Raskaus herkistää, myös somesta saatavalle kritiikille

Blogi siirtyi Kaksplussan portaaliin samoihin aikoihin kun sain tietää olevani raskaana. Siirron myötä blogin kommenttikentät, facebook kommentointi ja oma instagram tilini alkoi saada vipinää. Vaikka suurimmaksi osaksi kommentit ja viestit mitä saan ovat aivan ihania ja tuovat niin paljon voimaa ja iloa, mahtuu joukkoon kommentteja mitkä toisissaan satuttavat ja saavat miettimään ”miksi hitossa edes teen tätä”. 

Olen pyrkinyt tyylilleni uskollisesti julkaisemaan tabuina pidettyjä aiheita ja puhumaan avoimesti vaikeista asioista. Raskauden myötä olen kuitenkin alkanut pelkäämään kritiikkiä. Tunneherkässä tilassa hormonien jyllätessä on jotenkin vaikeampi sulattaa negatiivisia asioita. Alan herkästi epäilemään itseäni, vaikka tietäisin olevani oikeassa ja seison sanojeni takana. Tekisi mieli kääriä itsensä pumpuliin pois pahojen ihmisten luota. Kirjoittaa vain vaahtokarkeista, kukista ja auringonlaskuista.

Ero mielipiteiden ja somekiusaamisen välillä

Mielipiteiden jakaminen ja niistä keskusteleminen on mahtavaa. On kiva oppia asioista uutta ja etsiä lisää tietoa ja lähteitä tukemaan omia näkemyksiä. Tykkään myös kuulla muiden eriäviä mielipiteitä asioista mihin otan kantaa. Eihän täällä kukaan voi olla kaikesta samaa mieltä kanssani. Joskus joku fiksu seuraaja on jopa saanut minut muuttamaan ajatusmaailmaani keskustelun päätteeksi.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön IHAN MAMINA (@niina.mantere) jakama julkaisu

Ero mielipiteiden kertomisen ja kiusaamisen välillä on tyyli miten asiat esittää ja onko siinä jonkin pointti. ”Sä oot kyllä ihan idiootti..” on aivan eri asia kun ”Hei mä oon tätä mieltä, että…”

Se että joku kirjoittelee blogini kommenttikenttään henkilökohtaisuuksia mun sukulaisista tai sarkastisella sävyllä vähättelee mun vanhemmuutta täyttää kiusaamisen merkit. Siitä huolimatta, että joku kirjoittaa julkista blogia tai vaikuttaa instagramissa ei hänen kuulu saada osakseen ”mielipiteeksi” naamioitua v#ttuilua tai suoraa kiusaamista.

Kuinka monta hyvää asiaa jää sanomatta kritiikin pelossa?

Mulla on päiviä, kun en uskalla julkaista mitään mikä voisi herättää ihmisissä halun hyökätä. Onneksi tekstin voi kuitenkin tallentaa ja julkaista päivänä kun on enemmän rohkeutta siihen. Yritän ajatella niin, että nämä kymmenen ihanaa kommenttia kumoaa sen yhden ilkeän kommentin, ei pitäisi välittää mutta silti raskaushuuruissa kyyneleet valuvat poskille.

Alkuraskaudesta julkaisin kuvan turvonneesta alkuraskauden masustani ja sain kommentteja missä mua kehotettiin laihduttamaan, eikä esittelemään läskejäni. Eli jopa niistä ihanista ja iloisista asioista saattaa joku löytää ilkeilyn aihetta. Some vaatii paksua nahkaa ja raskauden aikana nahka on niin herkkää ja pinna katkeaa pienestäkin vastoinkäymisestä.

Eniten kritiikkiä herättäneet tekstit

Ylivoimaisesti suurinta kritiikkiä herättänyt teksti on ollut Tekeekö vanhemmat ”sitä” perhepedissä”. Voitte vaan kuvitella millaista kommentointi osalta oli. En kuitenkaan kadu tekstiä yhtään. Sain myös useita viestejä, missä naiset oli iloisia että joku normalisoi aihetta.

Toinen keskustelun avaaja on ollut postaus Vauvani on usein hoidossa, enkä pode huonoa omatuntoa. Postauksessa käsittelin äideille arkaa aihetta, mihin törmää vauvapalstoilla usein. Kritisoidaan sitä kuka on vienyt minkäkin ikäisen lapsen hoitoon ja miten äiti kehtaa viinitellä isän ollessa ”lapsenlikkana”.

Bye bye boobies postaus on saanut ihmiset epäilemään, että eikö mulla ole oikeita ongelmia. Se että jokin ulkonäköseikka harmittaa kumoaa ilmeisesti kaikki muut elämän ongelmat, olisipa niin helppoa. Voin kuitenkin paljastaa, että ihminen voi kärsiä useista ongelmista yhtä aikaa, mutta murehtia vain yhtä ääneen. Tämäkin postaus toi kuitenkin elämääni jotain hyvää, kun Iltalehti nappasi siitä kopin ja kirjoitti ihanan positiivisen ja vertaistuellisen jutun! Linkki: Rintojen koko muuttui ja aiheutti kriisin.

Saattaisit pitää myös

Synnytyssairaaloiden shoppailu, normaalia vai elämysmatkailua?

Äitiä ei huolittu mammakerhoon, koska lapsella ei ollut merkkivaatteita

Tiedät olevasi vanhempi, kun podet huonoa omatuntoa kaikesta

Kommentit

2 kommenttia
Niina Mantere

Voi kiitos sulle ihanasta ja piristävästä kommentista! Oot kyllä ihan oikeessa, et kaikkien pitäis huolehtia myös itsestä lapsien jälkeen 🤭

Avatar

Hei!
Kirjoitat kiinnostavalla tavalla blogiasi, ja käsittelet aiheita joista oikeasti haluan lukea. Älä anna pikkumaisten ihmisten lannistaa, jotkut elävät pumpulissa ajatusmaailmansa kanssa ja realiteetit ovat kaukana todellisuudesta. Suomessa on omituinen mammakulttuuri asenteella ”se joka kärsii eniten on paras ”, ja lapsen hoitoon jättäminen tai naisen oma elämä raskauden jälkeen on joillekin vaikeita käsittää. Antaa näiden kärsijöiden kärsiä. 🙂 Vie lapsi hoitoon, ota viiniä jos siltä tuntuu, pohdi rintojasi ääneen ja harrasta seksiä. Kaikki täyspäiset huolehtii itsestään myös lapsen syntymän jälkeen. 😉

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä