Hormonaalinen ehkäisy teki musta hirviön.

 Olin pitkään opetellut tuntemaan omaa kroppaani jo ennen raskauden yrittämistä. Olin lopettanut hormonaalisen ehkäisyn reilu puoli vuotta ennen kun edes vakavasti puhuttiin lapsen hankkimisesta. Aloin silloin käyttää ehkäisynä Natural Cycles sovellusta mikä on hyvin kiistelty ehkäisymuoto koska se perustuu ns. ”varmoihin päiviin”. On tullut ilmi monia raskauksia sovelluksen oikea oppisesta käytöstä huolimatta ja tämä fakta me hyväksyttiin. Jos lapsi tulisi, niin se olisi tervetullut vaikka ei asiaa silloin vielä suunniteltu.

Söin e-pillereitä n. neljä vuotta putkeen, kunnes aloin lukea asiasta tarkemmin ja tajusin että ne eivät sovi mulle ollenkaan. Lisäksi pelkäsin kuollakseni että pillerit voisi aiheuttaa lapsettomuutta, vaikka tästä ei taida olla mitään virallista tutkimusta. Olihan se kiva, kun menkat tuli aina kellon tarkasti ja kestivät 2-3 päivää ja jos ei huvittanut vuotaa verta niin menkat sai kätevästi siirrettyä kuukaudella. Mutta millä hinnalla?

Ehkäisypillerit kävi pahasti mun pääkopan päälle. Tuntuu, että ne muutti mun koko luonnetta. Itkin pienimmästäkin vastoinkäymisestä (oli se sitten se että roskat levisi keittiön lattialle tai se että tiputin juustohöylän vahingossa lavuaariin). Luulin ihan tosissani että olin vain luonteeltani sellainen ihminen joka itkee ja raivoaa helposti, koska olin syönyt pillereitä 15-vuotiaasta asti enkä oikeesti tuntenut itseäni. Tämän lisäksi söin kun pieni porsas. Söin kaikkea mitä ei todellakaan pitäisi syödä ja lopuksi se alkoi kostautua lihomisella. Itse ehkäisypillerit ei lihota, mutta ne saivat mut syömään hirveitä määriä ruokaa. Paljon enemmän kun mun olisi tarvinnut.

Ehkäisypillerien lopetus oli paras idea koskaan. Mietin sitä useita kuukausia ja luin kokemuksia netistä ja Naistenhuone-ryhmästä facebookissa. Puhuttiin siitä Tonin kanssa paljon, koska vaikuttaisihan asia myös häneen. Mietin pitkään kierukan laittoa, mutta päätin kokeilla täysin hormoonitonta elämää hetken. Enkä kadu hetkeäkään… tai ehkä kaduin tämän hetken:

Ensimmäiset kolme kuukautta ehkäisypillerien lopetuksen jälkeen oli aivan kamalaa. Ensin kroppa meni täysin jumiin, menkkoja ei näkynyt melkeen kolmeen kuukauteen ja kun ne alkoi oli helvetti irti. Tuntui siltä että kohtu oli päättänyt kostaa mulle tämän vuosia kestäneen hormooniryöpyn ja menkat alkoi ilman mitään ennakkovaroitusta romanttisella kylpylälomalla Tonin kanssa. Heräsin aamulla hotellihuoneen sängystä niskaan asti litimärkänä. Hetken mietin että olin kussut alleni, kunnes kurkkasin peiton alle ja näin totaalisen verilöylyn. Näky oli kun suoraan kauhuleffoista, oltiin molemmat yltä päältä veressä ja kaupan päälle saatiin kiva lisälasku hotellista pilalle menneiden lakanoiden takia. Tätä kesti viikon verran.

Viikko viikolta huomasin, että mun mieliala parani. En enää itkenyt kaikesta, en suuttunut kaikesta, en raivonnut juustohöylälle vaikka se sattuikin joskus tippumaan kädestä. Aloin olla normaali. Tämä kaikki oli sen arvoista, että ensimmäiset pari kuukautta pillereiden lopetuksesta kärsin finneistä, kamalista menkoista ja rasvaisesta hiuksista. Ihan kun olisi tullut uusi murrosikä näin parikymppisenä. Se kaikki meni kuitenkin ohi ja jokainen kuukausi oli entistä parempi.

Moni tuskailee raskautta yrittäessä sitä, että se ei aina tapahdu heti hormonaalisen ehkäisyn lopetettua. Onnekkaimmat tulee raskaaksi heti, mutta monen kropalla kestää kuukausia, jopa vuoden ”käynnistyä” uudelleen hormoonien jälkeen ja vasta sitten raskaus on mahdollinen. Tämä on ihan normaalia, sillä yhdistelmävalmisteet estää munasolun irtoamisen eikä keho välttämättä tajua heti että hormooni on alkanut poistumaan kehosta.

Mitä ajatuksia tai kokemuksia teillä on hormonaalisesta ehkäisystä ja sen lopettamisesta?

𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 -𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶