eveliina matilda - Banneri

Lapset viettävät hiihtolomaviikkonsa meidän luonamme, mutta minun uuden työni johdosta perheellämme ei valitettavasti ole yhteistä lomaa. Pepekään ei pysty työkiireiltään heittäytymään lomalle koko viikoksi, mutta pyrimme silti puuhastelemaan tällä viikolla mahdollisimman paljon kivoja juttuja.

Juhlimme Pepen ystävän kolmekymppisiä.

Nappasimme muutaman pusukuvan juhlatilan takahuoneessa.

Aloitimme kivojen juttujen tekemisen pariskuntana, sillä meidät oli kutsuttu viikonloppuna Pepen ystävien kolmekymppisille. Oli aivan ihanaa päästä laittautumaan ja tapaamaan ihmisiä.  Juhlatila oli todella kauniiksi koristeltu, illan aikana oli kivaa ohjelmaa ja ihmiset olivat todella mukavia. Vaikka lapset eivät päässeet mukaan näihin bileisiin, heilläkin oli hauska ilta. Ihana siskoni vietti lasten kanssa meillä leffailtaa herkkuineen ja iltapaloineen. Seuraavan aamuna lapset kysyivät heti ensimmäisenä, voisiko Anni-täti tulla meille taas yökylään.

Sunnuntaina oli mitä parhain ulkoilusää! Aurinko lämmitti ihanasti selkää kun katselin ratsastustunnin kulkua.

Viikonloppu jatkui taas tutuissa merkeissä, eli heppatallilla ja jäähallilla. Tyttäreni ratsasti pienellä shetlanninponilla, joka oli ratsastustunnin alussa varsin ponimaisella tuulella. Poni pysähteli omia aikojaan eikä oikein tahtonut kääntyä ratsastajansa haluamaan suuntaan. Oli mahtavaa huomata miten sitkeästi tyttäreni jaksoi yrittää ja tunnin loppupuolella ratsukko kulkikin jo hienosti sopusoinnussa. Olen ennenkin kertonut kuinka vanhemmuudessa parasta on omien lasten kehityksen seuraaminen ja onnistumisissa mukana eläminen.

Herkistymisen hetkiä koettiin myös jääkiekkokaukalon äärellä, kun seurasin kuopuksemme hienoa nollapeliä. Nollapeli tarkoittaa kuulemma sitä, ettei maalivahti päästä yhtään kiekkoa sisään ja niin siinä tosiaan kävi! Katselimme aamulla telkkarista Suomen Olympiakullan voittopelin, mutta se ei ollut läheskään niin liikuttavaa kuin katsella oman pienen pojan nököttävän niissä ylisuurissa maalivahdin varusteissaan, torjumassa kerta toisen jälkeen kaikki vastustajan hyökkäysyritykset.

Pepe ja uusi perheenjäsenemme.

Perheemme sunnuntai-ilta oli täynnä naurua, mikä johtui ehkä siitä, että olimme Pepen kanssa hyvin väsyneitä lauantain juhlien jälkeen lyhyiksi jääneiden yöunien takia. Lapsilla oli hauska meininki päällä ja kun yritimme asettaa jonkinlaisia rajoja, repeilimme lasten nokkelille letkautuksille ja menetimme käytännössä kaiken auktoriteettimme. Meidän lapsilla on todellakin sana hallussaan ja molemmat osaavat olla varsinaisia koomikoita. Heillä on myös taipumusta keksiä kaikenlaista kivaa ohjelmaa ja tällä kertaa me aikuiset saimme suorittaaksemme nukkehaasteen. Haasteessa minun ja Pepen tuli pitää nukkevauva elossa vuorokauden ajan. Vauvaa tuli tietysti hoitaa kuin elävää lasta, mikä oli rättiväsyneenä melko hupaisaa.

Kun lapset olivat vihdoin nukahtaneet ja pystyimme Pepen kanssa lopettamaan feikkivauvan jatkuvan hytkyttämisen, kellahdimme sänkyyn ja totesimme, että haaste toimi hyvin  vauvakuumeen ennaltaehkäisynä.

Tämä maanantai oli minulle ja Pepelle ihan tavallinen työntäyteinen arkipäivä, joten pienet lomailijat suuntasivat kivan tekemiseen pariin tätien ja mummin kanssa. Lapsilla oli tänään hiihtolomaviikon suunnittelupalaveri lounaan merkeissä. Samalla lapset olivat viettäneet aikaa kaupoilla, mistä tyttäreni oli keksinyt ostaa minulle ruusukimpun ja suklaapatukan. Lapset toimittivat ihanan yllätyksen minulle, ennen kun he lähtivät mukkilaan yökylään. Miten ihanat, ajattelevat ja sydämelliset lapset minulla oikein onkaan. <3

Meidän murut ulkoilemassa.

 

Parin päivän päästä Pepe pitää yhden lomapäivän ja lähtee lasten kanssa laivaristeilylle. Minä en tällä kertaa töiden takia pääse mukaan reissuun, mutta luulen Pepellä ja lapsilla olevan oikein hauskaa ilman minuakin. Hauskanpidon lisäksi on mielestäni tärkeää, että lapsilla on isäpuolensa kanssa yhteistä aikaa ja omia juttuja, joihin ei aina tarvita minua mukaan. Vaikka toki haluaisin tosi kovin mukaan matkaan, ei mielestäni ole järkevää jättää tilaisuutta kivaan hiihtolomaohjelmaan käyttämättä siksi, ettei toinen aikuinen tällä kertaa pääse mukaan. Päivittelen sitten tänne miten Pepen ja lasten eka yhteinen oma reissu sujui!

Ihanaa hiihtolomaa kaikille muille ketkä tällä hetkellä lomailevat!

Kommentit (2)

Riiteleekö teidän lapset koskaan? Meillä on myös hiihtoloma ja ei kyllä ole sujunut koko aikaa niin seesteisissä tunnelmissa tämä… Toki ne ovat vähän pienempiä, 4v ja 7v. Välillä leikit sujuu hyvin, mutta äkkiä se suunta muuttuu. Ärsytetään toista, minkä ehditään, revitään tukasta ja sellaista.. suurin virhe on olla sisällä pidempään kuin pari tuntia. Jostain syystä tuolla hangessa tarpoessa sisaruksen naama ei ärsytä läheskään niin paljoa kuin sisätiloissa.. Välillä tekee mieli töihin.. Hyvää loman jatkoa teille (tai siis heille), jos loma on teillä aikuisilla vasta myöhemmin!

Moi! Kyllä meilläkin välillä lapset ottavat yhteen. Harvoin kuitenkaan mitään tukasta repimistä tai muuta fyysistä. Yleensä meidän lasten riidat ovat sellaisia, että ollaan eri mieltä jostain tai ärsytetään toista ja huudetaan sitten äiti ratkomaan. Melko harvoin kuitenkaan riitelevät ja yleensä juuri noin miten teilläkin, eli silloin kun ollaan oltu tosi tiiviisti sisällä.

Tsemppiä teille sinne hiihtolomaan! Pienten kanssa loma-ajat vain ovat joskus sellaisia, että tekee mieli töihin lepäämään! 😅

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Eveliina

Eveliina

Tervetuloa kurkistamaan täällä Turun Port Arthurin 120-vuotiaassa hirsitalossa asuvan uusperheemme elämään.

Sinut mukaan toivottavat blogin kirjoittaja Eveliina 28v sekä Pete 43v ja lapset 8v ja 9v.


Ota yhteyttä:
eveliinamatilda.blogi@gmail.com

Seuraa:
Facebook / Eveliina Matilda
Instagram / @eveliinamatilda

Arkisto

X