ihan mamina - Banneri

Tekeekö raskaus minusta kotihiiren, vai pesiydynkö yksin kotiin muiden ihmisten painostuksesta ja oletuksista?

Alkuraskaudesta oli helppoa jatkaa normaalia elämää, kun vatsa ei vielä näkynyt ja kukaan ulkopuolinen ei tiennyt raskaudestani. Toki olin väsyneempi kuin ennen enkä jaksanut samalla tavalla käydä ulkona kavereiden kanssa, mutta pääsin mukaan aina kun halusin. Yksi työkaveri järkyttyi jälkikäteen, kun kerroin että marraskuussa firman bileissä ”dokasin” alkoholitonta valkkaria ja baarissa jatkoilla tilasin pelkkiä alkoholittomia mojitoja. Hän oli luullut, että olin humalassa.

Nyt kun raskaudesta ei ole enää epäilystäkään ja vauvamaha näkyy kilometrien päähän en enää uskalla mennä illalla kuppilaan istumaan tai tilata ravintolassa alkoholitonta viiniä. Tuntuu siltä, että ihmiset katsoo heti hyvin tuomitsevasti. ”Mitä toikin raskaana oleva täällä tekee” ”Viinilasi kädessä raskaana apua!” 

Keräsin viime lauantaina rohkeutta ja lähdin Tonin mukaan illalla Amarilloon. Tilasin maailman parhaimman makusen alkoholittoman Mojiton ja istuttiin pari tuntia höpöttämässä ja naureskelemassa. Halusin lähteä Tonin mukaan, koska en enää jaksanut istua kaikkia lauantai iltoja kotona. Samalla kuitenkin oli sellainen olo, että en kuulu sinne. Yritin peitellä vauvamahaa ja silti ihmiset tuijotti.

Tiesitkö, että 1800-luvulla raskaana olevaa naista pidettiin likaisena ja saastuneena. Nainen ei saanut raskauden aikana koskea elintarvikkeisiin eikä hän saanut syödä muiden kanssa samassa pöydässä. Nainen ei saanut raskaus aikana liikkua ulkona tai olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Siksi naiset pyrkivät salaamaan raskautensa niin pitkälle kuin mahdollista. Eikö nyt reilusti yli 200-vuotta myöhemmin voitaisi kuitenkin jo muuttaa käsityksiä raskaudesta? 

Minä en halua salata raskauttani, haluan nauttia siitä täysillä ja jakaa sen myös muille. Olen raskaana omasta tahdostani, olen kotihiiri omasta tahdostani. Kaipaan kuitenkin välillä hauskanpitoa ystävien kanssa, ikävöin illanistujaisia ja tanssimista. Näitä kaikkia asioita voi tehdä selvinpäin, miksi siis oletus on se että raskaana oleva ei saa tehdä tälläisiä asioita? Pitäisi vaan olla kotona tai keskipäivällä kivassa perhekahvilassa.

Moni nuori haluaisi tehdä lapsia ja perustaa perheen. Suuri kynnys on kuitenkin siinä mitä kaikkea menettää raskautuessaan. Mulle raskaus on tuonut paljon enemmän, kun mitä olen menettänyt. Olen aina halunnut äidiksi ja tämä on mulle luontainen tie. Ymmärrän kuitenkin hyvin niitä pelkoja ulkopuoliseksi jäämisestä ja siitä että ystävät hylkää raskauden takia. Moni varmasti taistelee ajatuksen kanssa, että pitääkö muuttua täysin eri ihmiseksi siinä vaiheessa kun kusitikussa on kaksi viivaa. 

Haluaisin sanoa, että ei sinun tarvitse muuttua mutta se olisi vale. Tottakai raskaana oleva joutuu tekemään uhrauksia, hänen sisällä kasvaa uusi ihminen. Monilla raskaus aiheuttaa myös sellaisen olon, ettei pysty tai huvita tehdä mitään. Tässä kohtaa toivoisin kuitenkin jokaisen raskaana olevan läheisen ottamaan nainen huomioon entistä paremmin. Vaikka hän joka kerta kieltäytyisi illanvietosta tai kahvikutsusta, jatka silti yrittämistä! Muistuta häntä että olet olemassa ja haluat yhä edelleen viettää aikaa hänen kanssaan. Raskaus kaikkine hormoneineen on ihan tarpeeksi rankkaa – saati se, että ystävät katoavat ympäriltä.

Haluan yhä viettää aikaa ystävien kanssa, käydä pitkillä dinnereillä ja nauttia elämästä. Aion myös jatkaa sitä vauvan synnyttyä. Olen niin onnellisessa asemassa, että minun vauvalla on upea isä joka nyt jo suunnittelee, että heittää minut ulos kämpästä pariksi tunniksi ja viettää aikaa poikansa kanssa kaksin.

 

Miksi äidin pitäisi olla kiinni vauvassa kunnes tämä osaa kävellä? Lapsella on kuitenkin kaksi vanhempaa ja uskon täysin, että kahdenkeskinen aika isän ja lapsen välillä lujittaa heidän kiintymyssuhdetta. On siis pelkästään hyvä asia, että äiti lähtee välillä ulos lenkille tai vaikka kavereiden kanssa syömään.

 

 

 

𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 – 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶

 

 

Seuraa meitä myös instagramissa!

@niinaman

 

 

Saattaisit pitää myös:

 

Alle 25-vuotiaana ei pitäisi hankkia vauvaa

 

Unohdin harrastaa seksiä raskaana

 

Bye bye boobies!

 

 

Raskausviikko 24+0

Kommentit (2)

Kiitos Nena! Lähti viikko hymyllä käyntiin, kun huomasin sun kommentin 🙂

Loistava kirjoitus! Sulla on kyllä asenne kohdillaan 🙂

Vastaa käyttäjälle Niina Mantere Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Niina Mantere

Niina Mantere

Blogin takaa löytyy Niina, 24-vuotias opiskelija, kahden pienen pojan äiti ja yhden miehen avovaimo.

Äitiydestä on tehty tänä päivänä suuri kilpailu ja etenkin nuorten äitien kohtaama kritiikki on kovaa. Siksi mä olen päättänyt paljastaa oman epätäydellisyyteni ja antaa vertaistukea muille täydellisen epätäydellisille äideille, jotka kamppailevat samojen asioiden parissa. Täällä puhutaan äitien kehonkuvasta, opiskelusta vauva kainalossa ja vanhemmuuden haasteista ja parhaista hetkistä. Ainiin ja onhan meillä tulossa häätkin kesällä 2023, jännää!

Ihana saada sut mukaan!

Ota yhteyttä
ihanmamina@gmail.com

Arkisto

X