eveliina matilda - Banneri

14 vuotta, kuusi kuukautta ja kuusi päivää. Tässä samalla parisängyllä pötkötellessä vuodet eivät kuitenkaan tunnu oikeastaan miltään. Ikäeromme tulee esiin yleensä vain silloin, kun vertailemme lapsuus- ja nuoruusaikojamme. Yhteiselämämme kannalta ei kuitenkaan ole kovin merkittävää, että minä en ole koskaan nähnyt puhelinkoppia ja Pepen riparipaitaan on painettu syntymävuoteni. Tässä kohdassa kaikkia varmasti ihmetyttää enemmän se, että jonkun vaatekaapista löytyy edelleen 25 vuotta vanha riparipaita.

Tarkemmin ajatellen, juuri siinä vuoden -95 paidassa ehkä onkin se vanhemman miehen viehätys. On varmasti osittain iän tuomaa kypsyyttä, että Pepe ei koe tarpeelliseksi koreilla vaatteillaan tai oikeastaan millään muullakaan. Pepelle on tärkeintä, että vaatteet lämmittävät, rannekello näyttää oikeaa aikaa ja autolla pääsee turvallisesti eteenpäin. Treffirintamalla seikkaillessani törmäsin jos jonkinlaisiin itsetuntonsa kanssa painiviin ihmisiin. Ihailenkin Pepessä erityisesti hänen aitouttaan. Sitä, että hän on itsensä kanssa niin sinut, että vain hänen rakkaimpiensa mielipiteillä on hänelle merkitystä.

Tarkemmin ajatellen, juuri siinä vuoden -95 paidassa ehkä onkin se vanhemman miehen viehätys.

Itsetunnon lisäksi ikä on kehittänyt Pepelle hötkyilemättömän asenteen. Pepe on omien sanojensa mukaan ollut nuorena äkkipikaisempi tapaus ja olen joskus hänen kertomuksiaan kuunnellessa miettinyt, että onneksi minä pääsin elämään yhteiset vuodet tämän nallekarhu-version kanssa. Hötkyilemätön asenne sopii myös hyvin lapsiperhe-elämään. Toisen biologisten lasten ottaminen omikseen ei olisi ehkä ollut näin helppoa itseni ikäisille miehille. Pepe on ehtinyt nauttia lapsettomuuden eduista niin pitkään, että hän oli kypsä lähtemään mukaan perhe-elämän kuvioihin. Ehkä myös Pepen ajatus siitä, että itselle optimaalinen lapsenteko ikä ehti mennä, innosti entisestään tarttumaan tähän erilaiseen mahdollisuuteen perustaa perhe.

Kannustaisin muita ikäeron kanssa painivia ihmisiä menemään eteenpäin tunteella. Toisaalta minua suuri ikäeromme ei häirinnyt edes suhteen alkuvaiheessa, sillä me olimme pitkään pelkkiä ystäviä ja huomasimme rakkautemme vasta kun olimme tunteneet yli kolme vuotta ja viettäneet kuukausikaupalla aikaa läheisinä ystävinä. Joka tapauksessa; jos asettaa kumppaniehdokkaalle liian tiukkoja raameja, saattaa kävellä onnensa ohi. Omien seikkailujeni opettamana neuvon tekemään rajanvetoa iän sijasta enemminkin sinne persoonan puolelle.

Meitä harvoin puhuttava ikäeromme nousi pitkästä aikaa pinnalle, kun pohdimme Pepen heinäkuista 40-vuotissyntymäpäivää. Pepe ei välitä huomion keskipisteenä paistattelusta, eikä hän kuulemma kaipaa juhlia. Minulle olisi kuitenkin tärkeää järjestää juhlat rakkaani pyöreiden vuosien kunniaksi. Nyt emme toki tiedä onko juhlien järjestäminen vielä heinäkuussa mahdollista, mutta lähipiirille osoitetut rennot grillibileet Pepekin varmaan vielä sulattaisi.

En muutama vuosi sitten olisi uskonut, että järjestän 25-vuotiaana mieheni nelikymppisiä. Toisaalta elämässäni on tapahtunut paljon uskomattomampiakin asioita ja pidän ikäeroamme ihmeellisempänä sitä, että kaikkien pettymysten jälkeen minulle löytyi näin uskomattoman ihana mies. Se oikea.

Kommentit (21)

15 vuotta ei nyt ole ikäero eikä mikään.

Onko 40 vuotiaalla miehellä muka optimaalinen lapsentekoikä takanapäin? Itse sain kuopukseni 39v naisena ja naisella ikä kuitenkin enemmän lapsen teossa ratkaisee…

Pepen itse itselleen asettama optimaalinen lastentekoikä. Minun oli 19 vuotiaana. 😀 Kai meillä kaikilla on omamme.

Erh. Voit esittää, ettei sinua haittaa teidän ikäero mutta paljon elämää ja erilaisia ihmisiä nähneenä voin sanoa että sen kyllä näkee sinun tekstistä että sinua haittaa teidän ikäero ja pahasti. Sen erillinen esiin nostaminen sen todistaa.

Ja mitä tulee eläkepäiviin niin kyllä minun vanhemmat vaan on kerenneet niitä yhdessä viettämään, vaikka ikäeroa on 18 vuotta. Te puhutte kuin teidän se vanhempi puoliso olisi kovinkin vanha ja sairas ja se todistaa taas sen että kyllä se ikäero näyttää haittaavan vaikka muuta väittätte.

Btw, ei voi olla mahdollista että et ole nähnyt puhelinkoppia koska niitä oli vielä pitkälle 2000 luvun alkua ja minäkin olen ne kerennyt näkemään vaikka olen vain muutaman vuoden sinua vanhempi. X.x

Kiitos tarinastanne! Meillä myös 14v ikäeroa, ja nyt jo 14v yhteistä taivalta takana. Ikäeroa ei tosiaan juuri arjessa huomaa, mutta just lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ja vaikkapa musiikkimaku ovat ihan erilaisia. Ja toki toisen vanheneminen mietityttää jo hiukan. Asuntolainan maksuaika piti miettiä niin että saadaan hoidettua ennen miehen eläköitymistä, eikä yhteisiä eläkepäiviä luultavimmin ole luvassa. Meillä kaksi yhteistä lasta, enkä olisi parempaa isää heille voinut toivoa. Tietynlainen kypsyys, luotettavuus ja vastuuntunto olivatkin asioita jotka miehessä viehättivät alusta asti.

Löysin blogisi sattumalta ja pysähdyin tähän tekstiisi pitkäksi aikaa, kiitos siitä!
Meillä on mieheni kanssa ikäeroa 18-vuotta. Kuten myös sinä sanoit, ei sitä ikäeroa arjessa mitenkään huomaa. Ehkä seurustelumme alkuaikoina tilanne oli toinen kun itse olin amk-opiskelija ja mieheni hyväpalkkaisessa työssä. Nyt tilanne on tasoittunut ja tasavertaisina aikuisina elämme suhteessa. Jos kaikki menee hyvin loppuun asti niin marraskuussa saamme ensimmäisen yhteisen lapsemme syliimme. Joskus mietin tulevaisuutta ja eläkeikää, mutta aika pian sitä palaa tähän hetkeen ja nauttii näistä ajoista yhdessä. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Monien epäonnisten miessuhteiden jälkeen en voisi kuvitellakaan rinnalleni toista miestä kuin nykyiseni <3

Olen kyllä eri mieltä siitä, että nelikymppisenä olisi optimaalisin lapsentekoikä mennyt. Silloinhan on vielä nuori.

Siksi kirjoitinkin että hänelle itselleen optimaalinen. Ei yhteiskunnan tai biologian mielestä, sillä miehen hedelmällisyys ei laske iän myötä niin kuin naisen.

Kiitos kirjoituksesta. Ihana oli lukea meillä minulla ja miehelläni on 17 vuotta ikäeroa. Minä 38vuotta mies 56vuotta

Meillä on mieheni kanssa ikäeroa 23vuotta, mikä on kieltämättä paljon, mutta kun rakkaus osui kohdalle ei sille mitään voinut.
Alkuun itse pohdin pitkään haluanko sitoutua tähän parisuhteeseen ja ihmiseen jonka kanssa emme koskaan tule viettämään yhteisiä eläkepäiviä. Lopulta tuntui hullulta hylätä onni tulevaisuuden takia.

Aika usein olemme saaneet hämmästelyä osaksemme ja selkesti on pohdittu, että onko siinä isä ja tytär vai pariskunta liikkeellä. Edelleen kohta 10v jälkeen asiasta välillä kuulee, mutta vuosien saatossa on oppinut itse olemaan näistä kommenteista välittämättä.

Ihanaa, että olet löytänyt rakkauden, ikäerosta huolimatta. Etkä välitä muiden kommenteista. <3 Eläkepäivät ovat oikeastaan ainut minua isossa ikäerossa vaivannut asia. Ajattelen asian kuitenkin niin, että kuka vain voi kuolla koska vain. Sairastua syöpään, jäädä auton alle jne. Elämän pituudesta ei voi olla varma, tärkeintä on elää tässä ja nyt, rakastaa ja olla rakastettu.

Tosi ihana postaus. Itellä oli kans 7 vuotta sitten 13 vuotta vanhempi miesystävä kellä oli kaks pientä lasta. Ite täytin suhteen aikana 20v. Kuuntelin kavereiden mielipiteitä aivan liikaa ja painostuksesta jätin hänet. Sen jälkeen en ole yhtä hienoa ihmistä koskaan kohdannut tai saatika voinut rakastua uudestaan. Ei sillä ikäerolla ole mitään väliä jos rakastaa ja on hyvä olla♥️. Kaikkea hyvää teille ja ihanaa alkavaa kesää ♥️☀️

Kiitos! Tarinasi on koskettava. Kurjaa, että et ole enää tämän miehen jälkeen pystynyt rakastumaan vaikka suhteesta on jo seitsemän vuotta. 20 vuotiaana sitä on varmasti herkkä ympäristön mielipiteelle ja painostukselle. Voisin myös kuvitella, että perheellisen, vanhemman miehen kanssa suhteessa oleminen voi 20-vuotiaan mielestä tuntua siltä kuin tulevaisuus olisi jo valmiiksi suunniteltu. Ikävä kuulla jos olet lähtenyt rohkeana kohti uudenlaista elämää ja pettynyt. Toivon, että tulet vielä kuitenkin löytämään uuden rakkauden. Tällä kerralla olet entistä viisaampi <3

Huippu postaus, ootte niihin sopojä! <3 ja ihanaa seurata miten olet saanut noin ihanan ihmisen elämääsi 🙂 ja ihan hassua ja söpöä, et ootte ihan toistenne näköisiä 😀 <3

Kiitos ihanasta kommentistasi. 🙂 Ehkä rakastuneet jotka viettävät aikaa paljon yhdessä alkavat jollain tasolla matkia toistensa ilmeitä ja eläitä ja tämän mainitsemasi samannäköisyys johtuisi siitä? Ihanaa tulevaa kesää sinulle!

Ihana postaus!
Oon seurannut sun blogia alkuajoista lähtien ja oon niin onnellinen sun puolesta että oot löytänyt noin ihanan rakkauden ja kaikki on hyvin ❤️
Oon pysynyt blogisi vakiolukijana vuosien ajan, koska sulla on mieletön taito kirjottaa ja oot ihanan aito ja rehellinen, paljastamatta silti kaikkea. Et pelkää tuoda mielipiteitä ilmi, mutta et hae turhaa draamaa.
Ihanaa kesää suosikkibloggaajalle!! ❤️

Hei Ella! Kiitos iahnasta kommentistasi. Kaikki on todellakin nyt hyvin. <3 Kehusi koskettavat ja antavat voimaa jatkaa blogin kirjoittamista. Tosiinaan sitä kirjoittaa kuin jollekin harmaalle yleisölle, mutta tällaiset ihanat yhteydenotot tekevät lukijat konkreettisiksi. Kiitos, että olet jaksanut käydä lukemassa löpinöitäni pitkään. <3 Ihanaa kesää myös sinulle!

Vaikutatte niin ihanalta parilta ja blogiasi pitkään seuranneena, olen hyvin onnellinen että löysit rinnallesi Sen Oikean <3 Kaikkea hyvää teille.

Ihana kirjoitus ja kuvat täyttä tunnetta❤️

Vastaa käyttäjälle Ella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X