Hitaita aamuja ja sänkykahveja

Olen aamuihminen, joka nauttii niistä päivän ensimmäisistä hetkistä, kun muu maailma vasta heräilee uuteen päivään. Töissäkin pidän kaikkein eniten niistä aamun ensimmäisistä työtunneista, kun kaikkialla on vielä hiljaista ja availen tietokonetta kuuma aamukahvi vieressäni höyryten.

Viime aikoina olen pitkälti itse päättänyt omat työaikani, minkä myötä olen voinut elää minulle luontaisella päivärytmillä. Lapsettomina viikkoina voin nukkua aamuisin niin pitkään kuin haluan ja yleensä heräänkin vasta yhdeksältä. Meillä on makuuhuoneessa pimentävät verhot, mutta nyt talvisin edes verhojen auki pitäminen ei auta minua heräämään, kun ulkona on pimeä vielä kovin pitkälle aamuun. Niinpä minulla onkin yöpöydälläni kirkasvalolamppu, joka herättää kehoni lempeästi uuteen aamuun.

Tiesitkö, että kirkasvalolamppu voi auttaa väsymykseen, liikaunisuuteen ja muuhun kaamosoireiluun. Itselläni lamppu helpottaa aamuheräämistä ja edistää  säännöllistää unirytmiä. Tutkitusti kirkasvalossa oleskelu aamulla puolesta tunnista tuntiin viitenä päivänä viikossa vähentää kaamosoireilua jo viikossa. Itse huomaan kirkasvalolaitteen käytön jälkeen virkistyväni välittömästi pariksi tunniksi.

Nautimme kirkasvalolampusta myös lapsellisten viikkojen aamuina. Minulla on tapana herättää lapset niin, että laitan meidän makuuhuoneen telkkarista Cmoren Juniori-kanavan pyörimään, napsautan kirkasvalolampun päälle ja sitten kannan lapset meidän sänkyyn heräilemään. Telkkarin välke ja kirkasvalolampun loiste saavat lapset pikkuhiljaa oikomaan jäseniään meidän vanhempien pellavalakanoissa. Aamut samassa sängyssä ovat mukava yhteinen ja läheinen hetki meidän perheelle, eikä minun tarvitse käyttää aamuani siihen, että ravaan lastenhuoneissa herättelemässä unikekoja. Yleensä lapset heräävät viimeistään kun jonkun lemppari lastenohjelman tunnari alkaa soida ja lisään hieman äänenvoimakuutta. Itse siirryn makkarin yhteydessä olevaan kylpyhuoneeseen laittautumaan, kun lapset katselevat lastenohjelmaa ja samalla pukeutuvat sängyssämme.

Arkisin minä huolehdin lapset aamuisin kouluun ja esikouluun, koska Pepe lähtee töihin usein jo ennen meitä muita. Toisinaan vien lapset samalla autokyydillä kohti koulua ja päiväkotia, mutta välillä saatan lapset kävellen meidän koiran kanssa. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat aivan vastakkaisissa suunnissa, joten saatan yleensä ensin koululaisen kouluun, käännyn sitten takaisin kotiin ja nappaan sieltä mukaani eskarilaisen potkulautoineen. Kokkeli-koira odottelee hienosti päiväkodin aitaan kiinnitettynä, että minä saatan pojan päiväkotiryhmän tiloihin asti. Kotimatkalla käyn monesti hakemassa tuoreen leivän tai aamiais-croissantin lähileipomostamme. Oman aamiaiseni syön rauhassa yksin kotona, sillä minulla ei yleensä heti herättyäni ole hetkeen lainkaan ruokahalua.

Alakerran rempan aikana olen yhä useammin alkanut syömään oman aamupalani yläkerran makuuhuoneessa. Makkarissa on tietysti kirkasvalolamppu, mutta se on myös yleensä kotimme lämpimin huone. Tykkään katsella telkkarista aamun uutislähetystä ja napsia hedelmiä sekä juoda kahvia sängyssä. Sitten onkin jo aika pistää pyykkikone pyörimään, avata läppäri ja ryhtyä päivän puuhiin. Olen tehokkaimmillani aina aamuisin ja pyrin hoitamaan päivieni velvollisuudet hyvissä ajoin ennen iltapäivää.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä