Pääsiäisviikonloppu oli meille melko tuottelias, sillä aloimme aurinkoisten kelien innoittamana puuhailla pihalla kaikenlaista. Minä heiluin lapion kanssa pihalla ja Pepe tyhjensi kotimme kellaria ystävänsä avustuksella.
Portsan puutaloasuntoihin kuuluu yhteisen sisäpihan lisäksi yleensä oma pieni piha etuoven edustalta. Päätyasunnon vuoksi meillä on tosi rauhallinen oma tila asuntomme edustalla. Muista taloyhtiön pihoista omamme tosin erottuu laittamattomuudellaan… Viime vuonna kaikki energia kohdistui olohuoneen remontoimiseen, mutta tänä kesänä aion kiinnittää huomiota myös pihan viihtyvyyteen.
Ensimmäisenä projektinani lähdin kohentamaan kukkapenkkejä, joihin ei ole taidettu koskea muutamaan kymmeneen vuoteen. Rakensin oven edustalle kukkapenkin, josta puuttuu enää multa ja kasvit. Ajattelin heittää portailla olevat kellastuneet kanervat pois ja istuttaa kukkapenkin takaosaan jotain ikivihreää sekä etualalle jotain kauniita kukkia.
Toisesta kukkapenkistä minulta ei valitettavasti löydy havainnollistavia ennen ja jälkeen -kuvia. Kitkin penkistä kuitenkin ison jätesäkillisen verran jotain tuollaista pitkää tikkua, mikä kohoaa kesällä melkein kahden metrin korkeuteen.
Penkkiin jäi kitkemiseni jälkeen vain vasemmalla näkyvä ruusu(?)puska, mutta pelkään, että mullasta nousee kesän tullen uudestaan rikkaruohoviidakko. Asettelin nuo tässä kuvassa näkyvät reunuskivet siistiin kaarevaan muotoon. Tosin penkistä pitää ehkä vielä kaivaa kaivinkoneen avulla vanha juuristo pois, ennen kuin sinne kannattaa istuttaa mitään uutta.
Viikonlopun työläin osuus löytyi kuitenkin kellarista. Hyvän sään lisäksi meitä motivoi kellarin tyhjennykseen tarvitsemamme lisätila. Tällä hetkellä olemme jakaneet kotimme vintin puoliksi lastenhuoneeksi ja puoliksi aikuisten makuuhuoneeksi. Minusta on ihanaa, että nukumme kaikki tiiviisti yhdessä, koska joka toisena viikkona lapset asuvat niin kaukana meistä. Muutaman vuoden päästä emme ehkä kuitenkaan nauti näin tiiviistä kerroksen jakamisesta, joten suunnitelmissamme on laajentaa kotiamme kellariin. Tällöin yläkerran vinttiin tulisi lapsille omat pienet makuuhuoneet sekä yhteinen kylpyhuone ja yhteinen aulatila telkkareineen. Keskikerroksesta löytyisi jatkossakin keittiö, olohuone ja pieni wc. Kellariin taas rakennetaan meidän vanhempien makuuhuone sekä spa-osasto saunoineen.
Unelmamme edessä seisoo enää kellarillinen tavaraa. Pepe on viidentoista vuoden aikana kerännyt kellariin niin paljon tavaraa, ettei sisälle enää lopulta mahtunut ihminen. Vietimme yhden kokonaisen päivän lajittelemalla terassille kannettuja tavaroita pois heitettäviin sekä säilytettäviin. Jätämme kellariin vain kotimme remonttiin tarvitsemamme rakennusmateriaalit sekä työkalut. Loput työkalut ja hyödynnettävät materiaalit siirrämme varastoon, josta löytyvät muutkin Pepen yritystoiminnassa tarvittavat tarvikkeet. Suurin osa tavaroista päätyy suoraan kierrätyskeskukseen tai kaatopaikalle, mutta löysin romujen seasta myös muutaman aarteen! Pölyn alta paljastui aivan ihana arkku, johon voimme säilöä olohuoneessa tarvittavat polttopuut. Tiensä olohuoneeseen löysi myös Pepen isän valmistama siro senkki. Olen katsellut samanlaisia pinnijaloilla varustettuja myytäviä senkkejä, samalla kun kellarissamme on koko ajan lymyillyt sellainen! Löysimme käyttöön myös yöpöydän sekä koristeeksi muutaman sata vuotta vanhan esineen.
Tiistaina kun kaatopaikka aukee, pääsemme viemään ensimmäisen kaatiskuorman ja jäljellä on ehkä kymmenen samanlaista reissua. Vaikka hävitettävää ja järjesteltävää on paljon, saimme me kolme ihmistä jo yhden päivän aikana paljon näkyvää aikaiseksi. Asuttavaan kellariin on vielä pitkä matka, mutta olo on tällä hetkellä innokkaan utelias. Kodistamme eivät työt tule loppumaan, mutta terassilla grillaillen vietettävät kesäillat eivät ole enää edes kaukana.
Kommentit (4)
Hyvän kuuloiset suunnitelmat teillä. 🙂 Sun remppa- ja sisustuspostauksia on ollut tosi kiva seurata! Saa ihan eri tavalla inspiraatiota tällaisesta vanhasta talosta ja sun/teidän persoonallisesta sisustustyylistä, kun tuntuu, että monissa seuraamissani blogeissa sisustetaan kerrostaloasuntoja valkoisella ja harmaalla. Innolla siis odotan myös pihan ja kellarin muodonmuutoksia!
Ihan pakko myös kommentoida edellisiä kommentteja sen verran, että kukin varmasti osaa itse miettiä omalle kohdalle järkevät ratkaisut näin korona-aikana. Musta tuntuu että tämä aika, kun täytyisi pitää yhtä ja tsempata muita on saanut jotkut ihmiset vain muuttumaan koronapoliiseiksi, jotka etsimällä etsivät huomautettavaa toisten toiminnasta.
Heippahei,
En suosittele tuota kukkapenkin tekemistä kivijalan viereen vai miten se on näiden vanhempien talojen kanssa? Yleensä kukkapenkkejä ei suositella talojen sokkelin viereen tehtäväksi. Multa muhii taloa vasten ja kukkapenkin jatkuva kosteus voi vahingoittaa sokkelia ja koko taloa ja aiheuttaa kosteus/home-ongelman. Mutta en nyt muista, että oliko vanhoissa taloissa sokkeli tehty jotenkin erilailla, että niissä kukkapenkin läheisyydestä ei ollut haittaa. No kannattaa ehkä selvittää.
Ja toinen huomio kävi mielessä, että mitenkäs nyt korona-aikaan teillä on ollut vieras apuna kellarin tyhjennyksessä? Eikös kaikki kyläilyt pitäisi jättää myöhemmäksi ellei kyläily ole aivan pakollista?
Meidän talon kivijalka lepää hirren päällä (kuten 1900-luvulle asti on rakennettu) ja tämän hirren nimenomaan kuuluu olla märkä. Kosteassa ja hapettomassa tilassa hirsi ei lahoa. 100-vuotta sitten talot rakennettiin hieman eri tavalla kuin nykyään. Portsan puutaloja ympäröivät kukkapenkit, koska niistä on hyötyä perustuksille. Edes sadevesiä ei saisi ohjata liian tehokkaasti pois kivijalan vierestä.
Meillä ei kukaan kyläillyt, vaan naapuri jeesaili koukullisen autonsa kanssa.
No näin se taisi ollakin vanhojen talolen kohdalla eli kukkapenkit pystyyn vain 🙂
Jaa se oli vain autokuskina. Kirjoituksesta sai sen käsityksen, että ovat pyörineet ahtaassa kellarissa kahdestaan, siis miehesi ja apuri. Siellä ei varmaan lähikontaktia olisi voinut välttää 🙂