ihan mamina - Banneri

Meidän perheen nukkumajärjestelyt on seuraavat. Minä ja kaksi pikkuista poikaa nukumme makuuhuoneessa 160cm sängyssä mistä on rakennettu pinnasänky irroitettavilla laidoilla ja pehmusteilla. Mieheni taas nukkuu sohvalla viltin kera. Tähän asti tämä järjestely on tuntunut toimivalta. Vauva heräilee usein öisin ja 2 kuukautta kestänyt flunssakierre on pitänyt huolta, että unet ei vahingossakaan ole pitkiä ja laadukkaita kenelläkään. Silloin kannattaakin mennä siitä mistä aita matalin. Minulla ei ole ollut voimia edes harkita lasten opettamista omaan sänkyyn. 2-vuotias esikoinen on kerran opetettu nukkumaan omassa huoneessa, mutta reaktiona pikkuveljen syntymään hän palasi perhepetiin. Lue: Taaperon yöheräily, reaktio vauvan syntymään?

Kuopus on nyt 7 kuukauden ikäinen. Yöheräilyjä on edelleen paljon, mutta epäilen niiden johtuvan suurimmaksi osaksi flunssasta ja jostain muusta kuin puhtaasta nälästä tai hulinoista. Viime viikolla vauva heräili todella usein öisin ja oli itsekin ärtynyt heräämiseen. Hän väänsi ja kitisi, eikä edes tissi kelvannut. Maanantaina kiikutin hänet Perhe-Arten äitiysfysioterapeutin luokse vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan toiveena paremmat yöunet. Noora huomasi pieniä jumeja hartioissa ja lantion alueella ja käsitteli niitä hellästi. Ensimmäisenä yönä en huomannut vaikutusta, mutta toinen ja kolmas yö olivat selvästi parempia. Vauva heräsi ainoastaan syömään kahdesti yön aikana. Vauvahieronnassa yksi kerta ei useinkaan riitä, vaan hoidossa tulisi käydä muutamia kertoja ennen kunnon tuloksia. Mennään siis ensiviikon perjantaina uudelleen ja toivotaan parasta. Lue: Kun taapero saa raivarin kaupassa

Esikoinen lopetti yösyömiset itse 8kk ikäisenä. Sitä aikaisemmin en edes yrittänyt vierottaa häntä, sillä hän oli selvästi yöllä nälkäinen. Nyt kuopuksen lähestyessä 8 kuukauden ikää olen alkanut haaveilla siitä, että hänkin olisi pian valmis lopettamaan yösyömiset. Se helpottaisi huomattavasti omaan sänkyyn opettamista. Minulle perhepeti on ollut ainut vaihtoehto niin kauan kun öisin pitää imettää. Yöimetyksen loppuessa meitä olisi kaksi aikuista hoitamassa heräilyjä – jos niitä edes tulisi. Tästä innostuneena aloin etsiä meidän makuuhuoneeseen sopivaa pinnasänkyä. Suunnitelmana on ensin opettaa kuopus nukkumaan omassa sängyssä meidän huoneessa ja sitten siirtää sänky seinän toiselle puolelle lastenhuoneeseen.

Taapero joka ei halua omaan sänkyyn

Vielä muutama kuukausi sitten esikoinen heräili öisin usein. Aina herätessä hän tarvitsi käden nukahtaakseen uudelleen. Hänet siis piti napata kainaloon ja antaa nipistellä kämmenselkää, jotta uni tuli uudelleen. Inhottava uniassosiaatio tuo kämmenen nipistely. Nyt heräilyt on joko loppuneet kokonaan, tai sitten taapero on viimein oppinut nukahtamaan itsenäisesti. Ainoa ongelma on, että hän nukkuu edelleen minun vieressä – kaukana omasta sängystä. En tiedä mistä lähtisin liikkeelle uudelleen omaan sänkyyn opettamisessa. Taapero protestoi voimakkaasti omaan sänkyyn menoa ja hänen nukuttamisessa menee aina n. 30min-1h. Jos vauva heräisi tällä välin esikoisen protestointiin olisin pulassa. Miehen apuun ei tässä kohtaa voi luottaa kuin kahtena viikkona kuukaudesta hänen työvuorojen takia. Lue: Vähintään tunti illasta menee kahden lapsen nukuttamiseen

Kaipuu oman miehen viereen

En ole enää niin kiinni vauvassa. Hänestä on kasvanut jo touhukas pieni lapsi. Vauvasta irtautuminen saa mut ikävöimään oman miehen kainaloon iltaisin. Ei meidän parisuhteesta läheisyys ole kokonaan kuollut. Sohvalla mahtuu hyvin halailemaan ja pussailemaan. Iltaisin meillä on laatuaikaa kahdestaan kun lapset nukkuu. Olisi kuitenkin ihana nukahtaa toisen viereen, katsoa telkkaria sängyssä ja nauttia puhtaista lakanoista ilman puklua.

Onko oikeasti sellaisia lapsia olemassa, jotka nukkuu kokonaiset yöunet omassa huoneessa? Tai sellaisia jotka nukahtaa ilman tuntien väsytystaistelua? Taitaa olla urbaani legendoja sellaiset.

Kommentit (12)

Me olemme heti alusta asti opettaneet muksun nukkumaan omassa sängyssä.
Imetysaikana pinnasänky oli makkarissa ja kun imetys loppui, sänky siirtyi omaan huoneeseen.
Nukkumisen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia koko aikana.

Täällä pian 7kk lapsi, nukkuu omassa huoneessa seinän toisella puolella usein koko yön ilman heräämisiä, tai sitten yksi herääminen yöllä. Uni jatkuu heti kun maha täynnä maitoa. Väsytaisteluita saa välillä kyllä käydä.

Meillä on molemmat lapset nukkuneet omassa sängyssä alusta asti.ensin oman sängyn vieressä ja 6kk iässä omassa huoneessa niin tälläisiltä ollaan vältytty täysin .yöheräilyjä ei ole ollut kuin ensimmäiset 6kk ja kipeenä ollessa.luulempa että tällainen perhepeti järjestely häiritsee myös lasten unta kun toinen liikkuu unissaan saattaa toinen herätä siihen.

Mielestäni vanhempien sänky kuuluu vain vanhemmille. Kiireisen arjen ja ruuhkavuosien keskellä mieltäni lämmittää, että kodissamme on yksi paikka, mikä kuuluu vain minulle ja miehelleni. En voisi kuvitella nukkuvani muualla kuin mieheni vieressä. Lapsemme on OPETETTU nukkumaan omassa sängyssä, nukahtamaan itsekseen, nukkumaan kokonaiset yöt ja nukkumaan omassa huoneessa. Mielestäni milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa opettelu ja olen varma, että lopulta kaikkien uni on myös parempaa ja parisuhde voi hyvin. Tsemppiä opetteluun!

Lapset ovat erilaisia. Kukin tyylillään. Sänkyyn opettaminen on hyvä juttu, mutta esim. lapsen huudattamiseen ja itkettämiseen en itse lähtisi. Vaihtoehtoja on monia. Meillä on ollut vanhempien oma sänky yläkerrassa ja perhepeti alakerrassa sekä taaperolla oma huone ja peti. Lempein keinoin lapsentahtisesti hän on pikkuhiljaa oppinut omaan sänkyyn. Ja meillä vanhemmilla on ollut kokoajan oma makkari.

Jokainen on nukkujanakin erilainen, minä herkkäunisena kavahdan istumaan aina kun vauva kääntelehtii pinnasängyssään. Minun kaahailut sitte herättää vauvan ja oravanpyörä on valmis. Meillä on yöt rauhoittuneet lastenhuoneeseen siirryttäessä n. 1vuotiaana. Kunnes tulee kausia jolloin mielikuvitus laukkaa lapsilla yölläkin ja hakeutuvat turvaan vanhempien viereen.

Meillä lapsi on alusta asti nukkunut omassa sängyssä ja minä tai mieheni nukkui ekat pari kuukautta yöllä hänen huoneessaan. ”Vapaaöinäni” pumppasin maitoa ja vauvan ollessa 6kk lopetettiin yösyötöt (klo 05-06 oli yksi aamusyöttö, minkä jälkeen muksu nukkui vielä tunnin pari).

3kk iässä alettiin vakavasti treenaamaan itsenäisesti nukahtamista. Välillä oli kauhea natsifiilis, vaikkei lasta olla suoranaisesti huudatettukaan, niinkuin toiset tekee. Mutta on se kannattanut, nyt lapsi rauhoittaa itse itsensä sänkyyn yksin omassa huoneessa. Häiriintyy siitä, jos paikalla on aikuinen. Uniassosiaatio oli: tutti. Viimeinen meni rikki pari viikkoa sitten. Ensimmäinen ilta oli vaikea, sen jälkeen sekin helpotti. Lapsi on nyt siis 16kk.

Olen niin onnekas, kun lapseni on tällainen hyvä nukkuja 😭 käytännössä 11kk iästä on nukkunut klo 20-07.

Meidän 7 kk siirtyi omaan huoneeseen, josta vasta alkoi täydet yöt. Mutta mitään en koe itse tehneeni, vaan hän nyt vaan tuntuu nukkuvan paremmin omassa rauhassaan… Jännittävää miten seuraava tykkää nukkua!

Meidän esikoinen valvotti koko perhettä 10-kuiseksi asti. Silloin neuvolassa aloin itkeä väsymystä ja sain unineuvola lähetteestä voimaa siirtää lapsi vierestä omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen. Siihen loppui jatkuvat unettamat yöt. Sen jälkeen huonot unet on olleet kausittaisia, eri kehitysvaiheisiin lliittyviä. Mutta mikä toimi meillä ei välttämättä toimi teillä. Taaperon kanssa ei auta kuin määrätietoisuus ja sitä ei väsyneiltä vanhemmilta voi vaatia.

Meillä unikoulutettiin 9kk iässä ja nyt 10,5kk vauva on siitä lähtien nukkunut omassa huoneessa koko yön. Reilu 3v esikoinen sen sijaan vaatii läsnäoloa nukahtamiseen asti ja nukkuu ”perhepedissä”, josta isä on karannut nukkumaan sohvalle ja äiti kylpyhuoneeseen. Jossain vaiheessa yötä huutaa äitiä ja menen sitten peitto kainalossa makkariin ottamaan lapsen kainaloon. Minkäänlaista läheisyyttä miehen kanssa ei ole🥸

Me nukuttiin aikaisemmin samassa makkarissa koko perhe: minä, mies ja 6- ja 3- vuotiaat lapset (lapset kerrossängyssä). Kun vanhempi lapsi meni kouluun, halusi vihdoin omaan huoneeseen. Vauvan synnyttyä nukun nyt hänen kanssaan samassa sängyssä eri makkarissa, mies nukkuu nyt keskimmäisen 4v kanssa toisessa huoneessa ja esikoinen omassa huoneessaan.

En kauheasti mainosta meidän nukkumisratkaisuja, kun ihmiset yleensä kohottelevat kulmakarvojaan siitä kuullesssan 😅 Mutta meille tämä sopii: koululainen saa nukkua rauhassa häiriintymättä muiden yöllisistä heräilyistä, vauvan heräilyihin herään vain minä (imetän myös öisin) ja mies saa hoitaa 4- vuotiaan nukutuksen (aika riehumista välillä) ja yölliset heräilyt. Jokainen saa tehdä kuten parhaalta tuntuu, itse en jaksa iltaisin käyttää paljoa aikaa nukutuksiin tai heräillä yöllä yhtään enempää kuin on pakko 😊

Meiän kesällä 2019 syntyny lapsi on ihan vauvasta asti nukkunut omassa sängyssä ja huoneessa, iltasin mennään hänen huoneeseen ja sanotaan hyvät yöt ja pusut ja sinne hän itsenäisesti nukahtaa. Menee 19.30 nukkumaan ja herää aamulla 7.30-8.30 😄 koskaan ei oo tarvinnu taistella 😅 nyt siirty vielä isojen sönkyyn ja olin ihan ihmeissään ku en ole kertaakaan joutunu vielä mennä sanomaan että nyt sänkyyn takasin nukumaan meno aika 😄 tää on yks syy miksen varmaan koskaan uskalla toista tehdä enää kun tää eka on siunattu tälläsillä unenlahjoilla ja nii toinen varmaan valvois sit ekat vuotensa 🤔

Vastaa käyttäjälle Ritu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Niina Mantere

Niina Mantere

Blogin takaa löytyy Niina, 24-vuotias opiskelija, kahden pienen pojan äiti ja yhden miehen avovaimo.

Äitiydestä on tehty tänä päivänä suuri kilpailu ja etenkin nuorten äitien kohtaama kritiikki on kovaa. Siksi mä olen päättänyt paljastaa oman epätäydellisyyteni ja antaa vertaistukea muille täydellisen epätäydellisille äideille, jotka kamppailevat samojen asioiden parissa. Täällä puhutaan äitien kehonkuvasta, opiskelusta vauva kainalossa ja vanhemmuuden haasteista ja parhaista hetkistä. Ainiin ja onhan meillä tulossa häätkin kesällä 2023, jännää!

Ihana saada sut mukaan!

Ota yhteyttä
ihanmamina@gmail.com

Arkisto

X