Meidän pikkumurut tulivat taas meille tänään ja pääsimme koko perhe aloittamaan yhdessä hiihtolomaviikon.
Tosin minulla ja Pepellä ei oikeastaan ole hiihtolomaa, mutta olemme mukana lasten lomahengessä. Pepellä on parin kerrostaloasunnon remontti kesken ja minä koitan kerätä mahdollisimman paljon työharjoittelutunteja, ettei minulla mene ensi kesä harjoittelussa.
Työharjoittelupäiväni ovat onneksi vain noin kuuden tunnin mittaisia, enkä työskentele ensiviikolla ihan jokaisena päivänä. Minun viikkooni mahtuu siis myös mukavasti aikaa lapsille.
Nyt kun perheessä on ekaluokkalainen, vaativat koulujen loma-ajat meiltä hieman enemmän järjestelyjä. Adeliina ja Alex ovat kyllä päässeet lomailemaan aina päiväkoti-ikäisinäkin, sillä sukulaiseni ovat pystyneet yleensä hoitamaan lapsia sellaisina loma-aikoina, kun olen itse ollut töissä.
Tälläkin kerralla ilmoitin Alexin päiväkodin kyselyyn, että Alex on hiihtolomaviikon pois päiväkodista. Ajattelin, että Alex on ansainnut lomansa ja hätätapauksessa minä ja Pepe voimme olla viikon vuorotellen pois töistä. Siskoni ja äitini riensivät kuitenkin apuun. Siskoni on äitiyslomalla ja äitini oli suunnitellut lomailevansa yhdessä lastenlasten kanssa.
Meidän lomasuunnitelmamme ovat hyvin maltillisia. Adeliina piirsi tänään jo tavaksi tulleen lomatoivelistan, jonka aktiviteetit olivat hiihtäminen, luistelu, pulkkailu ja serkkujen kanssa yökyläily. Serkut Ava ja Noah olivat kirjoittaneet omaan listaansa lisäksi Hoplop, karkki, palju ja avanto.
Lapsilla tulee varmasti mummin ja ukin kanssa niin hauskaa, että mun ja Pepen panostukseksi riittää se, että annamme omilla vahtivuoroillamme lasten katsoa lastenohjelmia ja ottaa rennosti, niin kuin lomalla kuuluukin.
Huomenna suunnitelmissamme on viettää aikaa pikkusiskoni perheen kanssa ja sitten sunnuntaina viemme lapset mummin ja ukin luokse yöksi, kun alamme Pepen kanssa valmistautua tulevaan työviikkoon.
Ihanaa hiihtolomaa kaikille, joiden loma alkoi myös tänään ja niillekin joilla loman alku on vielä vähän matkan päässä!
Kommentit (2)
Voiko kellään oikeesti tässä ajassa olla noin uskomattoman avuliaita isovanhempia? 😳😳
Enemmän sääntö, kuin poikkeus, että monetkaan isovanhemmat ei missään nimessä uhraa aikaansa lapsenlapsille tai ole siihen motivoituneita tai kykeneviä. Puhumattakaan useammasta lapsenlapsesta.
Ootte super- onnekkaita! 🍀Mikä voisi olla lapselle parempaa, kuin laaja joukko aikuisia ja vaikkapa serkkuja elämän eri käänteitä jakamassa
No niinpä! Me ollaan todella onnekkaita mitä tukiverkkoon tulee. Tiedetään se ja arvostetaan isovanhempien ja muiden sukulaisten apua tosi paljon. 🙂