eveliina matilda - Banneri

Täytin eilen 27 vuotta ja juhlin merkkipäivääni kotoilemalla yhdessä perheeni kanssa. Pepe sulki työpuhelimensa ja unohti yrityksensä koko päiväksi. Lapsetkin olivat koko päivän kotona, koska he ovat nuhan takia olleet pois koulusta ja eskarista. Saimme siis koko perhe viettää keskellä arkiviikkoa yhden koko päivän yhdessä. Haimme aamulla viereisestä leipomosta tuoretta leipää ja lähikaupan pakastekaapista prinsessakakun. Herkuttelimme, katselimme elokuvia ja pelasimme pleikkaria vuoteessa. Syntymäpäiväni oli täynnä rakkauden täyteisiä, hitaita hetkiä perheeni kanssa.

Näin syntymäpäivinäni minun on ollut tapana pysähtyä hetkeksi eletyn elämän äärelle ja pohtia mitä kaikkea on oikein tapahtunut. Erityisesti viime vuosina on ollut pysäyttävää huomata, että ikävuosiin tulee yksi numero lisää. En voi oikein uskoa, että olen jo tämän ikäinen ja samalla taas koen itseni elämäntilanteeseeni nähden kovin nuoreksi.

Muistoja syventääkseni innostuin selailemaan blogista aikaisempiin syntymäpäiviini osuvia kirjoituksia. Huomasin blogin vanhentuneen kanssani pian jo 10 vuotta, eli olen kertonut teille itsestäni ja elämästäni koko tähänastisen aikuisikäni ajan. Ajanjakso on pitänyt sisällään monia elämän eri käänteitä, kuten esikoiseni syntymän, talon ostamisen, toisen lapsen syntymän, eron ja siitä selviytymisen, ikioman asunnon hankinnan, opiskelun ja uuden parisuhteen löytymisen.

27 vuoden ikäiseksi minulle on ehtinyt tapahtua paljon asioita ja olen hakenut paikkaani tässä maailmassa toisinaan hyvin kipeidenkin kokemusten kautta. Näin jälkikäteen viime vuosia tarkastellessani ymmärrän, että jokaisella tapahtumalla on ollut tarkoituksensa elämänkulussani. Ne ikävimmätkin hetket ovat osaltaan johdattaneet minua tähän pisteeseen missä nyt olen.

Voin nyt 27. syntymäpäivänäni sanoa, että olen löytänyt itseni ja paikkani tässä elämässä. Paikkani on rakkaan puolisoni ja vuoroviikoin kanssamme asuvien lasteni kanssa, tässä mieheni ja minun unelmista muodostuneessa puutaloasunnossa. Näiden ihmisten kanssa ja tässä ympäristössä voin olla täysin oma itseni ja onnellisimmillani. Kokemuksesta tiedän, että edessä on vielä paljon odottamatonta, mutta juuri nyt on minun vuoroni nauttia elämäni parhaasta ajasta ja synttäriviikostani!

Kommentit (8)

voitko ihan hyvin? olet todella laiha ja silmät ovat todella suuret. olet todellakin vasta 27-vuotias. nauti tuosta vaiheesta. miksi elää pikakelauksella kun aikaa on vielä vaikka mihin..?

Olen sattunut syntymään nämä suuret kauriinsilmät päässäni, jotka ovat oikeastaan lempiasia ulkonäössäni. 😊 Hoikka vartalokaan ei tarkoita että voisin jotenkin huonosti. Juurihan kerroin nauttivani tästä elämänvaiheesta täysillä. Ei minulla ole tarvetta millekään pikakelaukselle? Kuinka itse voit? 🌸

Uskomatonta, että näin paljon on aikaa kulunut! Itse löysin blogisi, kun se kulki vielä nimellä eveliina-ellie ja odotit esikoistasi. 🙂 Olen lukenut säännöllisesti tähän asti, mutten varmasti koskaan ennen kommentoinut. Silloin meillä oli hauskan samanlainen elämäntilanne, nimittäin olen samanikäinen kuin sinä ja esikoiseni on vain kaksi viikkoa teidän esikoista vanhempi. Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi ja kaikkea hyvää!

Hei! Ihana kuulla, että joku on pysynyt matkassa mukana näin kauan. 😀 Onpa hauskaa, että esikoisemme ja sinä ja minä olemme olleet noin saman ikäisiä! Kiitos sinulle, että olet lukenut ja nyt sitten vielä kommentoinutkin. Kaikkea hyvää myös sinulle! 🙂

Hei!
Paljon onnea! Saanko kysyä mistä tuo kaunis paita on?

Hie ja kiitos! Paita on ostettu kirpputorilta, enkä valitettavasti tiedä mistä se on alunperin ostettu.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X