Uusi vuosi on kuin tyhjä taulu, jonka puhtaanvalkoiselle pinnalle voin tehdä haluamani mukaisen teoksen. Elämäni on omissa käsissäni, kuten siveltimeni ja tulevaisuuden ainekset ovat saatavillani, niin kuin edessäni levittäytyvät akryylimaalit. Oloni tulevan vuoden suhteen on sellainen, että voin sekoittaa kaikista kauniista väreistä juuri sellaisia sävyjä kuin haluan.
Julkaisen tämän viikon aikana edessä olevaa vuotta käsitteleviä kirjoituksia, joiden näkökulmana ovat perhe-elämän tulevaisuus, remontin suunnitelmat sekä omat opintoni ja ammatilliset tavoitteeni tulevalle vuodelle.
Opiskelut vuonna 2021
Olen siitä onnekkaassa asemassa, että saan opiskella minua kiinnostavaa alaa ja pääsen tulevan vuoden aikana aloittamaan oman, opiskelujen jälkeisen urani. Olen opinnoissani jo siinä pisteessä, että edessä on tavallisista viiden opintopisteen kursseista enää yksi kielikurssi ja kolme kehittämistyön kurssia. Näiden lisäksi suoritan 15 opintopisteen työharjoittelun sekä harjoitteluun linkittyvän 15 opintopisteen opinnäytetyön.
Näiden 50 opintopisteen jälkeen tutkintoni alkaa olla suoritettu. Olen tähän asti tehnyt opintojani nopeutettuun tahtiin, sillä tein ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden syyslukukauden aikana 160 opintopistettä.
En kuitenkaan kiirehdi valmistumaan kuluvana opiskeluvuotena, sillä jatko-opintoja silmällä pitäen minun on järkevää suorittaa valmistumiseen vaadittua enemmän opintopisteitä, saada hyvä arvio opinnäytetyöstäni ja pitää keskiarvoni lähempänä viittä.
Tulevan vuoden työkuviot
Valmistumisen sijasta aion tehdä kursseja rauhallisesti, samalla kun perehdyn kuntouttavaan työtoiminnan valmennukseen viimeisessä työharjoittelupaikassani. Minulle on myös vihjailtu mahdollisesta työpaikasta harjoittelun jälkeen ja olenkin orientoitunut harjoittelujaksoon niin, että tästä alkaa mahdollisesti oma urani yhteisöpedagogina.
Olin jo ennen joulua perehtymässä viikon ajan uuteen harjoittelupaikkaani. Ehdin tutustua hieman työpaikan henkilöstöön, työympäristöön, asiakkaisiin ja toimintatapoihin. Nyt minulla on ollut joululoman aikana hyvin tilaa pohtia kokemustani ja valmistua tulevaan. Olen tällä hetkellä täynnä halua oppia uutta ja kurkistan minulle ennestään tuntemattoman, kuntouttavan työtoiminnan maailmaan suurella mielenkiinnolla.
Ensi viikon maanantaina alkavan harjoittelun ohella teen töitä myös kriisi- ja perhetyöntekijänä aiemmassa työharjoittelupaikassani. Näitä töitä teen viikonloppuisin sekä silloin tällöin arkena ja toivottavasti kesällä sijaisena.
Tämä työpaikka on ollut kehitykseni kannalta minulle kuin lottovoitto. Olen päässyt testaamaan opintojen teoriaa heti käytännössä ja jokaisen työvuoron jälkeen, olen kokenut itseni viisaammaksi kun aamulla töihin kävellessäni. Luulen, että tämä työpaikka on valmistanut minua monella tavalla tulevaan ja uudessa harjoittelupaikassa aloittaminen tulee olemaan helpompaa nyt, kun ammatillinen identiteettini on saanut kypsyä niin monella tavalla minua tukevassa ympäristössä.
”Kännekohta”
Minulla on edessäni mielenkiintoinen opiskeluvuosi, jonka teema tulee olemaan opinnoista työelämään siirtyminen ja oman yhteisöpedagogiuran rakentuminen.
Kuten taiteessa, myös elämässä suunnitelmat ovat aina vain suunnitelmia. Maalatessani lopputulos ei näytä koskaan aivan suunnitelmieni kaltaiselta. Yleensä kontrastit ovat selkeämmät, linjat hieman tarkoittamaani villimmät ja värit jotenkin värikkäämmät.
Valmis maalaus pitää aina sisällään kaikkea hieman enemmän kuin alun alkaen piti, mutta sellaista elämä on. Luulen tämänkin vuoden tarjoavan minulle jotain suunnitelmistani poikkeavaa ja yllättävää. Aion kuitenkin tehdä parhaani ja olen valmis ottamaan uuden vuoden vastaan sellaisena kuin se on.
Kommentit (2)
Mitä jatko-opintosuunnitelmia sulla siis on? Sosiaalityön maisteriopinnot yliopistossa? 🙂
Moi! Juurikin nuo sosiaalityön maisteriopinnot kiinnostavat, mutta myös nuorisotutkimus sekä muutama muu… 🙂 Kartoitan parhaillaan mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä ajatukseni ovat pitkälti tässä amk-tutkinnon suorittamisessa.