Päikkäreitä ja kiukkua, olen vaipunut taaperon tasolle

Raskausviikko 38 matelee eteenpäin ja päivä päivältä huomaan muistuttavani yhä enemmän meidän 1,5-vuotiasta taaperoa. Raskaus ja taapero-arki ei ole helpoimmasta päästä. Välillä mietin, että olisiko pitänyt odottaa kauemmin. 3- vuotiaalle olisi jo helpompaa selittää miksi äiti ei jaksa nyt leikkiä tai nostella syliin jatkuvasti. 

Viimeisillään raskaana päiväunet on yhtä pakolliset kuin pienelle taaperolle. Ilman kunnon päiväunia menee iltapäivä väsymyskiukun puolelle ja yöunille menosta ei tule mitään. Nukumme nykyään taaperon kanssa päiväunet sylikkäin sohvalla, siitä on tullut meidän oma yhteinen hetki.

Kiukunpuuskat pienimmästäkin asiasta. Kenkien jalkaan laitto voi viedä yhtä nopeasti taaperon kuin raskaana olevan äidinkin hermot. Ainakin jos se ei onnistu ekalla yrittämällä. Sitä itkua ja parkua, kun kenkä ei sujahda jalkaan nätisti tai et onnistu jossain muussa päivittäisessä asiassa. Esimerkiksi housujen pukemisessa.

Itku aivan tyhjästä. Taaperon ja raskaana olevan naisen itkettämiseen ei tarvita paljoa. Siihen riittää hukassa oleva lelu tai liian vähäinen huomiointi. Aina on jokin syy itkeä, parhaimmillaan ollaan itketty yhdessä taaperon kanssa. Usein vielä samasta asiasta. Voi isi parkaa.

Säännöllinen ruokailu. Niin taapero, kuin äitikin on syytä ruokkia säännöllisesti ja vielä varmistaa, että tuli varmasti syötyä kunnolla. Puoli tuntia myöhässä oleva ruoka voi saada aikaan hermoromahduksen ja sitä nälkäkiukkua ei kuuntele kukaan.

Niin sitä tuntee suurta yhteenkuuluvuutta ja sympatiaa tuota 1,5-vuotiasta taaperoa kohtaan. Me myös nautitaan tällä hetkellä samoista asioista, ne ovat sylittely, pitkät kylpyhetket, hyvä ruoka ja haliminen. On ihanaa antaa vielä hetken jakamaton huomio tuolle pienelle ihmiselle. Eikä yhteiset hetket lopu vauvan tuloon, ne vain muuttavat hieman muotoaan.

Oletko jo lukenut?

Loppuraskaus, taapero ja tuleva vauva, vinkkejä arkeen

Äiti käänsi selkänsä, taapero päätyi tikattavaksi