Kuulumiset viikonlopulta

Perjantai

Vanha niskavammani aktivoitui keskiviikkona työpaikan liikuntailtapäivässä ja jouduin olemaan torstaina pois töistä, kun kipu pakotti minut vuodepotilaaksi. Paikoillaan makoilu on ehkä pahinta mitä niskalle voi tehdä, mutta kivun ollessa pahimmillaan, minusta ei ole kannattelemaan päätäni ensimmäiseen vuorokauteen. Perjantain pääsin tolpilleni ja tein työpäivän toimistolla. Toimistolla on niskani kannalta parempi tietokoneennäyttö kuin kotitoimistollani.

Olin silti työpäivän päätteeksi hieman kivuissa ja huonosti nukutuista öistä johtuen väsynyt. Vietin siis suosiolla illan kotona voimia keräillen. Tein itselleni kasvohoidon, lakkasin kynsiin kivan liukuvärin, putsailin meikkipussukat ja katselin telkkarista Syke -sarjaa, kunnes olin puolikymmeneltä valmis vällyjen väliin.

Kotoilu yksinään oli niskasta huolimatta tosi mukavaa, koska kiireisen arjen vastapainoksi tuntui hyvältä vetelehtiä ja kiinnittää huomiota asioihin, joihin ei aina arkena ehdi, kuten ihonhoitoon ja kynsiin.

Lauantai

Heräsin lauantaina niska yön jäljiltä lukossa, mutta mieli pitkien yöunien jäljiltä virkeänä. Puhelimessa oli jo ennen kahdeksaa  viesti ystävältä, joka ehdotti tapaamista kävelyn, shoppailun tai ravintolan merkeissä.

Toteutimme sitten kaikki ystäväni ehdotukset. Kävelimme lämpimässä syysilmassa kohti ydinkeskustaa ja päädyimme vierailemaan Turun uuden kauppatorin avajaisissa. Etsimme minulle sukkahousuja Wiklundilta ja eksyimme jokirantaan kansainvälisille suurmarkkinoille. Markkinoiden keskeltä poikkesimme Aboa Vetus museon kahvilaan ihanalle brunssille! Nautimme runsaan aamiaisen kuohuvineen. Kotimatkalla poikkesimme kirpputorilla, josta löysin töihin sopivat valkoiset housut sekä tummansinisen topin.

Syksyinen Turku oli kaunis, lämmin ja täynnä ihmisiä. Oli tosi mukavaa tehdä löytäjä torilta ja kirpputorilta. Erityisen ihanaa oli vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa ja kävellä ympäriinsä ilman määränpäätä tai aikataulua.

Voimaannuttavan päivän päätteeksi innostuin vielä imuroimaan kodin ja järjestelemään lastenhuoneet siisteiksi. Tyttäreni soitteli alkuillasta minulle ja kaipasi kovasti keppihevosiaan. Vein kepparit lapselle isän luokse ja vaihdoimme nopeasti kuulumiset tyttären kanssa.

Sunnuntai

Sunnuntaina Pepe vietti kanssani vapaapäivää. Itse heräilin uuteen päivään kahdeksalta ja nautin aamupalan yksinäni alakerrassa niin, että Pepe sai nukkua pidempään. Tunnin päästä katselimme yhdessä Grand Designs Suomi -ohjelmaa ja pohdiskelimme omaa työmaatamme. Tänään ei kuitenkaan remppailtaisi mitään, sillä ohjelmassa oli kuopuksen jääkiekkopeli.

Meidän pieni maalivahti teki pelissä loistavan suorituksen ja olimme pakahtua ylpeydestä. Kun muru huomasi minut ja Pepen yleisössä hän vilkutteli meille niin innoissaan, että peli meinasi jäädä välillä vähemmälle huomiolle. Pelin jälkeen treffasimme pojan kanssa nopeasti ennen kun hävisi pukukoppiin joukkuetovereidensa kanssa.

Jääkiekkopelin jälkeen teimme tulevan viikon ruokaostokset Lidlissä. Ostelimme kokkaustyylillemme ominaisesti yksinkertaista ja helposti laitettavaa ruokaa sekä kivoja välipaloja. Levänneen mielen, siivotun kodin ja täyden jääkaapin kanssa on taas mukava aloittaa uusi työviikko!