Voi pittu! Taapero on oppinut uuden sanan
Meidän 1v 10kk taapero ei juurikaan puhu. Hän osaa kyllä useita sanoja, mutta hän kommunikoi mielummin elein ja näyttämällä tahtomaansa. Kun taaperoa pyytää sanomaan äiti, hän vastaa ”isi”. Hyvin valikoivaa ja tarkoin harkkittua puhetta siis.
Ihan muutamassa päivässä taapero on oppinut uuden sanan. Pittu! Ollaan arvuuteltu mitä sana mahtaisi tarkoittaa ja kolme vahvinta vaihtoehtoa on pikkuveli (Pipsu), Pipsa Possu tai sitten se kuuluisa v-sana, mitä hänen ei tarvitsisi osata. Voi pittu!
Tällaiset hetket saavat miettimään omaa kielenkäyttöä. Myönnän, tulee kiroiltua vähän liiankin usein. Ollaan puhuttu kotona kiroilusta, mutta tavasta on hankala päästä pois. Itse en kiroile esimerkiksi omien vanhempieni seurassa (kasvatus). Mieheni on taas pahempi suustaan, joten hänen seurassa minullakin lipsahtelee.
Asiaa ei auta yhtään, että kiroilevat pikkulapset ovat jostain syystä hemmetin hauskoja! En edes tiedä tarkoittaako ”pittu” sitä mitä ajattelen, mutta pelkkä ajatus saa mut naurahtamaan kun sana lentää taaperon suusta juuri oikealla hetkellä. Niin kun tänään hänen herätessä rattaista pöllämystyneenä kesken Prisma reissun ja tokaistua kovaan ääneen ”PITTU!”
Jatkan siis selvitystyötä huomenna ja yritän kaivaa esille mitä taapero ”pitulla” tarkoittaa. Ehkä hän vaan pittuilee mulle ja kiusallaan hokee pittua. Vai voisiko pittu olla Pipsu? Tämä olisi kivoin vaihtoehto, sillä olen tähän asti luullut, ettei taapero edes tiedä pikkuveljen olemassaolosta, kun ei huomioi tätä mitenkään.
Jaa oma kokemuksesi