Miksi imetysdieetti on neuvolassa kirosana?

Ostin pitkästä aikaa kaupasta kunnon kauraleipää ja kauraleivän himoissa söin melkein koko leivän parissa päivässä. Samaan aikaan vajaa 6 viikon ikäisen täysimetetyn vauvan oireilu alkoi. Vauvan vatsanväänteet muuttuivat kivuliaammaksi, kakka muuttui limaiseksi ja hänelle tuli refluksi oireita ja hän ei pystynyt nukkumaan päiväunia muualla kuin kantorepussa pystyasennossa. Muistelin, että reilu viikkoa aikaisemmin tuli samanlaisia oireita, kun söin kaurapuuroa aamupalaksi. Sattumaako? Tuskin. 

Kuva: Helin Kulla photography

Oireilu ei tullut yllätyksenä. Esikoisen allergiaoireet alkoivat 3-4 viikon ikäisenä ja arki tuntui silloin todella raskaalta vauvan ollessa niin kipeä. Kävelimme iltaisin miehen kanssa tunti tolkulla ympäri asuntoa kipeän vauvan karjuessa sylissä. Refluksioireiden, vatsanväänteiden, ihottuman ja piereskelyn lisäksi esikoisen kakka muuttui myrkynvihreäksi limaksi ja hän alkoi puklailla todella pahanhajuista ”piimää”. Vasta imetysdieetti toi helpotuksen arkeen.

Kävimme esikoisen kanssa alkuvuodesta 1,5 vuotis neuvolassa ja uusi neuvolalääkäri oli perehtynyt lapsen potilastietoihin hyvin. Hän oli lukenut papereista, että vastoin edellisen neuvolalääkärin suositusta olin imetysdieetillä ja karsinut ruokavaliosta pois maidon, kananmuna, soijan ja kotimaiset viljat. Lääkäri kysyi heti taaperon ruokavaliosta ja kerroin, että allergiat alkoivat helpottaa 8kk iässä ja nyt lapsi syö kaikkea paitsi kauraa suurissa määrin. Lääkäri alkoi heti tivaamaan, että kai annan lapselle silti kauraa. Annan kyllä pieniä määriä, mutta kaurapuuro on meillä ehdoton nou nou kovien vatsakipujen takia. Tuli taas sellainen olo, että lääkäri ajatteli minun huvikseni panttaavan ruoka-aineita lapselta.

Miksi suhtautuminen on näin negatiivista?

Esikoisen ollessa vauva sain jatkuvasti vääntää kättä neuvolalääkärin kanssa imetysdieetin tarpeellisuudesta. Minua yritettiin painostaa ”syömään normaalisti” siitä huolimatta, että kerroin lapsen olevan näillä keinoin kivuton. Olin monesti yrittänyt palauttaa ruokia takaisin, mutta aina oireet palasivat. Silti lääkäri ei uskonut allergian mahdollisuuteen. Näytin lääkärille käypä hoito-suosituksesta kohdan koskien imetysdieettiä, mutta emme silti saaneet lähetettä erikoislääkärille.

Lääkäri vetosi siihen, että on hyvä siedättää äidinmaidon kautta jottei allergioita puhkea myöhemmin. Tämä lause on kuitenkin ristiriidassa siihen, ettei äidinmaidon kautta voisi muka tulla oireita. Jos kerta lääkkeetkin imeytyvät äidinmaidon kautta vauvaan, niin miksi ei allergeenitkin? Osa lääkäreistä yhä uskoo siihen, ettei lapsella voi olla allergiaa ennen kuin hän on saanut itse syödä. Kuitenkin allergialääkäri kertoi meille nähneensä tapauksen, missä 2kk ikäiseltä vauvalta otettiin verikokeet ja ne paljastivat todella pahan allergian kananmunalle. Eikä lapsi ollut taatusti syönyt kananmunaa koskaan.

Allergiat vetivät esikoisen suoliston tulehdustilaan, jolloin kaikki ravinto vain liukuu suoliston läpi imeytymättä kunnolla. Paino nousi kyllä, mutta ulosteen väristä ja koostumuksesta pystyi sanomaan, ettei kaikki ole hyvin. Tulehtunutta suolistoa ei paranneta siedättämällä, vaan antamalla sille aikaa toipua, kasvaa ja kypsyä. Niin kuin meidän kohdalla kävi suolisto parani dieetin myötä ja nykyään kohta 2 vuotias voi jo syödä kaikkea normaalisti. En usko, että oltaisi päästy näin hyvään lopputulokseen ”siedättämällä”.

Imetysdieetti voi olla koko perheen pelastava tekijä

Itkuinen vauva, joka huutaa korvia ja sydäntä särkevästi ei ole kenenkään vanhemman toive. Vanhemmat väsyvät ja se voi vaikuttaa kiintymyssuhteen luomiseen, parisuhteeseen ja yleiseen mielialaan ja jaksamiseen arjessa. Jos siis asiaan on helppo ja yksinkertainen ratkaisu, miksi sitä ei hyödyntäisi?

Imetysdieetin tarkoituksena ei ole karsia koko ruokavaliota minimiin ja elää niin koko loppu imetyksen ajan. On hyvä siedättää lasta ja kokeilla aina silloin tällöin laajentaa omaa ruokavaliota. Kaiken lähtökohtana pitäisi kuitenkin olla oireeton vauva. 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön IHAN MAMINA (@niina.mantere) jakama julkaisu

Ensimmäisenä pystyin palauttamaan ruokavalioon vehnän, ohran ja myöhemmin kananmunan. Pikkuhiljaa kokeilin syödä pieniä määriä juustoa ja soijaa ja lopulta ainoa oireita aiheuttava oli kaura ja isot määrät ruista. En usko, että lapsi kärsii siitä ettei ruokavaliossa ole kauraa. Sitä on helppo vältellä, eikä se kaurapuuro nyt niin hyvää ole.

Kuka on tarpeeksi pätevä päättämään milloin lapsi kärsii tarpeeksi?

”Vauvat nyt vaan on itkuisia” ”Piereskely ja vatsanväänteet kuuluvat asiaan”

”Ei nää oireet nyt niiiin pahoja ole”

Kuka on pätevä sanomaan milloin lapsi on tarpeeksi kipeä, jotta imetysdieetti kannattaa aloittaa? Jos vatsakivut haittaavat jo nukkumista, eikä itkusta tule loppua eikö silloin lapsi kärsi jo tarpeeksi? Lapsi joka ei vielä pysty kertomaan omista oireistaan tai tuntemuksistaan on täysin vanhempien ja terveydenhuollon armoilla. Aina itkulle ei löydy syytä, mutta joskus syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin imettävän äidin ruokavalio. Vai syötkö itse ruoka-aineita, mitkä saa hapot nousemaan kurkkuun ja vääntää vatsan kippuralle kerta toisensa jälkeen?

Mielestäni ruokavalion karsimisessa on hyvä katsoa kokonaisuutta. Helpottaako ruokien pois jättäminen vauvaa merkittävästi? Saako äiti tarpeeksi ravintoa? Jaksaako koko perhe paremmin imetysdieetillä, vai löytyisikö asiaan jokin toinen ratkaisu?

Minulle imetysdieetti oli pelastus, eikä siitä aiheutunut harmia kenellekkään. Lapselle ei kehittynyt allergiaa imetysdieetistä huolimatta. Moni ihmetteli, että mitä minä oikein söin kun poissa oli noin moni yleinen ruoka-aine. Söin kuitenkin todella hyvin ja runsaasti, perunaa, bataattia, kasviksia, riisiä, kanaa, kalaa, maissia, tattaria, salaatteja..

Sinua voisi kiinnostaa myös

Äitiä ei huolittu mammakerhoon, koska lapsella ei ollut merkkivaatteita

Suihkutissit ja vauvan masuvaivat, kolme helppoa kikkaa

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Allergiat ei oo kivoja, mutta mitä nyt jälkeenpäin olen huomannut, niin meillä kävi ilmeisesti hyvä tuuri, kun lapsilla on iho-oireiset allergiat. Kun vauvan posket oli aivan punaiset ja kovat ja rupiset ei oikein voi väittää, että kaikki on hyvin. Meidän neuvolan terkkari oli se joka otti puheeksi maidottoman imetysdietin. Ja tuuria oli myös siinä että allergiat löytyivät n. 4kk iässä verikokeilla. Pahimmillaan lapsi söi pelkkää riisiä ja lihaa, koska peruna allergia löytyi myös. Nykyään tällä tapauksella on anafylaksinen maito- ja kananmuna-allergia ja imetysdietti oli meidänkin pelastus 😊 tsemppiä allergia arkeen 😊

Avatar

Suomessa on vain linja, jonka mukaan allergioita ei vaan myönnetä vaan muutetaan asenteita. Näin säästyy kustannukset. Kannattaa lukea esim. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/kansallinen-allergiaohjelma-2008-ndash-2018-muutti-asenteita-ja-vahensi-sairastavuutta/

Suoraan sanottuna aika perseestä. Meillä on ainokaisella todettu anafylaktinen maito-, pähkinä-, ja kananmuna-allergia. Onneksi selvisivät suht nuorena, noin 4 kuukauden ikäisenä kun viimein lääkäri uskoi vauvan oireilevan jos olin syönyt kyseisiä aineita. Siihen asti vain hoettiin, ettei voi olla allergiaa kun on vain rintamaidolla.

Pari kertaa on tullut vahinkoaltistumisia ja sairaalareissuja, mutta muuten tyttö on terve ja touhukas koululainen.

Niina Mantere

Kiitos linkistä! Tää on mielenkiintoinen aihe ja kiva päästä tutustumaan syvemmin 😊

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä