eveliina matilda - Banneri

Maanantai  18:30

Istun sohvalla, tutkin kalenteria ja yritän maksaa laskuja. Taapero makoilee vieressäni sohvalla ja potkii mua, vaikka viimeisen vartin aikana olen toistuvasti kehoittanut häntä lopettamaan pahoinpitelyni. Toinen lapsi juoksee edessäni maratoonia ympyrällä, jonka halkaisija on maksimissaan metrin. Pohdin, miten ihmeessä lapseni keuhkot kykenevät juoksun ja kiljumisen lomassa vielä hengittämäänkin? Pyykkikone piippaa käskevään sävyyn, vieressä oleva potkunyrkkeilijä alkaa huutaa ”nääälkää” ja ne laskut ovat edelleen maksamatta.

”Oisinpa töissä… Eiku hetkinen, nyt on kai se kohta päivästä kun rentoudutaan huomista työpäivää varten.”

Työpaikallani on rauhallisen hiljaista. Työkaverit käyttäytyvät kuin ihmiset ja kohtelevat minua kuin ihmistä. Asiakkaista kaikki eivät ehkä aina ole tyytyväisiä, mutta kukaan ei kuitenkaan hyökkää kimppuuni. Kahvi on kuumaa, ruokatauot pyhiä ja keskustelut kehittäviä. Olenko minä ainut vanhempi, joka tuntee pääsevänsä töihin lataamaan akkuja? Onko työni poikkeuksellisen mukavaa vai lapseni poikkeuksellisen haastavia kasvatettavia? Luulin ettei kotiäiteyttä voita mikään, mutta myönnän olevani osittain väärässä. Olen todella onnellinen saatuani olla kotona lasteni ensimmäiset elinvuodet, mutta nyt ymmärrän, että aikansa kutakin. Vaikka (näin eronneelle vanhemmalle joka toinen) iltapäivä on lasten kanssa hulinaa, niin työpäivän jälkeen lasten seurasta on helpompi nauttia, kuin silloin kun sitä hulinaa kestää kellon ympäri.

Uskon edelleen että laadukas kotihoito on parasta mitä lapselleen voi antaa, mutta olen myös sitä mieltä, että äitiys-/isyysloma -sanasta voisi todellakin vaihtaa tuon loma:n johonkin paremmin tätä urakkaa kuvaavaan sanaan. Lapsilleen hyvää huolenpitoa ja kehittävää tekemistä tarjoavalle vanhemmalle kotona olo on oikeaa työtä. Työtä, joka on maailman tärkeintä, yksinäisintä sekä säälittävän pienellä rahalla palkattua.

Kommentit (7)

Kasvattaminen, kasvattaminen…

Taaperon laittaisin pois sylistä ja kertoisin asiallisesti, että et voi olla äidin sylissä/vieressä jos potkit, koska äitiin sattuu potkiminen.

Ympäri juoksevan kirkuvan lapsen pysäyttäisin ja ohjaisin muihin juttuihin.

Plus oliko tilanteessa nälkä ja päiväunien tarve.

Nykyäänhän aika paljon jo puhutaankin äitiys-/isyysvapaasta ja vanhempainvapaasta. Lomaahan se ei kyllä olekaan, ainakaan jos on monta lasta. Ehkä se vanha loma-sana tulee ajatuksesta, että on lomalla sieltä omasta työpaikastaan.

Särähtää aina vähän korvaan kun lasten kanssa oleminen rinnastetaan työhön. Voiko olla luonnollisempaa asiaa kuin jälkikasvun hoitaminen? Ovatko esim. karhuemot vain töissä koko hereilläoloajan? Toivottavasti joku nappasi ajatuksesta kiinni. 🙂

Miten olisi äitiysurakka 😉 Olen pitkään seurannut blogiasi ja saanut itselleni voimaa ajatuksiini Sinulta. Elämme samassa tilanteesta ja monesti on tehnyt mieli laittaa sinulle meiliä, mutta en ole kehdannut. Ehkä joku päivä laitan.

Mahtavan rehellistä 😀
Ennen en ymmärtänyt, kun työkaverit sanoivat, että kiva päästä töihin lepäämään isyys-/äitiysloman jälkeen. Nyt ymmärrän! 😀

https://faijahommia.fi/

Sun ei varmaan tarvi tulla ketään neuvomaan kasvatusasioissa. Eiköhän Eveliina kasvata lapsensa juuri niin kuin ”pitää”, omalla tavallaan.
Epäilen vahvasti että Eve antaa lapsensa potkia ketään (mukaanlukien itseään), mutta tässä postauksessa ei ollut nyt kyse siitä tai kasvatuksesta.
Ja mun mielestä se on ihan fine että lapset saa välillä juosta ja purkaa energiaa myös sisällä, he ovat lapsia! Ei kotona tarvi istua ku kirkonpenkillä.

Mut pointti oli se, että kasvattaminen, kasvattaminen… Älä puutu muiden, vaan pidä huoli omasta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X