vielä osaa skippaillaan ihan koska ei huvita), kun taas vanhemmalla se työ ei lopu tai odota, että milloin sitä jaksaa ja huvittaa. Eli ne vapaapäivät saa kyllä minun puolestani käyttää miten haluaa kukainenkin tuomitsematta. Varsinkin kun lapsiaan tuskin on ajattelematta ja huolehtimatta yhtäkään päivää, vaikkei fyysisesti heidän seurassaan olisikaan.

Kyllä muuten itselläni isovanhemmat motkottavat jatkuvasti, kun ei käydä tarpeeksi kylässä ja pahastuvat, jos sitä tarjottua ruokaa ei syödä tai rahaa oteta vastaan. Oikeasti sieltä saa sellaiset murehtimiset, kun ruoka tai raha ei kelpaa ja se syyllistäminen, jos ei ohikulkumatkalla olla piipahdettu kahveilla. Ja auta armias, jos menet sotkemaan mummon tiskaus tai ruuanlaitto järjestelmiä. Mutta en sitten tiiä, onko se täällä pohjoisen konnuilla erilaista, kun muutenkin kyläillessä passataan vieraita ja halutaan olla hyviä emäntiä ja isäntiä viimeseen asti.

Ja mitä tulee ulkona syömiseen ja jos se, laittaako joku päivittäin ruokaa määrittää hyvän vanhemmuuden niin hyvät päivät vaan teillekin. Kyllä minulla lapsuudenystävän perheessä ei laitettu arkisin lämmintä ruokaa erikseen, koska heillä ei muutenkaan ollut tapana syödä kahta lämmintä ruokaa päivässä ja kun kaikki söivät töissä/koulussa, niin ei ruuanlaitolle arkena ollut tarvetta. Valehtelisin, jos sanoisin, että tuossa perheessä huonosti pidetty lapset. Tilannehan olisi aivan eri jos Eveliina veisi lapsiaan jatkuvasti jonnekin mäkkäriin, mutta jos ruoka on laadukasta ja ravitsevaa, niin mikä vika ulkona syömisessä on?

Kyllä se hyvä vanhemmuus määrittyy aivan erilaisista asioista kuin päivittäisestä ruuanlaitosta ja siitä, mihin käyttää sen vähäisen oman ajan, mitä saa.

Hyvin usein blogeja lukiessa hämmästyn ihmisten kommenttien ilkeyttä. Mitä te ilkeilijät saatte siitä, että lannistatte ja haukutte jotain bloggaajaa??

En myöskään ymmärrä miksi ihmeessä tämän äiti-ihmisen pitäisi istua kotona tekemättä mitään, jos hänen lapsensa ovat poissa viikonlopun. On myös äärettömän luonnollista, että lapset ovat säännöllisesti poissa, koska lapsilla on kaksi vanhempaa jotka eivät enää asu yhdessä. Olisiko siis parempi, että a) lapset eivät vietä isänsä kanssa aikaa? b) Bloggaaja ei tee mitään, kun lapset viettävät isänsä kanssa aikaa? Bloggaaja on monesti todennut, ettei olisi valinnut tätä eroperheen tilannetta itse, joten varmasti hän saattaa haluta ihan täyttääkin aikaa ilman lapsia tekemisellä, jotta ajatukset eivät pyöri yksinolemisessa.

En myöskään pysty ymmärtämään mitä pahaa on läheisissä perhesuhteissa??? Joka kerta kun bloggaaja niistä kirjoittaa, joku ottaa asiakseen haukkua. Eikö se ole hienoa, että välit ovat lämpimät ja läheiset? Että lapsilla on ympärillään välittäviä ihmisiä ja muitakin lähiaikuisia? Että on lapsuuden koti, johon on aina tervetullut? Mitä haukuttavaa siitä voi löytää?

Eveliina, älä lannistu. Valitettavasti ihmiskunnan mätäpaiseet netissä uskaltavat näyttää todellisen luonteensa, kun livekohtaamisissa naama sattuu feikkihymyn jäljiltä.

Kiitos todella tärkeästä kommentista. Sait minut taas tuntemaan että en olekaan ihan niin paska miksi moni täällä mut on tänään määritellyt.

Ja usko pois; en ole pystynyt julkaisemaan puoliakaan tänään saapuneista kommenteista..

Uskon vahvasti että suurin osa ihmisistä/lukijoista on ihan samaa mieltä kanssani. Jätin uusimpaan kirjoitukseesi kommentin samasta aiheesta ja toivottavasti otat maalaisjärjen käyttöön etkä anna tuollaisen typeryyden (nämä loukkaavat kommentit siis) haavoittaa sinua.

Olen työskennellyt päiväkodissa opettajana yli kymmenen vuotta ja opiskellut nyttemmin melko pitkälle lasten kehitystä ja kasvua. Minulla on myös kaksi omaa lasta. En siis ole ihan tietämätön näihin asioihin liittyen ja voin täydestä sydämestä sanoa että itse en löydä mitään pahaa sanottavaa siitä, millaisena lapsiperhearkesi lasten kanssa näyttäytyy. On monia tapoja olla hyvä äiti ja elää hyvää arkea. Sekin on aikuiseksi kasvamista, että ymmärtää tämän eikä vain mustavalkoisesti näe omaa tapaansa hyvänä (ne samat ilkeilijät). Älyttömän hienoa sitä paitsi, että kannatte molemmat lasten isän kanssa täyttä vastuuta lapsista eron jälkeenkin.

Yhdyn edelliseen kommenttiin. Ihmettelen ihmisten ilkeyttä ja tarvetta mollata toisia ihmisiä. En ymmärrä miksi et saisi nauttia vapaasta viikonlopusta, kun lapset ovat isällään. Ihmiset olisivat varmaan tyytyväisiä kun välittäisi kuinka ikävöit lapsia koko viikonlopun kotona yksin. Postaukset ovat vain pieni pintaraapaisu elämääsi ja Jotkut arvostelevat, kun luulevat tietävänsä kaiken elämästäsi. Ja mitä sitten, jos vanhemmat maksavat puhelinlaskusi?!? Jos heillä on taloudellisesti varaa tukea lastaan, niin miksi ei? Sori tää avautuminen. 😀
Blogiasi on mukava lukea. Yritä olla välittämättä tyhmistä kommenteista. 🙂

Kiitos ihanan ymmärtäväisestä asenteestasi, juuri näin!
Kommenttisi on todella tärkeä ja piristi oloani.

Mene töihin ja lakkaa esittelemästä itseäsi! Ja voi voi,onhan se kamalaa
että isovanhemmillakin on työpäivä juuri kun sinä olisit halunnut mennä sinne syömään ja hengailemaan! On sulla rankkaa!

Oot nii uskomattoman kaunis!!? ihania kuvia.

Kiitos paljon. Tuli tosi hyvä mieli kehuistasi.

Huh mitä kommentteja olet saanut. En lakkaa hämmästelemästä ihmisten ilkeilyä. Se on säälittävää. Ja mitä analyyseja tuntemattomat ihmiset tekevät sinusta ja elämästäsi postauksiesi perusteella. Sellaisilla ei taida olla kaikki kohdillaan.

Hyvä postaus, ja viikonloppusi vaikuttaa olleen kiva. Varmaan ihanaa viettää myös vapaata aikaa ilman lapsia.

Ihania kirjotuksia siulla. On vaan tosi huvittavaa lukea näitä kateellisten kommentteja?? ja niitähän näyttää riittävän. Mukavaa kevään odotusta sinne!

Itseäni ei tänään ole huvittanut nämä lukuisat (lähinnä roskakoriin siirretyt) kommentit. Yleensä otan huumorilla, mutta tänään ovat pistäneet harmittamaan..
Siispä kiitos sinulle hyväntuulisesta viestistäsi. Hyvää kevättä!

Oot niin kaunis. ❤

Voi kiitos Mere. Sinä olet myös niin mahdottoman kaunis, sisältä ja ulkoa!

Oliko tää vitsi? :O tosi harva voi vaan lojua viikonloppuja hoitamatta mitään velvollisuuksia. En ihan ymmärrä, miten tuosta voi loukkaantua.

Todella harvoin minäkin vain lojuan viikonloppua hoitamatta velvollisuuksia. Kyllä tähänkin viikonloppuun joitakin velvollisuuksia sisältyi, vaikka tekstistä se ei ehkä ilmene. Mutta jos sellaiseen huolettomaan ”lojumiseen” joskus on mahdollisuus, niin ihan varmasti käytän mahdollisuuden ja nautin velvollisuudettomasta elämästä!

En ole loukkaantunut mistään? Minua harmittaa ettei toinen halua seurustella kanssani vakavasti.

Tästä postauksesta ei kyllä käy ilmi, ettei toinen halua seurustella vakavasti vaan, että hänellä on ”hoidettavia projekteja”. Ellei projektit ole toisia naisia niin en ymmärrä miksi ei voi seurustella vakavasti ja silti opiskella, käydä töissä, harrastaa, tavata kavereita, hoitaa lemmikkieläimiä ja lapsia jne. mitä nyt kukin tekee seurustelukumppanin tapailun lisäksi.

Niin, minäkään en ymmärrä miksi ei voi seurustella samalla kun opiskelee/käy töissä/hoitaa projekteja(jotka eivät tässä tapauksessa ole muita naisia). Mutta näin tämä tilanne nyt näyttäisi olevan..

Niin, kato semmoista se elämä vaan on! Ei kaikki vaan voi aina hengailla ja kulkea paikasta paikkaan toisten valmiisiin ruokapöytiin.Jonkun on tehtävä töitäkin.Opit sinäkin kun vähän aikuistut!

Jos aikuistuminen tarkoittaa sitä että en voi enää vierailla vanhempieni luona tai kulkea paikasta paikkaan hengailemaan, niin toivon ettei minusta koskaan tule aikuista!

Ei mutta sehän on niiiiin kivaa ja huoletonta kun iskä maksaa laskut, lasten isä hoitaa lapset aina viikonloppuisin ja aina on jonkun pikkusiskon poikaystävä tai joku muu pitämässä seuraa tai viihdyttämässä.
Eveliina, sä olet niin romahduksen partaalla.

Korjaan että lasten isä hoitaa lapset joka toinen viikonloppu.

Niinja oma isäni ei ole yli 20 vuoteen maksanut ainuttakaan laskua. Katsos kun äitini pitää heillä huolta laskujen maksusta. Niin ja omat laskuni minä maksan ihan itse.

Ja sehän on selvää että ihminen on silloin romahduksen partaalla kun joku pitää hänelle seuraa. Erityisesti silloin kun seuranpitäjä on pikkusiskon poikaystävä!
Hui kamala mihin maailma on mennyt. Kyllä kaikkien pitäisi kökkiä yksin omissa kodeissaan koko elämänsä ajan.

Sonerapostauksessa kyllä taisit sanoa, että vanhempasi maksaa puhelinlaskusi ja toki saavat niin tehdä. Sillä nyt ei kai ole suurta merkitystä maksaako sen laskun äiti vai isä ja kumman palkasta se on maksettu. 🙂

Jos pilkkua viilataan, niin lasku ei ole minun, koska se tulee vahemmilleni. Liittymä johon liitettyä sim-korttia puhelimeni hallitsee, on vanhempieni.

Justhan aiemmassa postauksessa kerroit että isi maksaa puhelinlaskut, älä puhu itseäsi pussiin 😀

Vanhempani maksavat oman liittymänsä heille osoittamat laskut. Minä en kiikuta omia laskujani heille. Mutta kyllä; puhelimen käyttö on minulle ilmaista.

Vastaa käyttäjälle Eveliina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X