eveliina matilda - Banneri

Vihdoinkin minulla on uudistuvasta eteisestämme jotain näytettävää. Pepellä on ollut niin paljon töitä, että remonttimme on edistynyt lähinnä viikonloppuisin. Pepen remontointiyrityksen rahaa tuottavat projektit menevät aina omien remppojemme edelle ja siksi kotimme edistyy pikkuhiljaa, ilman minkäänlaista aikataulua.

Uusien portaiden rungon suora osuus on valmis. Haastavin osuus, eli portaiden alaosa käännöksineen on vielä tekemättä.

Olemme tottuneet sahanpurun ja työkalujen keskellä elämiseen, eikä hommien paikoittainen pysähtyminen vie yöuniamme. Minun on kuitenkin myönnettävä,  että kahden kerroksen asunnossa on ollut melko mielenkiintoista elää viikkokaupalla ilman rappusia!

Kotimme keskikerroksen, eli eteisen lattialta on noin seitsemän metriä yläkerran kattoon. Kun kotimme 100-vuotta sitten rakennettiin, sen yläkertaa ei suunniteltu asuinkäyttöön, eikä tässä siis ollut myöskään portaita. Kahdeksan vuotta sitten Pepe nakutteli tälle paikalle väliaikaiset raksarappuset, jotka pysyivät paikallaan aina kuluvaan kevääseen asti.

Rappusten alla oikealla on alakerran vessa. Vessan vasemmalle puolelle tulee eteisen vaatesäilytys.

Purkuhommat sujuvat meiltä aina suurimmalla innokkuudella ja vanhat rappuset purettiin pois alta yhdessä illassa. Portaiden jälkeen eteisen seinät purettiin, eristettiin ja levytettiin gyprocilla. Koolatut seinät nauhoitettiin, kitattiin ja maalattiin pohja- ja pintamaalilla. Pepe myös koolasi eteisen katon, mutta katto jätettiin edessä olevien sähkö- ja putkitöiden takia vielä auki.

Eteisen vessan seinät laitetaan kuntoon samalla kun rappusten alaosa viimeistellään. Vessan kattoa jouduttiinkin hieman muokkaamaan portaiden reisipuun tieltä. Aluksi luulimme joutuvamme laskemaan vessan kattoa, jotta portaat saadaan kulkemaan oikeassa kulmassa, mutta kekseliäs Pepe ratkaisi ongelman niin, että emme joutuneet tinkimään vessan huonekorkeudesta.

Eteisen ja keittiön sekä eteisen ja olohuoneen väliset oviaukot on muovitettu, jotta rakennuspöly ei liikkuisi muualle asuntoon.

Uusien portaiden reisipuut ja askelmat voitiin asentaa paikoilleen vasta, kun seinät oli laitettu kuntoon. Tästä johtuen jouduimme kulkemaan ylä- ja alakerran väliä viikkokausia rakennustikkaiden avulla. Eteisestä kuljettiin ensin pitkillä tikkailla vessan katon päälle, josta pääsi katolla keikkuvien a-tikkaiden avulla yläkertaan.

Eteisen seinien maaliksi valikoitui Tikkurilan Laasti.

Minulla meni maalihyllyllä oikeaa harmaan sävyä valitessa ehkä kaksi minuuttia. Olen aikuiselämäni mittaisella remppakokemuksellani oppinut, että maali näyttää seinässä aina erilaiselta kuin miltä se näyttää pienessä väritilkussa, kaupan loisteputkivalaistuksessa tarkastellessa.

Tavoitteenani oli löytää hieman lämmin vaaleanharmaa, joka taittaa mahdollisimman vähän mihinkään muuhun sävyyn. Toistaiseksi tämä Tikkurilan Laasti -maali on täyttänyt odotukseni, mutta sävy saattaa toki vielä muuttua eteisen valaistuksen myötä.

Portaikon alle tulee säilytystilaa takeille, kengille ja asusteille. Portaikon alaosasta tulee umpinaisen näköinen, eli reisipuusta lähtee seinämä lattiaan. Oikeasti seinämä muodostuu kolmesta ulos vedettävästä kaapista, jotka kätkevät sisäänsä vaatetangon, laatikoita sekä kenkähyllyjä. Ulos vedettävien kaappien avulla vaatteet löytyvät helpommin, kun portaiden alle ei tarvitse itse kumarrella. Pepe rakentaa koko järjestelmän itse ja kuvaan valmiin tuotoksen sitten aikanaan tänne.

 

Portaikon kaiteeksi tulee kymmenen sentin välein olevaa puurimaa, joka jatkuu reisipuusta aina kattoon asti.

On jännittävää päästä seuraamaan kuinka tällaiset rappuset rakennetaan. Minulle tuli yllätyksenä, että reisipuita ei kiinnitetä lainkaan seinään, vaan ne ikään kuin kelluvat irtonaisena  kappaleena yläkerran ja alakerran lattian välissä. Näin rakentaen talon seinien eläminen ei vaikuta portaisiin.

Seuraavaksi edessä olisi rappusten alaosan nikkarointi, minkä jälkeen meidän pitäisi päästä yhteisymmärrykseen portaikon materiaaleista ja väreistä. Minä haluaisin rappusista sekä kaiteena toimivista puurimoista kauttaaltaan valkoiset. Pepe taas on sitä mieltä että mitä enemmän portaikossa on väriä ja puunkuviota näkyvissä, sitä parempi lopputulos on… Huoh.

Kommentit (3)

Puunväriset saavat myös täältä äänen! 🙂

Joo, tosi kauniit puunvärisinä! Just tuollainen täydellinen puunsävy, ei sellainen ”mökkimäinen” yhtään vaan tosi kaunis ja raikas.

Puunvärisinä näyttävät upeilta!

Vastaa käyttäjälle Mimmu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X